Tamperelaiset työelämätutkijat kumosivat palkkaeron olemassaolon

Sain käsiini uutuuskirjan: Työelämän myytit ja todellisuus, toimittanut Pasi Pyöriä, (2017 Gaudeamus, 32 euroa). Siinä luvussa 8 kumotaan sitkeä naisjärjestöjen ja naistutkijoiden ylläpitämä myytti siitä, että mies- ja naispalkansaajien välillä on 20 % palkkaeroa.

Luku 8: Yrittäjien työaika ja tulot, kirjoittaneet Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Hanna-Mari Ikonen ja Tuija Koivunen

(Katso yllä oleva taulukko) Olen kopioinut artikkelin kolmesta taulukosta 8.1, 8,2 ja 8.3 mielenkiintoisen yhteenvedon, joka osoittaa, että vuonna 1999 eroa kokonaistuntipalkassa oli miesten hyväksi yksi prosentti mutta vuonna 2009 palkkaeroa oli 7 prosenttia. Oliko palkkaero kasvanut parissa vuodessa 6 %?????

Kirjasta löytyy selitys sille, miksi miesten tuntipalkat kasvoivat noin 10 % yhdessä hujauksessa, kun lama 2008-2010 iski:

Laman vaikutus (Sitaateissa lainauksia artikkelista): "Työtuntien väheneminen näkyy voimakkaimmin palkansaajamiehillä…". "Naispalkansaajilla laman vaikutus oli pienin…". "Sukupuolten välisiä tuloeroja tarkastellessa voidaan todeta, että palkansaajamiesten verotettava euro vastasi vuosina 2009-2010 naisten 93 senttiä." Vuosi 2009 oli katastrofivuosi, jolloin vienti romahti 25 % ja BKT putosi yli 8 %. Miesten työtunnit putosivat noin 250 tuntia parissa vuodessa ja naisten noin 120 tuntia (katso taulukkoa).  Kun palkat eivät joustaneet vastaavasti alaspäin, vaan pysyivät ennallaan oli palkansaajalla työtä tehtävänä tai ei, miesten tuntipalkka tehtyä työtuntia kohden nousi vuodessa noin 10 %. Tässä siis yksi syy Suomen heikkoon kilpailukykyyn. Laman seurauksena kymmeniä tuhansia miehiä joutui lomautetuiksi ja yli 200 000 miestä vaille työpaikkaa. Kun työvoima oli puhdistettu ylikapasiteetista, työssä olevien miesten tuntipalkka tehtyä työtuntia kohden laski takaisin pikku hiljaa lamaa edeltävää tasoa kohti.

Huom. Vuosina 1999-2000, jotka olivat "normaalivuosia" (BKT noin + 3 % ja valtion budjetti hieman ylijäämäinen), miesten euro oli kirjan artikkelin mukaan naisten 99 senttiä. Mukana tässä ovat vielä sivuansiot, ylityöt ja kaikki muut lisät (olosuhde-, työaika- ja tuottavuuslisät), joiden yhteisvaikutus ansioiden eroon on noin 5-7 %. Tuntipalkkalaskennassa ovat mukana myös osa-aikaiset palkansaajat, joiden palkat ovat noin 83-85 % muista, koska osa-aikaiset ammatit ovat vaativuudeltaan alempia ja työntekijät keskimäärin muita nuorempia.

Suomen työelämä on niin jäykkää, että lomautukset ja irtisanomiset alkoivat vaikuttaa vasta 2010-luvulla ja miesten työtunnit ovat palautuneet pikkuhiljaa entiselle tasolleen naisiin verrattuna. Esim. vuoden 2016 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, verrattuna vuoteen 2015 miesten tehty vuosityöaika piteni 37 tunnilla ja naisilla 18 tunnilla. Voidaan hyvin perustein olettaa, että miesten ja naisten työaikojen suhde on palautunut normaalitilaan, eli naiset tekevät taas alle 80 % miesten vuosityötunneista. Ja siksi naisen euro on jälleen miehen euro, itse asiassa vähän ylikin.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan säännöllinen työaika ei ole tällä vuosituhannella kasvanut, vaan vuosityöajan pidentymiseen on vaikuttanut sivutyön ja palkallisen ja palkattoman, sekä kiinteään kuukausipalkkaan sisältyvän ylityön tekemisen lisääntyminen sekä työstä poissaolon vähentyminen.

Vertaa: http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234248-eun-hyvaksyma-totuus…

Olen tuossa päässyt omilla laskutavoillani samaan lopputulokseen kuin Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Hanna-Mari Ikonen ja Tuija Koivunen. Miesten ja naisten välillä ei normaalissa taloustilanteessa ole palkkaeroa, ei ainakaan miesten hyväksi.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu