Musta maalataan vihreäksi ja maailman väitetään pelastuvan

Öljyalalla kuplii. ExxonMobil, maailman suurin yhtiö vuonna 2013 [1], lensi viime syksynä ulos Dow Jones -indeksistä kuuluttuaan siihen peräti 92 vuotta. Se teki myös viime vuoden ensimmäisellä kvartaalilla tappiota ensimmäisen kerran sitten vuoden 1999, kun se fuusioitui Mobilin kanssa [2]. Osakkeen arvo putosi alle puoleen vain neljässä kuukaudessa, n. 70 dollarista vain reiluun 31 dollariin. Alamäelle voi hakea syytä koronasta. Tiettyjen öljynjalostustuotteiden, kuten bensiinin ja kerosiinin, kysyntä suorastaan romahti nopeasti. Lentokoneet lakkasivat rajoitusten myötä lentämästä, jolloin kerosiinin päivittäinen kulutus rojahti neljästä miljoonasta barrelista yhteen miljoonaan barreliin päivässä. [3] Samaan aikaan, vuoden 2020 alkukuukausina, bensiinin kulutus Yhdysvalloissa väheni 31%. [4] Tämä tarkoittaa sitä, että kyseisiä tuotteita jäi nopeasti varastoon hirvittäviä määriä. Öljynjalostamot eivät enää huolineet raakaöljyä mistään hinnasta. Siksi öljyn hinta ei ainoastaan pudonnut pohjalle vaan painui vielä syvälle mutaan eli negatiiviseksi. Öljyfutuurien omistajat kun tajusivat, että joutuvat varastoimaan öljyn, jotka ovat sitoutuneet ostamaan. Varastoinnin kysynnän ollessa katossa, sen järjestäminen oli erittäin kallista tai jopa mahdotonta. Tällöin sijoittajat olivat valmiita luopumaan öljystään ilmaiseksi ja vielä sen päälle maksamaan siitä, että pääsevät ongelmasta eroon.

Melkoinen takaisku öljyntuottajille, kuten ExxonMobilille. Melkoinen onnenpotku joillekin muille. Koronan todellisesta alkuperästä ja vakavuudesta voi olla montaa mieltä. Valtavia vaikutuksia sillä kuitenkin on ollut ja julistettua pandemiaa on käytetty häikäilemättä hyväksi monessa asiassa. Tämän on saanut kokea myös ExxonMobil, jonka ahdinko ei suinkaan alkanut pelkästä koronasta vaan paljon aiemmin. Osakkeenomistajat ovat jo pitkään olleet tyytymättömiä yhtiön linjaukseen tehdä perinteistä öljybisnestä vailla pyrkimyksiä vähentää päästöjään tai lähteä mukaan vaihtoehtoisten energianlähteiden sektorille. Tässä kuussa yhtiön johtoportaassa tapahtui valtaisa kaappaus. Niin kutsuttujen aktivistisijoittajien ryhmittymä Engine No 1 onnistui saamaan peräti kolme paikkaa ExxonMobilin hallituksesta. Yksi uusista jäsenistä on suomalainen Kaisa Hietala, joka on tehnyt pitkän uran Nesteellä, erityisesti biopolttoainepuolella. [5] Hän tulee varmasti ajamaan ExxonMobilia kohti samaa suuntaa.

Engine No 1 omistaa kuitenkin vain 0.02% ExxonMobilin osakekannasta. [6] Lienee kaikille täysin selvää, ettei noin pienellä osuudella saada kolmea jäsentä hallitukseen. Taustalla on todellakin melkoisesti enemmän. Ensinnäkin Engine No 1 onnistui saamaan hallitusehdokkaidensa taakse jättimäisiä eläkerahastoja, kuten CalPERS, CalSTRS ja New York State Common Retirement Fund. [7] Kaappaus kuitenkin käynnistettiin jo paljon aiemmin. Vuonna 2012 käynnistyi kampanja nimeltään #ExxonKnew. Kampanja väittää, että yhtiö tiesi fossiilisten polttoaineiden vaikutuksesta ilmastonmuutokseen jo 1970-luvulla, mutta salasi tietonsa.[8] Kyseinen kampanja oikeuttaa toimintansa ilmastonmuutoksen vastaisella taistelulla ja tämä luonnollisesti vetoaa myös suureen yleisöön. Nimellisesti se haluaa saattaa ExxonMobilin vastuuseen tietojen pimittämisestä. Suoraan sanottuna se haluaa vetää yhtiön kunnolla kölin ali.

Miten yksittäinen kampanja voisi oikein onnistua siinä? Hyvällä rahoituksella ja kontakteilla tietenkin. ExxonMobilin operatiivinen johto suhtautuu vähemmän yllättäen kampanjaan erittäin nuivasti ja on hieman penkonut asioita. Kampanjaa rahoittavat mm. Rockefeller Brothers Fund, Rockefeller Family Fund, Rockefeller Philanthropy, Open Society Foundations (Soros), Energy Foundation, V. Kann Rasmussen Foundation, Grantham Foundation for the Protection of the Environment, and Mertz Gilmore Foundation. [9] Tässä vaiheessa alkavat kellot kilistä. Vanha raha ajaa siis ExxonMobilia alas. Jopa Rockefellerit ovat mukana. Öljyperhe, jonka omistamasta Standard Oil -yhtiöstä Exxon aikoinaan lohkaistiin oikeuden päätöksellä. Itse asiassa, Rockefellerien Exxonin vastainen kampanjointi alkoi jo 2003. [10] Soroksella taas tuntuu olevan näppinsä pelissä lähes kaikissa ilmastoon liittyvissä liikkeissä.

#ExxonKnew -kampanjan kulissi voi olla oikeuden saaminen. Todelliset syyt lienevät aivan muita. Kampanjalla on eittämättä ollut vaikutusta siihen, että Engine No 1 sai kolme ehdokastaan hallitukseen. Yhtiön osakkeen arvon alentaminen ja lopulta päätösvallan kaappaus lienee koko #ExxonKnew -liikkeen ääneensanomaton tavoite. Isot nimet eivät todellakaan käytä miljoonia tällaiseen kampanjointiin, jollei se aja heidän omaa etuaan. Meneillään on taistelu, jota moni ei varmaankaan arvannut näkevänsä. Yleensä öljy-yhtiöt ovat olleet niskan päällä ja torjuneet kaikin keinoin uusia, asemaansa uhkaavia innovaatioita liittyen vaihtoehtoisiin energianlähteisiin. Nyt öljyparonit ovat hyökänneet omansa kimppuun. Onko kyseessä katsantokannan muuttuminen vai painopisteen siirtäminen kohti tuottoisampaa sektoria eli ”puhdasta” energiaa ja teknologiaa? Jälkimmäinen vaikuttaa todennäköisemmältä. Raha ei ole ennenkään haissut kyseisen porukan nenään, eikä haise vastakaan.

Vanha raha on siis siirtynyt sinne, missä se arvelee janoamansa kasvun olevan. Perinteiset öljy-yhtiöt muuttuvat vastustajiksi. Niiden tarjoama energia on halpaa ja sitä voi hyödyntää halvalla, hyvin tunnetulla ja yksinkertaisella teknologialla. Öljy ja sen johdannaiset ovat siis paha kilpailija. Kilpailussa niitä vastaan on kaksi vaihtoehtoa: parantaa uuden teknologian kustannuskilpailukykyä tai heikentää öljypohjaisen energian/teknologian kilpailukykyä. Ensimmäinen yksinään ei riitä. Tarvitaan myös jälkimmäistä ja siihen on ollut keinona pääasiassa verotus ja säädökset. Öljytuotteita ja niitä käyttäviä laitteita, kuten autoja, on verotettu rankasti ja kiristyksille ei näy loppua. Säädöksillä puolestaan on kasvatettu laitevalmistuksen kustannuksia. Pienempi kulutus ja pienemmät päästöt eivät toki sinänsä ole huono asia, planeetankaan kannalta. Ongelma ovat kuitenkin keinot, joilla niihin on pyritty. Tästä voisi olla esimerkkinä vaikka hybridiautot. Niissä on sekä polttomoottori että sähkömoottori akkuineen, joten niiden valmistus kuluttaa enemmän resursseja. Se näkyy myös hankintahinnassa. Toinen surullisenkuuluisa konsti päästä kiristyvien säädösten asettamiin vaatimuksiin on yksinkertaisesti huijata. Jokerikorttina toimi korona, joka on suoranainen täsmäisku öljysektoria vastaan. Voiko mikään olla liian hyvää ollakseen totta? Kaiken tämän seurauksena öljy-yhtiöt menettävät asemiaan ja kannattavuuttaan. Sitä Engine No 1 käytti hyväkseen: he vetosivat yhtiön kannattavuuden parantamiseen uusilla liiketoimintasegmenteillä. Aika näyttää, paraneeko se vai saneerataanko yhtiö.

Kaikki lienevät samaa mieltä siitä, että fossiiliset polttoaineet ovat monella tapaa ongelmallisia, vaikka kiistanalaisen hiilidioksidin jättäisikin yhtälöstä pois. Korvaajaksi ei kuitenkaan kelpaa mikä tahansa, milloin tahansa. Tulisi aina laskea, kuinka paljon energiaa sekä resursseja uusi teknologia kuluttaa suhteessa vanhaan elinkaarensa aikana ja kannattaako vanhaa korvata ennen elinkaarensa loppua. Suuret pääomat haluavat kasvua. Aina ja poikkeuksetta. Se vaatii resurssien ja energian kasvavaa kulutusta. Tämä on koko vihreän siirtymän ongelma kasvuun perustuvassa järjestelmässä. Puhtaana teknologiana markkinoidaan ja myydään tuotteita, joilla ei ole koko elinkaari mielessä pitäen järkevää korvata vanhoja tai jotka eivät ole ympäristöystävällisiä ensinkään. Tämän edistämiseksi lobataan uusia säädöksiä, jotka pakottavat käyttämään uusia teknologioita. Tässä tullaan pääongelmaan: ilman aidosti puhtaampia ja parempia innovaatioita yhtälö on kokonaisuuden kannalta vahingollinen. Hilavitkuttimet ja kokonaisuudeltaan tehottomat teknologiat eivät pelasta maailmaa, mutta kasvun vaatimus edellyttää uuden tavaran tuottamista, oli se sitten hyvää tai huonoa. Olemme nähneet ja tulemme näkemään täysin järjettömiä esimerkkejä ”vihreästä siirtymästä”.

Suuren pääoman mukanaolo tarkoittaa monia asioita:

  • Mielipidevaikuttaminen ympäristöliikkeeksi naamioidun kampanjan, kuten #ExxonKnew kautta.
  • Mielipidevaikuttaminen koulutusjärjestelmän kautta.
  • Median valjastaminen yleisen mielipiteen kääntämiseen sektorin kasvua maksimaalisesti tukevaksi.
  • Poliitikkojen lobbaus, jotta saadaan vanhaa teknologiaa haittaavia ja uusia tukevia säädöksiä.
  • Kaupallisia etuja ajavat ”tieteelliset” tilaustutkimukset, joiden tulokset ovat kokonaisuuden kannalta sangen kyseenalaisia.

Voi olla, että joskus kaupalliset intressit kohtaavat Maapalloa aidosti hyödyttävän innovaation kanssa. Toivottavasti näin, mahdollisimman paljon. Todennäköistä kuitenkin on, että suurin osa vihreinä markkinoiduista tuotteista ja teknologioista ovat pinnan alta ruskeita. Kapitalistien elinehto on myydä jatkuvasti uutta. Kuka oikeasti uskoo, että tiikeri pääsee raidoistaan? Tavallisen tallaajan, haukkumanimeltään kuluttajan, on siis oltava tarkkana myös näinä vihreän siirtymän aikoina. Korporaatioiden, poliitikkojen ja mainosmiesten epäpyhä kolminaisuus on edelleen voimissaan, vaikka se onkin maalattu vihreäksi osana brändiuudistusta. Kulutusjuhla jatkuu ja samaan aikaan kuluttajat kokevat olevansa ympäristön asialla maksaessaan vihreästä vaihtoehdosta enemmän, vaikka se on ympäristön kannalta huonompi. Tätä on vihreä valhe.

 

Lähteet:

[1] https://edition.cnn.com/2020/08/25/investing/exxon-stock-dow-oil/index.html

[2] https://edition.cnn.com/2020/05/01/business/chevron-exxon-earnings-oil-crash-dividend/index.html

[3] https://www.eia.gov/todayinenergy/detail.php?id=44676

[4] https://www.eia.gov/todayinenergy/detail.php?id=46141

[5] https://yle.fi/uutiset/3-11950281

[6] https://www.ft.com/content/ebfdf67d-cbce-40a5-bb29-d361377dea7a

[7] https://www.cnbc.com/2021/06/02/activist-firm-engine-no-1-claims-third-exxon-board-seat-.html

[8] https://exxonknew.org/

[9] https://corporate.exxonmobil.com/Sustainability/Environmental-protection/Climate-change/Understanding-the-ExxonKnew-controversy#WhatisExxonKnew

[10] https://nymag.com/intelligencer/2018/01/the-rockefellers-vs-exxon.html

+19
Paulus Kaipainen

Puuseppä, konetekniikan DI, tapahtumien tarkkailija

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu