Mitä ovat säännöllinen työaika ja kokonaistyöaika?

Tilastokeskus ilmoittaa julkistuksissaan, että Palkkarakennetilastossa ja siitä johdetussa Ansiotasoindeksitilastossa ansiot ovat ”säännöllisen työajan” ansioita.

Tilastokeskus puhuu muunnettua totuutta (julkisuudessa en voi sanoa suoraan: ”valehtelee”). Kyseessä eivät ole säännöllisen työajan ansiot, vaan kokonaistyäajan ansiot, joista on vähennetty tuntiperustaisesti maksetut ylityökorvaukset.

Tilastokeskuksella ei ole mielestäni oikeutta käyttää termiä ”säännöllinen työaika” muulla tavoin kuin miten se on määritelty Työaikalaissa. Työaikalaki sanoo asiasta mm. seuraavaa:

___________________________________________________________

Työaikalaki

3 luku
Säännöllinen työaika

6 §
Yleissäännös

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana.

…………..

9 §
Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika

Työnantaja tai sellainen työnantajien yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan, sekä työntekijöiden yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan, voivat työehtosopimuksessa sopia säännöllisestä työajasta 6–8 §:n säännöksistä poiketen. Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana.

……………

39 §
Säännösten pakottavuus. Poikkeaminen työsopimuksella.

Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia etuja, on mitätön, jollei tästä laista muuta johdu.

Johtavassa asemassa oleva työntekijä sekä työntekijä, jonka pääasiallisena tehtävänä on välittömästi johtaa tai valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa tai valvottaviensa työntekijöiden työhön, saavat kuitenkin sopia, että 22 ja 33 §:ssä tarkoitetut korvaukset maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että 20 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetusta aloittamis- ja lopettamistyöstä suoritettava korvaus maksetaan palkanmaksukausittain erillisenä korvauksena. Korvauksen tulee tasoltaan vastata 22 §:n mukaan määräytyvää ylityökorvausta.

…………………..

______________________________________

 

Tilastokeskuksen tilastoissa ei oteta huomioon Työaikalain 39 §:n tunteja, joita työntekijä siis tekee säännöllisen työajan ulkopuolella saaden korvauksen kokonaispalkkana kuukausittain.

Itse asiassa Tilastokeskus ei näytä tuntevan kokonaistyöajan käsitettä eikä kokonaispalkkauksen käsitettä, vaikka tällaisia säännöllisestä työajasta poikkeavia työntekijöitä on heidän tilastoissaan mukana satoja tuhansia.

Tilastokeskuksen palkka/työaikakyselyissä ei voi kertoa palkkausmuodon olevan ”kokonaispalkka” eikä työajan olevan ”kokonaistyöaika”. Toisaalta saattaa olla hyväkin, ettei Tilastokeskus kysy näitä asioita, sillä Raija Julkusen ym. kirjassa ”Aikanyrjähdys” tutkijat kertovat, että akateemiset työntekijät eivät usein itsekään tiedä olevansa kokonaistyöajan piirissä. Jos tämä tieto olisi määrätty laissa pakolliseksi palkanlaskennan tiedoksi, työsopimukset menisivät Suomessa kymmenillä tuhansilla ihmisillä uusiksi.

Kun luette Tilastokeskuksen ansiotilastoja, muistakaa siis, että niissä on mukana satoja tuhansia ihmisiä, joiden palkka ei ole ”säännöllisen työajan palkka”, vaikka Tilastokeskus niin uskottelee. Näissä tilastoissa on kokonaistyöajan palkka, josta on vähennetty tuntiperustaisesti maksetut ylityökorvaukset.

Tarkempaa tietoa kokonaistyöajasta löytyy työaika- ja palkkavertailukäsikirjastani ”Vaiettua tietoa tasa-arvosta”, Kustannus HD. Kysy kirjastostasi.

 

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu