Naisten palkkasorto on sosiaalinen konstruktio

Sosiaalisella konstruktiolla tarkoitan tässä kirjoituksessa samaa kuin ”yhteisöllinen tietoisuus” ja ”keksitty todellisuus”, mitkä suomennokset löysin muualta, eivät siis ole omia hengen tuotteitani.

Kun palkkaerojen syitä ei ole löydetty ennen minua tilastollisesti todistamalla, on käytetty sosiaalista konstruktiota selitysvälineenä.  Kun on tarpeeksi kauan levitetty slogania ”naisen euro on 80 senttiä”, on naisille ja jopa joillekin miehillekin syntynyt ”yhteisöllinen tietoisuus”, että kysymys on naisten palkkasorrosta, vaikka mihinkään faktatietoihin se ei ole perustunut.

Minun mielestäni kyseessä on täydellinen ymmärtämättömyys palkan ja ansion erosta. Jos laskemme miesten ja naisten tuntipalkan tehtyä vuosityötuntia kohden siten kuin ILO 100-sopimuksessa määritellään, mies saa noin 10 % vähemmän tuntipalkkaa kuin nainen. Siinä, että naiset ansaitsevat vuodessa noin 18 % miehiä vähemmän, ei ole tasa-arvon kannalta mitään väärää, sillä ne samat miehet tekevät vuodessa noin 22 % enemmän työtunteja kuin naiset.

Ehkäpä syvimmälle ansioerojen syihin yritti pureutua Juhan Vartiainen, joka julkaisi tutkimuksensa vuonna 2001. Tasa-arvovaltuutetun toimisto, STM, Tasa-arvojulkaisuja 2001:7 ”Sukupuolten palkkaeron tilastointi ja analyysi”.

Hän teki sen havainnon, että ammatteihin valikoituminen (segregaatio) selittää 20 prosentin palkkaerosta noin puolet. Suunnilleen saman minä havaitsen omasta tutkimuksestani siten, että naisvoittoisilla aloilla on lyhyempi työaika, pidemmät vuosilomat ym. tekijöitä, jotka tulevat esiin, kun tarkastelemme tuntipalkkaa tehtyä vuosityötuntia kohden. Tämä ei mielestäni johdu eri ammattien arvostuksesta vaan raa’asti siitä, että työnteon tuottavuus työtunteina mitattuna on eri tasoa miesten ja naisten ammateissa. Kuntasektorin tuottavuus esimerkiksi on noin 10 % alle yksityisen sektorin tuottavuuden.

Vartiainen varoittaa käyttämästä termiä ”palkkasyrjintä”, sillä palkkaerojen selittymättömään osaan saattaa kuulua niiden tekijöiden vaikutus, joita mallissa ei ole tai joita ei ylipäänsä ei voida mitata tai havaita. Arvioin, että jos Vartiainen olisi esimerkiksi ottanut malliinsa minun tavoin tehdyt vuosityötunnit, kaikki palkkaero olisi selittynyt.

Vaikka Anja Nummijärvi siteeraa Vartiaisen tutkimusta, hän väittää väitöskirjassaan ”Oikeudellinen tutkimus samapalkkaisuuslainsäädännön sisällöstä ja toimivuudesta”, että ”palkkaeriarvoisuus on rakenteellinen ongelma” ja että ”taloustieteellisissä tutkimuksissa syrjinnäksi katsotaan yleensä selittämättä jäävä osuus palkoista”. Viimeiselle väitteelle pitäisi olla lähdeviittaus (Vartiainenkin on eri mieltä). Mutta väitöskirjan perusta onkin ”keksittyä todellisuutta”.

Paula Määttä taas väitöskirjassaan ”The ILO Principle of Equal Pay and Its Implementation” väittää, että Suomi ei noudata ILO 100-sopimusta, vaan Suomessa naisille maksetaan vähemmän palkkaa kuin miehille. Koska Suomessa ei kukaan ole tehnyt ILO 100 – sopimuksen mukaista palkkavertailua ennen minua, kyseessä on Paula Määtän esittämä ”keksitty todellisuus”.

Merja Kinnusen väitöskirjassa ”Luokiteltu sukupuoli” taas väitetään, että ”suomalaisten naisten todellisuus vie pohjan selitysmallilta, joka pohjautuu palkkatyössä käytettyyn aikaan”… Vastaväittelijä oli prof. Pekka Sulkunen ja kustoksena prof. Raimo Blom. Väite on tyypillinen ”sosiaalisen konstruktion” ilmentymä. Eli jos naiset kokevat olevansa palkkasorrettuja, mitkään tosiasiat eivät voi sitä kumota. Mitkään faktat eivät voi voittaa tuntemustietoa, joka on muuttunut sosiaaliseksi joukkovoimaksi. Väitöskirjankaan ei siten tarvitse pohjautua faktatietoon eikä väitöskirjassa esitettyjen faktatietojen tarkastus ole aukotonta.

Minun tutkimukseni mukaan todellisen työelämän faktatiedot osoittavat, että miehet saavat vähemmän palkkaa kuin naiset. Nämä kolme väitöskirjaa todistavat sosiaalisen konstruktion eli keksityn todellisuuden mukaisesti, että asia on päinvastoin.

Puolitoista vuotta sitten kerroin Hesarin sunnuntaidebatissa, että kun jaamme Veroviraston antamat miesten ja naisten vuoden palkkatulot Tilastokeskuksen työvoimatilastosta saatavilla työtunneilla, saadaan tulos, että miehen ja naisen tuntipalkka on Suomessa suunnilleen sama.

HS kysyi asiaa omalta älykköraadiltaan. Siellä 7 professoria, 7 tohtoria, yksi lisensiaatti ja paljon muita järkevinä pidettyjä ihmisiä (toimitusjohtajia, päätoimittajia jne) katsoivat, että minun verotietoihin ja Tilastokeskuksen työtuntitietoihin perustuneet laskelmani eivät voi pitää paikkaansa, vaan se nyt on faktaa, että ”naisen euro on 80 senttiä”. Sosiaalisen konstruktion voima on mahtava yhteiskunnassamme.

Olenko huono asiantuntija, kun puolustelen julkisesti tutkimuksiani muutamaa eri väitöskirjaa ja korkeasti oppineita yliopistomiehiä vastaan?

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu