Ylityöt, palkattomat ja palkalliset

Tilastokeskus käyttää säännöllisen työajan laskennassa kaavaa:
säännöllinen työaika = kokonaistyöaika – ylityötunnit.

Kaava on oikein, mutta käsite ”ylityötunnit” on Tilastokeskuksella pielessä. 

Minä itse luokittelen useammanlaisia ylitöitä:
1. Ne ,joista maksetaan tuntiperustaisesti palkkaa.
2. Ne joista suoritettu ylityökorvaus sisältyy säännölliseen kuukausipalkkaan Työaikalain 39 § mukaisesti. Eli henkilö tekee kokonaistyöaikaa. Tätä ylityötä ei näy minkään julkisen tilaston erittelyissä. Tälle ylityölle ei ole olemassa luokittelukoodia, ihan kuin kokonaistyöaikaa tekeviä ei olisi olemassakaan.
3. Ne palkattomat ylityöt, joista kuuluisi maksaa palkkaa. Nämä ovat sellaisia työehtosopimuksen mukaisia töitä, joista työntekijä ei syystä tai toisesta esitä ylityövaatimusta tai työnantaja kieltäytyy maksamasta.
4. Ne palkattomat ylityöt, joista ei kuulu maksaa palkkaa. Esimerkiksi, jos sairaanhoitajille korvataan ylityönä työehtosopimuksen mukaan matka-aika, joka ylittää säännöllisen työajan, mutta insinöörille ei korvata, on insinöörin matka-aika palkatonta ylityötä, kun teemme vertailua. Työaikalain mukaan matka-aika ei ole työaikaa, mutta eräissä työehtosopimuksissa voidaan siitä silti suorittaa korvaus.

Tilastokeskus laskee tehdyiksi ylityötunneiksi vain kohdan 1.

Mitä muuten on ylityö? Kun sitä ei tutkimuksissa määritellä, se on hämärä käsite.

Seuraavassa muutama esimerkki: Onko puhelimeen vastaaminen ja työasioiden selvittely työajan ulkopuolella ylityötä? Onko työmatkojen suunnittelu ja matkojen sekä hotellien tilaaminen kotona tietokoneella ylityötä? Onko kotona läppärin näpyttely työasioissa tai työsähköpostien lukeminen/kirjoittaminen ylityötä? Onko junassa/bussissa jne. matkalla työpaikalle/pois sieltä tehty työasioiden käsittely ylityötä? Mikä aika useampipäiväisen työmatkan aikana on ylityötä, onko esimerkiksi asiakkaiden/yhteistyökumppaneiden isännöinti tai puheen valmistelu? Onko työasioiden pohtiminen vapaa-ajalla ylityötä? Luultavasti jokainen ohjelmoija on viettänyt öisin hikisiä lakanoissa kierimistunteja vaikeaa ongelmaa miettiessään.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa työolobarometri 2011:n ennakkotiedoissa on muutama mielenkiintoinen tieto palkattomista ylitöistä.

Kotona tehdyistä ylityötunneista maksettiin naisille 17,9 % ja miehille 12,7 %. Yhteyttä työasioissa työpaikan ulkopuolelta piti useita kertoja viikossa 22,7 % miehistä, 12,5 % naisista. Harvemmin 27 % miehistä ja 20,6 % naisista.

Seuraavia lukuja on henkilöistä, jotka tekivät työtä muualla kuin varsinaisessa työpisteessään tai kotona:
Ei lainkaan kiinteää työpistettä: 3,5 % miehistä ja 1 prosentti naisista. Päivittäin sellaista työtä teki 9,9 % miehistä ja 5,4 % naisista. Viikottain 13,1 % miehistä ja 7,2 % naisista sekä kuukausittain 14,8 % miehistä ja 12,2, % naisista.

Kuten näemme, työ ei ole enää pelkästään ”sorvin ääressä” seisomista, vaan ansiotyö on saanut aivan toisenlaisen muodon ja tekopaikan jo noin 40 %:lle miehistä ja 25 %:lle naisista.

Tilastokeskus ei riittävästi tunnista nykymuotoista työelämää. Nämä työn uudet muodot eivät näy riittävästi Tilastokeskuksen palkka- ja työaikatilastoista. Tilastokeskus on kompastunut toisen maailmansodan aikaiseen poteroon eikä näytä pääsevän sieltä ylös ilman ulkopuolista apua.

Esimerkki siitä, kuinka yksi tilasto valehtee enemmän kuin tuhat sanaa: Työolotutkimus kertoo, että miehet tekevät naisia hieman yleisemmin korvattuja ylitöitä, mutta sukupuolten välinen ero on kaventunut selvästi reilussa parissakymmenessä vuodessa. Miehistä korvattuja ylitöitä teki 72 % ja naisista 70 % vuonna 2008. (Työolotutkimuksen kolme vuosikymmentä – julkaisu). Pidän luonnollisena, että miehet tekevät ylitöitä enemmän kuin naiset, tekeväthän he vuosityötuntejakin noin 20 % naisia enemmän. Miksi näillä mutu-kyselytilastoilla yritetään saada asia näyttämään muulta?

Totuus onkin ihan muuta: Sitä ei kerrota julkisesti, että noista samoista korvatuista ylityötunneista miehet tekevät noin 75 % ja naiset noin 25 %, eli kun naiset tekevät yhden tunnin, niin miehet tekevät kolme tuntia. (Työvoimatutkimus, kysytty tieto)

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu