Tilastokeskus ja tasa-arvo

Kirjani ”Vaiettua tietoa tasa-arvosta” liitteessä on tutkintapyyntö
Eduskunnan oikeusasiamiehelle siitä, että STM, Samapalkkatoimikunta ja
Tilastokeskus valehtelevat sanoessaan naisten ja miesten
palkkavertailussa, että luvut ovat ”säännöllisen työajan ansioita”.

Eduskunnan
oikeusasiamies vastasi minulle 13 kuukauden kuluttua. En tiedä vielä,
miten parhaiten saisin vastauksen julkistetuksi, hän nimittäin melko
hyvin tajusi asian. Ilmeisesti kuitenkin valitan EU-tuomioistuimeen,
koska EOA-mies ei aio tehdä asialle mitään.

Tässä vastauksen Tilastokeskus-kohta:

”Tilastokeskuksen
selvityksen mukaan palkkarakennetilasto ja ansiotasoindeksi ovat
yleisiä yhteiskuntaoloja kuvaavia perustilastoja. Ne perustuvat laajasti
hyväksyttyihin käsitteisiin, määritelmiin ja luokituksiin.
Luokituksista voidaan mainita muun muassa toimiala, sopimusala, ammatti,
koulutus, ikä ja sukupuoli. Sen perusteella, että sukupuoli esiintyy
yhtenä palkkarakennetilaston luokitustekijänä, ei tätä tilastoa
kuitenkaan voi kutsua tasa-arvotilastoksi
.

Tilastokeskuksen mukaan palkkarakennetilasto kuvaa kokonaistyöajan ansiota työtuntia tai -kuukautta kohti laskien.

Ansiotasoindeksi
tehtävänä on Tilastokeskuksen mukaan luoda vertailukelpoinen
tilastopohja kaikkien palkansaajaryhmien ansiokehityksen ajalliseen
tarkasteluun.

Palkkarakennetilasto ja ansiotasoindeksi
perustuvat sopimusalakohtaisesti määriteltäviin perustietoihin.
Alakohtaiset ansiomittarit on selvityksen mukaan harmonisoitu
sopimusalakohtaisin käsittelysäännöin.

Tilastokeskus ei ole kieltänyt palkkarakennetilaston ja ansiotasoindeksin laadintaan liittyviä haasteita.

Kaikkein
pienimpiä yrityksiä on jouduttu käytännön syistä rajaamaan tiedonkeruun
ulkopuolelle. Tehdyn työajan ilmoittaminen täysin määritelmiä
vastaavalla tavalla on yrityksille usein ylivoimaista.
Näistä seikoista
huolimatta nämä tilastot ovat osoittautuneet hyvinkin relevanteiksi
yhteiskuntaoloja ja sen kehitystä kuvaavina tilastoina.”
______________________________

Vastauksen helmiä:

1.
”Sen perusteella, että sukupuoli esiintyy yhtenä palkkarakennetilaston
luokitustekijänä, ei tätä tilastoa kuitenkaan voi kutsua
tasa-arvotilastoksi.”

Kommenttini: Tämä on kuitenkin ainoa
tilasto, jota STM ja Samapalkkatoimikunta käyttävät.
Tämä tilasto
esiintyy monella eri sivulla julkaisussa: ”Tilastokeskus, Sukupuolten
tasa-arvo: naiset ja miehet Suomessa 2009”, vaikka se siis ei ole
tasa-arvotilasto.

2. ”Tilastokeskuksen mukaan palkkarakennetilasto kuvaa kokonaistyöajan ansiota työtuntia tai -kuukautta kohti laskien.”

Kommenttini:
Vielä oikeampi olisi sanoa: Kokonaistyöajan ansioita tuntiperustaiset
ylityöt vähennettynä.
Ei kuitenkaan missään tapauksessa ”säännöllisen
työajan ansioita”. Palkat ovat tilastoissa vakioimatta tehtyjen työtuntien
suhteen.

Palkkarakennetilastossa siis oletetaan, että miehillä
ja naisilla on yhtäpaljon työtunteja kuukaudessa, vaikka niitä on
miehillä noin 20 % enemmän.

3.”Tehdyn työajan ilmoittaminen täysin määritelmiä vastaavalla tavalla on yrityksille usein ylivoimaista.”

Kommenttini:
Tehtyjä työtunteja ei ole palkkalaskenta-aineistossa
kuukausipalkkalaisilla ollenkaan, sillä niitä ei Tilastokeskus ole sinne
halunnut, niitä ei ole minkään yrityksen palkkalaskennassa eivätkä
kaikki yritykset edes niitä seuraa.
Joissakin virka-/työehtosopimuksissa
tehdyn työajan seuranta on jopa kiellettyä.

Eduskunnan
oikeusasiamiehen aivot ovat nyrjähtäneet hänen yritessään tulkita
Tilastokeskuksen kapulakielistä tekstiä, jossa työtunteja selitellään.
_______________________________

Jos haluat lukea kantelun tekstin, tilaa kirjani os. paulisumanen miuku gmail piste com. (20 euroa postikuluineen.)

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu