Palkan vaikutus tuotteen hintaan ja sukupuolten palkkaero

Talouspoliittinen asiantuntija Antti Koskela kirjoittaa HS:ssa 10.5.2016: "Toni Teerimäki kirjoitti (HSMielipide 8.5.) eri maiden palkkatasoista ja tuotteiden hinnoista. Kirjoitus oli ansiokas, mutta erään väärinkäsityksen haluaisin korjata. Suomalaiset palkat eivät nimittäin ole vertailumaihin nähden erityisen suuria. Esimerkiksi kirjoittajan mainitsemassa Ruotsissa keskiansio on muutaman prosentin Suomea korkeampi. Ruotsissa keskiansio on Konjunkturinstitutetin tilaston mukaan ollut vuonna 2014 noin 31 400 kruunua kuukaudessa. Se vastaa noin 3 380 euroa. Samalla jaksolla suomalainen keskiansio oli 3 308 euroa Tilastokeskuksen palkkatilaston mukaan. Myös toisessa keskeisessä kilpailijamaassamme Saksassa tienataan Suomea paremmin. Siellä keskiansiot olivat 3 527 euroa kuukaudessa."

Prosenttilaskukin on hakusessa, Ruotsin ansiotaso ei ole muutaman prosentin verran suurempi vaan vain 2,2 %.

Koskela osoitti, ettei ole tuotekustannusasiantuntija. Hän yrittää korjata väärinkäsityksen, joka ei ole väärinkäsitys. Palkkojen kustannusvaikutus tuotteen hinnassa on Suomessa kilpailijamaita suurempi. Tuotteen nettohintaan ei nimittäin vaikuta pelkästään palkkataso vaan palkan kustannusvaikutus.

Eri maissa palkoilla on erilainen kustannusvaikutus tuotteen hintaan. Jo 1970-luvulla toimiessani eräässä suomalaisessa hissi- ja nosturiyhtiössä kustannuslaskennassa, käytettiin palkan kustannusvaikutuksena 2,2 kertaa palkka. Jos henkilö tekee tuotteeseen 100 tuntia työtä, kustannusvaikutus tuotteeseen on 220 tunnin palkkakustannus. Mistä tulee tuotteeseen 120 % kustannusvaikutusta sen palkan päälle, jonka työntekijä näkee palkkakuitissaan?

Lista on pitkä, enkä mainitse tässä kuin suurimmat: Työnantajan TEL-maksu, erilaiset pakolliset ja vapaaehtoiset vakuutusmaksut, lomarahat, pekkaspäiväkustannukset, arkipyhäkorvaukset, sairasajan palkka, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan palkka, koulutusajan palkka, luottamusmiesjärjestelmän kustannukset jne.

Lisäksi tuotteen hinnassa näkyvät muut pienemmät erät kuten työvaatteet, työtilat, sosiaaliosaston kulut, irtisanomiskustannukset, ruokalakustannukset, terveys- ja sairasmenot, kännykät, henkilökohtaiset tietokoneet, yleensä kaikki sellainen kustannus, jota ei olisi, jos työntekijää ei olisi palkattukaan. Mistä muusta kuin tuotteen  myyntihinnasta nämä työntekijän palkkaukseen liittyvät kustannukset maksettaisiin? Monet kiinteätkin kustannukset on järkevintä siirtää tuotteen hintaan tehtyjen työtuntien suhteessa, vaikka osalle kiinteitä kustannuksia on varattu vielä lisäksi oma kerroin. Nekin ovat varmaan eri maissa eri suuruisia. Ainakin rahti- ja lämmityskustannukset ovat Suomessa monia kilpailijamaita suuremmat.

Jos verrataan palkkojen kustannusvaikutusta, silloin pitää verrata näitä eri maissa kunkin maan kertoimethuomioiden. Ja silloin Suomi taitaakin olla lirissä, vaikka talouspoliittinen asiantuntija muuta väittäisi.

Sitten Koskela osoittaa lisää asiantuntemattomuutta alkamalla puhua naisten palkkasorrosta Suomessa ja Ruotsissa. En sano muuta kuin: "Suutari pysyköön lestissään", vaikka en tiedä onko Koskelalla mitään lestiä olemassakaan. Ei ainakaan tämän yleisönosastokirjoituksen perusteella.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu