Feministit Hesarin toimituksessa repäisivät viikonloppuna

Feministien pää-äänenkannattaja Helsingin Sanomat iskee viikonvaihteessa kahdella kokosivun jutulla.

1. Lauantaina 23.2.2019 oli lehdessä kulttuuritoimittaja Suvi Aholan koko sivun kirjoitus aiheena: "Miksi myös 30-vuotiaiden kannattaa lukea 1970-luvun feministiproosaa". Tässä proosassa  feministiset kirjailijat tunnustautuivat mm. ryhmäseksin ihannoijiksi. Ymmärtääkseni päinvastoin kuin nykyfeministit.

Minun mielestäni kaiken ikäisten kannattaisi ennen tätä proosaa lukea 1960-luvun feministitutkijoiden tutkimuksia. Esimerkiksi Elina Haavio-Mannilan tutkimuksistaan kirjoittaman kirjan "Suomalainen nainen ja mies". Tässä kirjassa Elina Haavio Mannila esittää hypoteesin, että palkkaero johtuu miesten suuremmasta panostuksesta työhön.

Hänen oma tutkimuksensa lääkärikunnasta ja Leena Kääriän tutkimus hammaslääkärikunnasta nimittäin selittivät, että mieslääkäreiden ja mieshammaslääkäreiden suurempi tulotaso johtui heidän suurimmista vuosityötunneistaan. Vuosityötuntien eroa ei huomioida Tilastokeskuksen nykyisessä palkkaerovertailussa.
Suomessa kokoaikatyötä tekevät miehet ansaitsevat toki 20 % enemmän, mutta ne samat miehet tekevät myös 20 % enemmän vuosityötunteja usean eri tutkimuksen mukaan.

2. Sunnuntaina 24.2.2019 oli vuorossa Satu Vasantolan kokosivun kirjoitus: "Mukava mies, kiperä pulma. Pelkkä sympatia ei riitä, kun tavoitellaan tasa-arvoa."

Suora lainaus kirjoituksesta: "Mukava mies saattaa uskoa, että tasa-arvo on jo saavutettu. No höps ja köps ja hilipatipippaa. Tilastot esiin. Eduskunnassa on miesenemmistö, isojen firmojen johtajat ovat miehiä, kotona lapsia hoitavat ovat naisia."

Perataanpa hieman tätä feminististä logiikkaa epätasa-arvosta. Otetaan tilastot esiin.

2.1 "Eduskunnassa on miesenemmistö." Lainaus kirjoituksesta: "Näin vaalien alla minua häiritsevät tutkimustiedot siitä, että miehistä yli 70 % äänestää miestä." Ja "Naisista puolet äänestää naista,  puolet miestä. Mitä? Vain naisetko uskovat tasa-arvoon?"

Femistin logiikalla tasa-arvoon siis kuuluu, että  miehistäkin toisen puoliskon on pakko äänestää naista????? Haluavatko feministit purkaa salaisen äänestysoikeuden ja mielipiteenvapauden? Eikö tasa-arvoon mieluummin kuuluisi, että naiset olisivat yhtä kiinnostuneita yhteisten asioiden hoitamisesta ja naiset liittyisivät puolueisiin ja asettuisivat ehdolle vaaleihin yhtä runsaasti kuin miehetkin? Viime eduskuntavaaleissa naisehdokkaiden osuus oli alle 40 %. Jo koulussa yhteiskuntaopin poliittinen osuus kiinnostaa opettajien mukaaan poikia enemmän kuin tyttöjä.

Vai vaaditaanko tässä naisille 50 % kiintiötä (tai yli?) eduskuntaan? Onko edes se mielestänne tasa-arvoa, että kunnallisissa ja valtiollisissa lautakunnisssa ja valmistelevissa elimissä tulee olla 40 %:n sukupuolikiintiö?  Tiedot joistakin pienemmistä kunnista kertovat, että kiintiösäännön vuoksi harvat läpi päässeet naisvaltuutetut joutuvat osallistumaan useaan eri lautakuntaan, kun vastaavasti kaikille miesvaltuutetuille ei jää paikkaa yhteenkään lautakuntaan. Tasa-arvoako äänestäjiä kohtaan? Ja miten lautakuntien asiantuntemus ja työn laatu kasvavat siitä, että paikalle tulee kiintiönainen ja mahdollisesti asiantuntevampi mies sivuutetaan?

2.2 "Isojen firmojen johtajat ovat miehiä." Kaikkiko muka? Eikö vaan talous- ja henkilöstöjohtajina ole naisia? Tässä on sama juttu kuin eduskunnan miesenemmistössä. Paljonko isoissa firmoissa on operatiivisella puolella (myynti, tuotanto yms.), yritysjuridiikassa ja yritystaloudessa miehiä keskijohdossa ja kuinka paljon naisia? Jos näissä on selkeä miesenemmistö, on todennäköistä, että johtajissakin on selkeä miesenemmistö. Keskijohdosta noustaan johtajiksi, etenkin edellä mainituilta aloilta.

Naiset ovat koulutodistuksissa etulyöntiasemassa ja voivat siten miehiä paremmin valita jatkokoulutuksensa. Toisen asteen koulutuspaikat jaetaan todistusten perusteella.  Kolmannen asteen jatkokoulutuksessa naiset hakeutuvat sairaanhoito- ja hoiva-aloille niin, että sairaanhoitajakoulutukseen päässeiden lukion päästötodistuksessa heillä on joskus ollut korkeammat arvosanat kuin tekniseen korkeakouluun pyrkijöillä.

Onko se väärin, että diplomi-insinöörejä on enemmän pörssiyhtiöissä päälliköina ja myöhemmin johtajina kuin sairaanhoitajia? Puuttuminen yritysten itsenäiseen päätäntävaltaan henkilökuntaa valitessa kutsutaan sosialismiksi. Tarve ja taidot ennen sukupuolta.
 
Feministit syyllistävät miehiä näiden paremmista uravalinnoista, jotka tapahtuvat usein jo opiskeluaikana kesätyöpaikkavalinnoissa. Pojat menevät kesätöihin firmoihin yleensä suorittavaan työhön, tytöt konttoriin tai kaupan kassalle. Lukion käyneet pojat saavat armeijassa yleensä johtajakoulutuksen, tytöt pitävät silloin välivuoden. Kumpi vaikuttaa enemmän menestykseen tulevissa esimiestehtävissä? Armeijassa opitaan johtamaan ja olemaan johdettavina.

2.3 "Kotona lapsia hoitavat ovat naisia." Tässä peitellään totuus miehen ja naisen todellisesta panostuksesta perhettään kohtaan. Hannu Piekkolan ja O-P Ruuskasen STM:n julkaisema selvitys 2006:73: "Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö – Äidit ja ikääntyvät" kertoo sen, että parisuhteessa elävät miehet tekevät viikossa yli 8 tuntia enemmän yhteenlaskettua ansio- ja kotityötä kuin heidän naispuolinen kumppaninsa. Se tekee päivässä tunnin ja vartin. Jotta miehet voisivat osallistua enemmän lastenhoitoon, olisi heidän puolisoidensa otettava isompi vastuu ansiotyön tekemisestä, muuten perheen alintaso romahtaa. Ei kai tasa-arvoon kuulu se, että miesten ja naisten työtaakan eroa kasvatetaan entisestään.

Naiset taas eivät halua tehdä edes nykyisen pituista työaikaa. Se selviää palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisestä (SAK, STTK, AKAVA) tutkimuksesta Erkki Laukkanen: "Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus". Vaikka kokoaikatyötä tekevien naisten viikkotyöaika oli eri ryhmissä 2-4 tuntia miehiä alhaisempi, naiset toivoivat sen olevan 1-2 tuntia vielä nykyistäkin alempi. Mitä tasa-arvoa se on, että vaikka naiset jo nyt panostavat perheeseensä päivässä yli tunnin miehiä vähemmän, he haluavat eron kasvavan?

Yhteenveto: Tilastoja täytyy lukea roosat silmälasit päässä, jotta niistä näkisi, että miehet sortavat naisia eduskuntavaaleissa, valittaessa isoihin firmoihin johtajia tai panostuksessa perheeseensä. Onko miesten vika, kun naiset tekevät vääriä valintoja? Kyllä miehetkin uskovat tasa-arvoon, mutta heidän ei kannata antaa feministeille monopolia määritellä tasa-arvo, niin kuin nyt tapahtuu. Kun lukee tasa-arvoelinten valitsemia työryhmiä, joissa tulisi olla 40 % miehiä, niin lopussa on selitys: "Tässä työryhmässä ei ole vaadittua 40 % miehiä, sillä sopivia miehiä ei löytynyt."

Lopuksi: Sunnuntain lehdessä oli feministisen pilapiirtäjän Pertti Jarlan piirros "Nytkö täytyy?", jossa on mm. teksti: "Kuinka jotkut eivät tajua, että mahdollisuus ja oikeus tehdä jotain ei tarkoita, että kaikkien on pakko tehdä asiat samalla tavalla?" Hänen aikaisempien piirrostensa nojalla epäilen kuitenkin, ettei feministi Pertti Jarla tarkoita, että tätä neuvoa pitäisi soveltaa myös miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Ei se ole tasa-arvoa, että feministit vaativat, miten miesten tulee äänestää, valita urapolkunsa tai ottaa kannettavakseen nykyistäkin ylisuurempi osuus perheestä huolehtimisesta.

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu