Liljan pyyhkeet. Viimeinen osa: Paulin paradoksi

Paulin paradoksi

Olemme keskustelleet Palkansaajientutkimuslaitoksen verkkosivulla
http://www.labour.fi/ptblogikommentit.asp?AiheID=165
Reija Liljan kanssa siitä, kuinka tieteellisen pätevästi STM:n raportit 10/2015 tutkimukset on tehty. Reija Lilja on yksi raportin tekijöistä.

Reija Liljan neljä pääväitettä ovat olleet:

1. Pauli Sumanen laskee tuntipalkan sellaisesta palkkasummasta, josta on jo tehty verovähennyksiä. Myöhemmin Lilja perui tämän väitteensä.

2. Liljan tutkimuksessa väitetään: ”Tuntiansioihin keskittyvissä tarkasteluissamme  arvioimme sukupuolten välisiä ansioeroja työpanosyksikköä (tuntia) kohden ja vakioimme siten koko- ja osa-aikaisen työsuhteissa tehtyjen poikkeavien tuntimäärien vaikutukset ansioeroihin."
Minä huomautin, ettei tehdyn työpanoksen suuruutta ole aineistossa, joten vakiointia ei voida suorittaa oikein. Lilja vastasi, että vaikka työpanosta ei olisikaan mukana, vain sen muutos voi kumota tutkimuksen päätelmät.

Minä vastasin, että työelämässä on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana niin mullistavia muutoksia, ettei muuttumattomuuden oletusta  maatiaisjärjellä ajateltuna voi tehdä.

3. Minä väitin, että Lilja ei ole tutkinut säännöllisen työajan ansioita, koska aineistossa on satoja tuhansia palkansaajia, joille palkkarakennetilastoaineistossa ei ole saatavana säännöllisen työajan ansioita.

Lilja väitti vastaan, vaikka aineistossa on mm. yli 3000 toimitus- ja pääjohtajaa.

4. PAULIN PARADOKSI

Lilja väittää: Pauli Sumanen laskee väärin miesten ja naisten keskituntipalkan, kun hän jakaa kaikkien miesten yhteenlasketut ansiot kaikilla miesten tekemillä työtunneilla. Lilja laskee jokaisen yli kahden miljoonan palkansaajan henkilökohtaisista  tuloista ja työtunneista hänen henkilökohtaisen tuntipalkkansa ja laskee sitten näiden yli miljoonan miehen ja yli miljoonan naisen naisen tuntipalkoista uuden sukupuolittaisen keskiarvon. Lilja vetoaa siihen, että Frederick M Lord väittää tämän olevan ainoan oikean tavan.

PAULIN PARADOKSI väittää, että kun kun laskemme miesten ja naisten keskituntipalkan Liljan menetelmällä, naisten tulee saada samasta  työpanoksesta useita prosentteja enemmän tai vähemmän (riippuu sattumasta) yhteenlaskettua palkkaa kuin mitä heille kuuluisi maksaa Pauli Sumasen tasa-arvoisena pitämän aggregaattimenetelmän laskutavan mukaan.

Liljan ja Sumasen menetelmien vertailua

Oletetaan, että miehet ja naiset tekevät samaa työtä yhtä kauan, 4800 tuntia. Muutetaan Liljan antamaa esimerkkiä siten, että myös naiset tekevät yhteensä 4800 tuntia töitä, silloinhan miesten ja naisten tekemä työpanos on sama.

Tässä tasa-arvoinen palkkaerovertailu Liljan mukaan:

Nainen 1, 1200 t, 12900 euroa, kta 10,75
Nainen 2, 1600 t, 26000 euroa, kta 16,25
Nainen 3, 2000 t, 52360 euroa, kta 26,18
Yhteensä, 4800 t, 91260 euroa, kta 17,73(Lilja)…..Kta Sumanen 19,01

Mies 1  , 1700 t, 21000 euroa, kta 12,35
Mies 2  , 1600 t, 28000 euroa, kta 17,50
Mies 3  , 1500 t, 35000 euroa, kta 23,33
Yhteensä, 4800 t, 84000 euroa, kta 17,73(Lilja)……Kta Sumanen 17,50

Esimerkissäni Liljan laskutavan mukaan, joka perustuu hänen sanojensa mukaan Lordin paradoksiin, samasta työpanoksesta naisten tulee saada 7260 euroa (8,6%) enemmän kuin miesten, jotta naisten ja miesten palkkaero olisi tasa- arvoisesti laskettu.

PAULIN PARADOKSIN MUKAINEN PALKKAVERTAILU

Paulin paradoksin mukaan, joka perustuu aggregaattitasolta laskettuun keskipalkkaan, sekä naisille, että miehille tulee molemmille maksaa samasta 4800 tunnin työstä samat 8400 euroa, jotta palkat maksetaan tasa-arvoisesti.

Nainen 1, 1200 t, 11000 euroa, kta 9,17
Nainen 2, 1600 t, 24000 euroa, kta 15,00
Nainen 3, 2000 t, 49000 euroa, kta 26,18
Yhteensä, 4800 t, 84000 euroa, kta 16,22(Lilja)….. Kta Sumanen 17,50

Mies 1  , 1700 t, 21000 euroa, kta 12,35
Mies 2  , 1600 t, 28000 euroa, kta 17,50
Mies 3  , 1500 t, 35000 euroa, kta 23,33
Yhteensä, 4800 t, 84000 euroa, kta 17,73(Lilja)……Kta Sumanen 17,50

_______________________________

Kun katselee Liljan lukuja, jotka hän on laskenut tulkittuaan Lordin paradoksia, alkaa ymmärtää feministien palkkavaatimuksia. Samasta työpanoksesta tulee saada parikymmentä prosenttia enemmän palkkaa kuin miehet, kun jätetään tehdyt työtunnit kokonaan huomioimatta, niin kuin Lilja tekee palkkaerovertailussaan STM:n raportissa 10/2015.

Vaikka Lilja ottaisikin tehdyt työtunnit huomioon, hän silti vaatii naisille esimerkkilaskelmani mukaan  8,6 % enemmän palkkaa kuin miehille samasta työpanoksesta, kun keskipalkan laskentaan sovelletaan Liljan käsitystä Lordin paradoksista.

Lilja kertoo blogissaan: "Mitä Lordin paradoksiin tulee, termin käyttöä ehdotti tilastotieteeseen erikoistunut erittäin terävä kollegani, kun kerroin hänelle laskuesimerkistäni."

Lilja ei kerro kolleegansa nimeä. Nimetön lähde saattaa olla keksitty lähde. Nimetön lähde tieteessä on arvoton, ellei jopa negatiivinen arvoltaan. Eikä oikea tutkija syytä virheestään nimetöntä lähdettä. Lähteiden luotettavuus tulee tarkastaa.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu