Sairaanhoitajat ovat palkkakukkulalla, eivät palkkamontussa

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä on  avaus (huom. ei tutkimus), jossa Satu Ojala, Paula Koskinen Sandberg ja Armi Mustosmäki kysyvät, miksi maksetaan

”Ilkka Insinöörille yli 13 000 euroa Sari Sairaanhoitajaa enemmän?”

http://www.julkari.fi/handle/10024/138873

Avauksessa väitetään: ”Havaintomme antavat viitteitä systemaattisesta
palkkasyrjinnästä, miesten työurien paremmasta edistämisestä työnantajien taholta sekä alojen välisen palkkasegregaation syvyydestä.”

He vertaavat ansiotyötuloja keskenään, siitä riippumatta, mistä ne on ansaittu. Ja ainoa aineiston poimintakriteeri on toisen/kolmannen asteen koulutuspohja. Vertailussa ei huomioida työtehtävää, ei esimiesaseman vaikutusta, ei työstä suoriutumista, ei mitään muuta kuin pohjakoulutus.

He sanovat: ”Tässä avauksessa pohjustamme palkkaerokeskustelua
arvioimalla työtulojen tasa-arvoa toteutuneiden työtulojen perusteella, elämänkaaren näkökulmasta.” Ja ”Työtuloja tulisikin tarkastella työtunti-
tai kuukausipalkkavertailujen ohella ikävaiheittain sekä etuusvaikutusten näkökulmasta.”

He myös olettavat: ”Voisimme olettaa, että etenkin saman ikäisillä, saman koulutusalan ja -tason suorittaneilla ja samojen työnantajien palveluksessa olevilla palkansaajilla eroja sukupuolten välillä ei olisi.” Ja ”Tässä kuvatut erot eivät aiheudu merkittäviltä osin työaikojen eroista, joskaan rekisteritieto ei
sisällä tietoa tehdyistä työtunneista.”

Juttu kaatuu omiin oletuksiinsa. Yksityisellä sektorilla (eikä julkisellakaan) ei voi olettaa, että sama koulutustaso tarkoittaa samaa palkkatasoa. 40-vuotias miesinsinööri on ollut työelämässä jo noin 15 vuotta ja hänen palkkatasonsa riippuu lähes täysin hänen tuottavuudestaan työnantajalle. Koulutuksen vaikutus on hävinnyt aikoja sitten. Parhaat ovat nousseet jo hyväpalkkaisiin esimiesasemiin, vähemmän hyvien uraputki ei ole alkanutkaan eikä henkilökohtaisia palkankorotuksia ole tippunut kuin ne sopimuspohjaiset pakolliset. Myös se, minkä alan insinööriksi on opiskellut, vaikuttaa osaltaan. Nyt myös julkisella sektorilla myönnetään, että henkilökohtaiset palkankorotukset annetaan parhaiten työstä suoriutuville (Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hesarissa keväällä 2019).

Ja miesten työajat ovat suurempia kaikissa muissa ammateissa paitsi opettajilla (Raija Julkunen ym: Aikanyrjähdys-tutkimus). Vuosityötuntien erot ovat luokkaa 20 % koko palkansaajakunnassa, miehet enemmän, ja esim. mieslääkärit tekevät jopa 25 % enemmän työtunteja kuin naislääkärit (Lääkärilehti 4.10.2012). Yksi yllä mainituista kirjoittajista Satu Ojala on tutkinut vuosityötunteja Pasi Pyöriän toimittaman kirjan ”Työelämän myytit ja todellisuus” (2017) artikkelissa ”Yrittäjien työaika ja tulot”. Siinä todetaan, että vuonna 1999 naispalkansaajat tekivät 79,6 % miespalkansaajien tehdyistä työtunneista. Nopeastipa ne omat tutkimukset ovat unohtuneet.

Jutussa vaaditaan työtulojen tarkastelemista elinkaaren aikana, mutta ei kuitenkaan tehdä niin. Minunko on pakko tehdä kaikki!

Sellainen tutkimus kyllä löytyy, olen ollut itse mukana tutkimassa. Katso

www.issuu.com/staatus

Etsi sieltä alareunasta lehti Tasa-arvosanomat 2017/1. Siinä on tasa-arvoinen palkkavertailu yksityisen sektorin miesinsinöörin ja kuntasektorin naissairaanhoitajan kesken.

Jos et jaksa mennä sinne, tässä yhteenveto:

Yksityisen sektorin miesinsinöörien ansiotaso on työelämän kuukaudessa noin 20 % korkeampi kuin kuntasektorin naissairaanhoitajien, mutta naissairaanhoitajien palkkataso tehtyä elinikäistä työtuntia kohden on noin 20 % korkeampi kuin miesinsinöörien.

Miksi tässä näin kävi? Tässä osa selitystä: Siihen vaikuttavat esimerkiksi erot vuosityötunneissa, miesinsinöörien palkaton maanpuolustustyöpanos (noin 6 % elinikäisistä työtunneista) ja naisten eläke-etuudet (noin 10 % elinaikana).

Vuonna 2017 ei vielä ollut tiedossa tutkimus, jonka mukaan OECD-maissa miesten kvalitatiivinen tuottavuus (työteho tunnissa) on noin 12 % korkeampi kuin naisten samassa työssä (VATT:in tutkija Aspasia Bizopoulou ”Job Tasks and Gender Wage Gaps within Occupations”) Googlatkaa! Tämä selittää sen, miksi esim. miesten urakkapalkkiot, myynti- ja provisiopalkkiot, tuotantopalkkiot ja tulospalkkiot ovat suurempia kuin naisten.

Minulle tamperelaisten feministinen avaus vain vahvisti sen, minkä Sukupuolten tasa-arvon tutkimusseuran tutkimus jo vuonna 2017 paljasti:

Sairaanhoitajat eivät ole palkkakuopassa insinööreihin verrattuna, he seisovat palkkakukkulalla. Miesinsinöörit ovat palkkasorron kohteena, kun asiaa tarkastellaan tasa-arvoisesti.

Kun Suomessa on tuhansia pariskuntia: miesinsinööri-naissairaanhoitaja, minäkin tunnen muutaman, tehtäisiinpä tutkimus, jossa naissairaanhoitajilta kysytään, paljonko heidän miestensä palkkoja tulisi laskea, jotta se olisi oikeassa suhteessa heidän omaan palkkaansa, kun otetaan huomioon myös eläke-etuus, maanpuolustustyötunnit, tehdyt vuosityötunnit ja työteho tunnissa.

 

paulisumanen

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies". “The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking - "Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard - "On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu