Geenimuuntelu lisääntyy, avoimuus vähentyy

Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen geenitekniikkalain muuttamisesta (HE 49/2021) täysistunnossaan 21.05.2021. Asia jäi kuitenkin vähälle huomiolle. Itse asiassa en löytänyt lakimuutoksesta yhden yhtä lehtiartikkelia. Seuraavana maanantaina 24.05.2021 alkoikin sitten pääministeri Marinin aamupalakohu, jolta ei julkisuutta ole puuttunut. Aamupala on siis näköjään valtavan paljon kiinnostavampi ja tärkeämpi asia kuin geenitekniikkalaki. Tämä on tietenkin ymmärrettävää, koska esitys geenitekniikkalain muutoksesta on suorastaan käsittämättömän pitkäpiimäinen, tylsä, kapulakielinen ja vaikeasti ymmärrettävä tuotos, jossa ei vahingossakaan mainita, mitä muutos käytännössä tarkoittaa. Sen vuoksi tästäkin tekstistä tuli väkisinkin raskas. Strategia lienee se, että kun tekee esityksistä mahdollisimman tylsiä ja epäselviä, kukaan ei jaksa lukea niitä ja asiat saadaan ajettua läpi ilman vastustusta. Pääministerin aamupala sen sijaan on selkeä asia, johon on helppo ottaa kantaa. Sopiva kohu voi myös peittää alleen monenlaista.

Geenitekniikkalain muutos on käsitelty suorastaan hämmästyttävässä uutispimennossa. Ihmettelen, miksi yksikään toimittaja ei ole pyytänyt asiantuntijoilta selväkielistä lausuntoa lakimuutoksen merkityksestä ja kirjoittanut siitä artikkelia. Esitykseen ja lakimuutokseen tutustuneena ei-juristina uskaltaisin väittää, että myös muilla tavallisilla kansalaisilla olisi vaikeuksia ymmärtää niitä, jos koskaan päätyisivät edes niitä lukemaan. Tuskin ymmärsin itsekään kaikkea oikein. Tässäpä veikkaus: useimmat kansanedustajatkaan eivät ymmärtäneet esitystä. Tuskin edes viitsivät paneutua siihen mitenkään. Painoivat vain nappitaulusta ”JAA” nollat taulussa.

Lakimuutoksen ensisijaisen perusteen mainitaan olevan EU:n yleisen elintarvikeasetuksen uudistus. Tämä on normaalia: liittovaltiokehityksen edetessä yhä useampi ja useampi kansallinen laki muutetaan vastaamaan EU-direktiivejä.

 


Kysymys kuuluukin, mikä sai EU:n muuttamaan geenitekniikkaa koskevia säädöksiä vuonna 2019, hetki ennen koronaa?


 

Käydään muutokset läpi. Eduskunta päätti seuraavasti:

muutetaan geenitekniikkalain (377/1995) 20 §:n 3 momentti, 32 ja 36 b §, sellaisina kuin ne ovat, 20 §:n 3 momentti ja 32 ja 36 b § laissa 847/2004, sekä lisätään 17 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 847/2004, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja lakiin uusi 32 a § seuraavasti:

 

Ensinnäkin on mainittava, että muutoksen selvittäminen ylipäätään on hankalaa. Tässähän puhutaan kahdesta laista: 377/1995 ja 847/2004. Jälkimmäinen on laki geenitekniikkalain muuttamisesta. Ensin siis viitataan alkuperäiseen lakiin vuodelta 1995. Lain muuttamisesta on säädetty laki 2004 ja nyt pykäliä muutetaan vielä lisää. Ei kateeksi käy lakimiehiä, sen verran sekavaa on meno.

Muuttuneessa pykälässä 17 (koskee lupahakemusta) standardoidaan hakemusasiakirjan muoto EU:n asetuksen mukaisesti. Siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, koska koko lakimuutoksen perustelu oli yhtenäistäminen.

Pykälään 20 (koskee lupamenettelyä) on lisätty lause ”hakemus on toimitettava yleisen elintarvikeasetuksen 39 f artiklan nojalla hyväksytyn vakiotiedostomuodon mukaisesti Euroopan komission ylläpitämän tietojärjestelmän kautta.” Sekin koskee hakemusasiankirjan muotoa sekä jättöpaikkaa.

 

Pykälään 32 on lisätty loppuun seuraava teksti: ”Tässä laissa säädettyjä tehtäviä hoidettaessa saatujen ja laadittujen asiakirjojen julkisuuteen ja salassapitoon sovelletaan muutoin, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Säädetäänkö toisin? Kyllä säädetään, heti seuraavassa pykälässä 32a.

Poiketen siitä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1momentin 20 kohdassa säädetään liikesalaisuudesta, geenitekniikan lautakunta voi toiminnanharjoittajan pyynnöstä vahvistaa tämän lain 17 ja 20 §:ssä tarkoitetuista hakemuksista salassa pidettäviksi seuraavat tiedot:

1) valmistus-ja tuotantoprosessi, mukaan luettuna menetelmä ja sen innovatiiviset näkökohdat sekä muut tekniset ja teolliset eritelmät, jotka kuuluvat olennaisena osana mainittuun prosessiin tai menetelmään, lukuun ottamatta turvallisuuden arvioinnin kannalta olennaisia tietoja;

2) tuottajan tai maahantuojan kaupalliset yhteydet toiminnanharjoittajaan tai luvan haltijaan;

3) kaupalliset tiedot, joista käyvät ilmi toiminnanharjoittajan hankintalähteet, markkinaosuudet tai liiketoimintastrategia;

4) DNA-sekvenssiä koskevat tiedot, lukuun ottamatta muunnostapahtuman havaitsemis-, tunnistamis-ja kvantifiointimenetelmissä käytettyjä sekvenssejä;

5) jalostusmallit ja -strategiat.

 

Tämä pykälä on pinnallisella tasolla aivan perusteltu. Yritys ei tietenkään halua, että sen tekemä kehitystyö päätyy kilpailijan kopioitavaksi. Mietitäänpä kuitenkin asiaa tavallisen kansalaisen näkökulmasta. Tämä laki ja siis pykälä koskee GMO-kasvien lisäksi myös geenimuunteluun perustuvia vektoripohjaisia rokotteita (esim. AstraZeneca). Itse asiassa, nykyään lain tarkoittamista kenttäkoehakemuksista vain 10% koskee kasveja. Loput ovat kliinisiä lääketutkimuksia. [2] Kuka oikeastaan siis tietää, mitä GMO-rokote tarkkaan ottaen sisältää? Tämän pykälän mukaan mahdollisesti ainoastaan valmistaja sekä geenitekniikkalautakunta. Eivät tutkijat, eivät viranomaiset, eivät lääkärit. Toki voi argumentoida, ettei tilanne ole sinänsä muuttunut. Eiväthän rokotettavat nytkään tiedä, mitä heihin tarkalleen pistetään. Erona on kuitenkin se, etteivät edes ulkopuoliset tutkijat voi millään selvittää sitä. Onko yrityksen liiketaloudellinen etu yhtä kuin rokotettavan etu?

Geeniterapiaan perustuvien mRNA-pohjaisten rokotteiden ja tämän lain/pykälän suhteeseen liittyy sen sijaan pari epäselvyyttä. Ensinnäkin, onko nk. lähetti-RNA muuntogeeninen organismi? Sehän on synteettinen aine, ei orgaanisesti kasvanut tai kasvatettu. Se on siis lähempänä vaikkapa sorvattua akselia. Ei tangosta tule akselia orgaanisesti, vaan koneellisesti sorvaamalla. Toinen epäselvä asia on pykälän 32a salattavien asioiden listan kohta 4. Lähetti-RNA ei sisällä DNA:ta. Tämän lain mukaan RNA-sekvenssiä ei siis voisi salata. Koskeeko laki silti myös mRNA-rokotteita?

 

Pykälä 32a sisältää myös seuraavan lausuman: ”Lisäksi tieteellisissä selvityksissä salassa voidaan pitää luonnollisten henkilöiden yksityisyyden ja koskemattomuuden suojelemiseksi sellaisten luonnollisten henkilöiden nimiä ja osoitteita, jotka osallistuvat selkärankaisilla eläimillä tehtyyn testaukseen tai toksikologisten tietojen hankkimiseen, ellei muualla toisin säädetä.” Toisin sanoen, eläinkokeiden tekijöiden nimet voidaan salata. Taaskin, periaatteessa ymmärrettävää. Tässä on kuitenkin monta ongelmaa. Tutkimuksen nimettömän tekijän pätevyydestä ei ole ulkopuolisilla mitään tietoa. Tekijän ei myöskään tarvitse pelätä maineensa puolesta, vaikka tutkimustulokset olisivat peukaloituja. Minkäänlaista henkilökohtaista vastuuta ei ole.

 

Jäljelle jää pykälä 36b (Tarkoituksellista levittämistä ympäristöön muussa kuin markkinoillesaattamistarkoituksessa koskeva yleisön kuuleminen), jossa julkista kuulemisaikaa lyhennettiin 60 päivästä 30 päivään.

Pykälään on myös lisätty kohta ” Kuuleminen voidaan kuitenkin jättää toteuttamatta, jos on kyse kiireellisestä lääkinnällisestä toimenpiteestä, tutkimuksesta tai hoidosta, jonka tarkoituksena on ihmisen hengen tai terveyden turvaaminen tai jos kuuleminen on omiaan vaarantamaan toimen-piteen kohteena olevan henkilön yksityisyyden suojan.” On selvää, että tämä kohta liittyy ensisijaisesti yksilölliseen geeniterapiaan. Kuitenkin, mikä on kiireellinen tutkimus? Käsittääkö se myös rokotetutkimuksen pandemian vuoksi? Sittenhän tällaisesta rokotetutkimuksesta ei tarvitse ilmoittaa julkisesti ja monet tiedot voidaan pykälän 32a perusteella salata.

 

Tämä laki on malliesimerkki mielestäni sangen kyseenalaisesta lainsäädännöstä. Geenimuunteluun perustuvissa rokotteissa on kyse ihmiseen pistettävistä aineista, joiden päälle todella harva ymmärtää. Silti läpinäkyvyyttä kavennetaan yrityksen edun mukaisesti jopa sillä tavalla, ettei edes riippumaton asiantuntija pääse käsiksi tietoon, jota ehkä tarvittaisiin oleellisesti aineen käytöksen selvittämiseen. Tässä on valtava riski: korruptio. Mikä estää lääkeyhtiötä lahjomasta sitä ainoaa viranomaistahoa, joka virallisesti tietää lääkeaineen yksityiskohdat? Läpinäkyvyys estäisi: kolmas osapuoli voisi perehtyä aineistoon ja puuttua epäkohtiin, jolloin tahallisella epäkohtien huomioimatta jättämisellä olisi aina paljastumisen riski. Nyt läpinäkyvyyttä ei kuitenkaan ole, vaan kenties ratkaisevat tiedot voidaan salata.

Kaiken lisäksi, lakimuutos on todella epäselvä. Ilman ennakkopäätöstä on mahdotonta tietää, mitä tietoja pykälä 32a oikeuttaa käytännössä salaamaan ja mitä ei. Kyse on kuitenkin päivänselvästi kaupallisten intressien turvaamisesta avoimuuden kustannuksella. Lakimuutoksen esityksestä on myös tehty muutenkin epäselvä ja hankala ymmärtää. Sekään ei todellakaan puhu avoimuuden puolesta. Entä missä ovat lakiasiantuntijoiden ja lääketieteen asiantuntijoiden kommentit mediassa? Sellaisia ei tietääkseni ole lainkaan. Vallan vahtipuudeli on ollut täydellisen hiljaa tämän asian suhteen. Eikö sitä kiinnosta ajankohtainen asia? Onko niin, että lakeja voidaan säätää kaikessa hiljaisuudessa laillistamaan mm. yksityiskohtien salaaminen niiden rokotteiden kohdalla, joita saatetaan tulevaisuudessa käyttää kovaa vauhtia tulossa olevan rokotepassin voimassaolon edellytyksenä? Salattaviksi yksityiskohdiksi mainitaan myös kaupalliset yhteydet ja tiedot. Mitä yhteistä hyvää saavutetaan sillä, että salataan lääkevalmisteen maahantuojan ja toiminnanharjoittajan eli käytännössä lääkevalmistajan kaupalliset yhteydet?

 

Lähteet:

[1] https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_49+2021.pdf

[2] https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/geenitekniikkalakia-muutetaan-eu-asetuksen-uudistuksen-vuoksi

[3] https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950377

[4] https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040847

+6
Paulus Kaipainen

Puuseppä, konetekniikan DI, tapahtumien tarkkailija

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu