Tasa-arvosta kirjoittavat professorit häpäisevät itsensä

Kymmenet professorit kirjoittivat vastalauseen hallitusohjelmalle. Siinä he häpäisevät itsensä esittämällä esimerkiksi seuraavaa virheellistä tietoa: "

Toteutuneesta tasa-arvosta puhuva ohjelma ohittaa Suomen merkittävät tasa-arvo-ongelmat, joista on runsaasti tutkimustietoa, kuten palkkaerot, …"

Palkkaero ei ole tasa-arvo-ongelma, sillä Suomessa ei ole minun lisäkseni kukaan edes yrittänyt tehdä palkkaerolaskelmaa tasa-arvoisesti.

Tilastojen virheestä ovat minun lisäkseni kertoneet professori Kevät Nousiainen, Palkansaajien Tutkimuslaitoksen tutkijat Reija Lilja ja Eija Savaja, Tilastokeskuksen tutkija Anna-Maija Lehto ja STM:n tasa-arvoyksikön palkka-asiantuntija Outi Viitamaa-Tervonen.

Hämmästyttävää on, että Kevät Nousiainen on allekirjoittanut kirjeen, vaikka hän itse ei hyväksy tehtyjä palkkaerolaskelmia!!!!!

___________________________

Tässä yksityiskohtaiset kuvaukset, miksi tehdyt viralliset palkkaerolaskelmat ovat ahterista sen vuoksi, ettei niissä ole otettu huomioon mietsen ja naiasten tekemien vuosityötuntien eroja:

Turun yliopiston oikeusvertailun ja yleisen oikeustieteen professori Kevät Nousiainen arvosteli Tilastokeskuksen ja Samapalkkaohjelman käyttämää palkkavertailua (ansiotasoindeksistä laskettua miesten ja naisten ns. ”naisen euro on 80 senttiä” – palkkaeroa Samapalkkafoorumissa 3.12.2014 monelta eri näkökulmalta.

Tilastokeskus ja Samapalkkaohjelma laskevat miesten ja naisten palkkaeron hänen mukaansa näissä kohdissa väärin tasa-arvonäkökulmasta:

  1. EU:n perussopimukset: SEUT samapalkka-artikla nro 157 sanoo kohdassa 2: ”palkka, joka maksetaan työhön käytetyn ajan perusteella, on sama samasta tehtävästä”. (Kun puramme tämän byrokraattisen lauseen, se tarkoittaa, että tehdyt työtunnit on huomioitava palkkaerolaskennassa. Työhön käytetty aika = tehdyt työtunnit.)
  2. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöt tekevät merkittäviä linjauksia samapalkkaisuusperiaatteen laskemisessa. Esimerkkinä se, että palkkakäsite pitää tarkastella laajana, jossa palkka käsittää mm. työhön liittyvän eläkkeen. Samapalkkaohjelma ei huomioi eläkkeen vaikutusta mitenkään.
  3. EU-tuomioistuin on linjannut Ruotsia käsitelleessä tapauksessa (Jämo C-236/98), että tasa-arvoiseen palkkavertailuun ei pidä ottaa mukaan palkanlisää, joka maksetaan epämukavista työajoista. STM:n tasa-arvoyksikkö ja Samapalkkaohjelma tekevät juuri tässä väärin, ne pitävät työaikalisät mukana palkkavertailussa.
  4. ILO 100 – sopimuksessa tähdennetään samaa asiaa. Kaikki ei-syrjivät palkanosat, jotka on määritelty laissa tai työmarkkinaosapuolten sopimuksissa tulee poistaa tasa-arvoisista palkkavertailuista. Siten epämukavan työajan lisät (esim. yötyölisät), epämukavien työolosuhteiden lisät (esim. raskaiden, vaarallisten ja likaisten töiden lisät) ja henkilökohtaiseen tuottavuuteen perustuvat lisät (kuten urakka-, tuotantopalkkio- ja provisiolisät) tulee poistaa tasa-arvoisesta palkkavertailusta. Henkilökohtaiseen tuottavuuteen perustuviin lisiin viitataan myös Lissabonin sopimuksen artiklassa 157.
  5. Professori Kevät Nousiainen tähdensi, että suositukset EU:ssa asettavat velvoitteita.

Professori Nousiaisen esitys on nähtävissä Youtubessa Samapalkkafoorumin videolla 1 / 2.

Niinpä EU-parlamentin suositus 2008/2012(INI) tasa-arvoisen palkkavertailun säännöistä on otettava käyttöön Suomessakin. Tässä suosituksessa toistetaan sama asia kuin perussopimuksen artiklassa 157, eli että tehdyt työtunnit (kvantitatiivinen tuottavuus eli fyysiset läsnäolotunnit työpaikalla) on huomioitava tasa-arvoisen palkkaeron laskennassa. Osa-aikaiselle ei tarvitse maksaa samoja kuukausiansioita kuin kokoaikatyötä tekevälle eikä työtä 150 tuntia kuussa tekevälle tarvitse maksaa samaa kuukausiansiota kuin 170 tuntia tekevälle, vaikka he molemmat olisivat kokoaikatyössä.

Myös monet suomalaiset tutkijat ovat ottaneet kantaa, kuinka tasa-arvoinen palkkaerolaskelma tulee tehdä. Esimerkkejä:

"Palkkauksellista tasa-arvoa arvioitaessa erot työpanoksessa eivät saisi vaikuttaa vertailun tuloksiin. Palkkavertailut tulisi tehdä siten samaa työpanosyksikköä, kuten tehtyjä työtunteja, kohden." Reija Lilja – Eija Savaja (2013) tutkimus: ”Sukupuolten välinen palkkauksellinen tasa-arvo yksityisillä palvelualoilla.”

"Vertailukelpoisia tuloksia voidaan saada vain tarkastelemalla työpanoksen määrän huomioivaa säännöllisen työajan palkkaa." Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön projektipäällikkö, Samapalkkaohjelman asiantuntija Outi Viitamaa-Tervonen. Powerpoint-esitys eduskunnassa TANE:n tilaisuudessa 25.2.2015.

Anna-Maija Lehto, Tilastokeskuksen tutkija sanoo YLE:n ohjelmassa "Balladi ansiotasoindeksistä": "Kuka hyvänsä ymmärtää sen, että jos verrataan kahden ryhmän tuloja, niin silloin työpanos pitää olla suurin piirtein samanlainen."  http://ohjelmaopas.yle.fi/1-1772118.

Seuraavassa lainaus STM:n kirjeestä 7.4.2011, jonka ovat allekirjoittaneet johtaja Tarja Heinilä-Hannikainen ja projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen STM:n tasa-arvoyksiköstä: ”Syksyllä 2010 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi uudet sukupuolten palkkaeroa koskevat päätelmät. Niiden mukaan jäsenvaltioiden tulee mitata ja seurata naisten ja miesten palkkaeroja säännöllisesti useita indikaattoreita käyttäen.”

 

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu