Niskalaukaus on helpompi antaa kuin ottaa

Joukossa tyhmyys tiivistyy. Kukapa ei muistaisi yhtä jos toistakin lapsena tai vähän vanhempanakin tehtyä typeryyttä. Usein tapauksia yhdisti yksi asia: useamman vintiön kopla. Keksittiin toinen toistaan hölmömpiä ideoita ja toteutettiin niitä sitä mukaa. Ryhmäpaine sai toisaalta jonkun tekemään tempun ensimmäisenä ja toisaalta muut tekemään perässä, koska ei voitu jäädä pekkaa pahemmaksi. Sillä hetkellä vitsikkäältä tuntunut meno ei tuntunutkaan enää niin järkevältä sen jälkeen, kun kolttosista jäi kiinni tai jollekin sattui jotain. Toki aika kultaa muistot ja nykyään tapaukset herättävät hilpeyttä aina niitä muistellessa. Onneksi ei tullut tehtyä mitään vakavaa.

Psykologi Solomon Asch tutki jo 1956 riippumattomuuden suhdetta mukautuvuuteen. Hän pyrki selvittämään, millä ehdoilla yksilö käyttäytyy ryhmäpaineesta riippumatta tai mukautuu ryhmäpaineeseen. Koeasetelma koostui yhdestä opiskelijasta, joka ei tiennyt kokeen todellista luonnetta sekä ryhmästä opiskelijoita, jotka tiesivät, mutta teeskentelivät olevansa samassa tilanteessa tämän yhden koekaniinin kanssa. Ryhmälle sanottiin, että kyse on näkötestistä. He saivat eteensä kaksi kuvaa, joista toisessa oli yksi viiva ja toisessa kolme. Jälkimmäisen kuvan kolmesta eripituisesta viivasta tuli valita aina se, joka on samanpituinen malliviivan kanssa. Kaikki koeryhmän jäsenet ilmoittivat valintansa muiden kuullen ja koekaniini asetettiin tarkoituksella viimeiseksi vastaajaksi. Aluksi teeskentelijät valitsivat oikean vaihtoehdon. Se ei ollut vaikeaa, sillä kontrolliryhmä sai pituudet 99-prosenttisesti oikein. Muutaman kierroksen jälkeen kupletin juonessa mukana ollut ryhmän enemmistö alkoi valitsemaan tahallisesti vääriä vaihtoehtoja: siis viivoja, jotka eivät selvästikään olleet samanpituisia malliviivan kanssa. Tällöin viimeisenä vastaavaan koehenkilöön kohdistui ryhmäpaine.

Moniko koekaniini jätti uskomatta omia silmiään vähintään kerran kokeen aikana? Vastaus on 75%. Koe suoritettiin 50:llä koehenkilöllä ja lopputulos oli, että koehenkilö mukautui ryhmän antamaan vastaukseen kolmasosassa tapauksista, vaikka vastaus oli silmin nähden väärä. Halukkuus mukautua enemmistön päätökseen väheni huomattavasti, mikäli yksikin teeskentelijä oli oikean vaihtoehdon kannalla. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että taipumus mukautua ryhmän valintaan kasvaa ryhmäkoon kasvaessa, mutta ei enää muutu kovin paljoa, jos ryhmäkoko kasvaa yli neljän tai viiden. Vaikeampi tehtävä kasvattaa taipumusta mukautua: vastauksestaan epävarma koehenkilö tukeutuu toisiin ryhmän jäseniin. Mikäli muut ryhmän jäsenet koetaan itseä vahvemmiksi, vaikutusvaltaisemmiksi tai osaavammiksi, heidän valintoihinsa mukaudutaan todennäköisemmin. Mukautuvuus väheni merkittävästi, mikäli koehenkilöiden sallittiin vastata yksityisesti.

On kyseenlaista, aiheuttiko ryhmän valintaan mukautumisen todellinen halu mukailla ryhmää vai ennemminkin halu välttää yhteentörmäys. Yhtä kaikki, lopputulos on selvä: yksilöllä on yksiselitteisesti selkeää taipumusta valita ryhmän mukana väärä vastaus, vaikka tietää oikean vastauksen. Aschin tutkimusta on kritisoitu siten, että todellisen elämän epäselvät tilanteet saavat ihmiset mukautumaan vielä paljon enemmissä määrin ryhmän kantaan kuin tutkimusasetelman kontrolloitu ympäristö.

Sovelletaan hieman tutkimustulosta nykypäivään. Moniko käyttää kasvomaskia siksi, että muutkin käyttävät? Kerätäänpä päätekijät, jotka Aschin tutkimuksen mukaan vaikuttavat yksilön mukautuvuuteen ja verrataan tilannetta maskien käyttöön.

 

Yksi tai useampi vastarannan kiiski

Mikäli kaupassa olisi samaan aikaan yksikin maskiton henkilö, kokisit todennäköisesti helpommaksi olla itsekin käyttämättä. Suuremmalla otoksella tiedät, että paljaita huulia näkyy kuitenkin vain vähän. Selvä enemmistö on maskin käytön kannalla, joten vastavirtaan uiminen on vaikeaa.

Ryhmän koko

Maskeja käyttää suurin osa. Se asettaa ehdottomasti ryhmäpainetta. Pienessä ruokakaupassa voisi olla saman verran ihmisiä kuin tutkimusasetelmassa. Olisit siis kaupassa ainoa ihminen ilman maskia. Laajemmassa mittakaavassa tiedät, että suurin osa suuresta määrästä ihmisiä käyttää maskia ja jopa paheksuu sinua, jos et käytä. Maskien käytön suhteen ryhmäkoko on selvästi mukautumista edistävä tekijä.

Vaikea tehtävä

Onko niistä maskeista hyötyä vai eikö niistä ole. Epätietoisuus on erittäin suurta ja informaatiota on molempiin suuntiin. On siis hankalaa selvittää, mikä on asian todellinen laita ja toisaalta helppoa vain uskoa, että kaikki muut tietävät paremmin. Tämä on tutkimuksen mukaan selkeästi mukautumista edistävä tekijä ja kritiikin mukaan vielä paljon suurempi tekijä todellisessa maailmassa. Eihän suurin osa ihmisistä voi olla väärässä, eihän?

Sosiaalinen status

Tässä kohden tutkimusasetelman tarkoittamia vahvoja, vaikutusvaltaisia ja osaavia henkilöitä voisi verrata erilaisiin terveysalan asiantuntijoihin ja viranomaisiin. He sanovat, että maskin käytöstä on hyötyä. Vitsi piilee siinä, että he voisivat käytännössä sanoa täysin samalla painoarvolla ja vaikutuksella, että maskeista ei ole hyötyä. Ihmiset olisivat taipuvaisia mukautumaan heidän kantaansa, oli se mikä hyvänsä. Tutkimus todisti, että totuudella on vain rajallinen vaikutus. Henkilökohtaisesti arvelen, että tämä voi olla jopa suurin tekijä maskiasiassa. On erittäin helppo ajatella, että asiantuntijat kyllä tietävät paremmin. Vielä reilu vuosi sitten samaiset asiantuntijat sanoivat, ettei maskeista ole tutkitusti hyötyä ja silloin ihmiset mukautuivat tuohon kantaan.

Yksityisyys

Harvemmat mukautuisivat enemmistön kantaan, mikäli oma näkemys jäisi yksityiseksi. Maskien tapauksessa näin ei ole: käyttö on niin julkista kuin voi olla, joten tämäkin tekijä edistää mukautumista.

 

Sosiaalinen paine saa kiistattomasti yksilön tekemään irrationaalisia päätöksiä jopa siinäkin tapauksessa, että tietää päätöksen olevan väärä. Voisi kuvitella, että psykologi Asch valitsi edellä kuvatun koeasetelman tarkoituksella ja jopa pieni pilke silmäkulmassa: hän onnistui kiistattomasti todistamaan, että ihmiset uskovat usein muita ihmisiä enemmän kuin kirjaimellisesti omia silmiään. Maskiasia on monimutkaisempi. Totuutta ei voi suoraan nähdä omin silmin. Se on pääteltävä loogisesti olemassa olevan tiedon pohjalta. Osa luottaa siihen, mitä mediassa esiintyvät asiantuntijat ja viranomaiset sekä kolumnistit ym. mielipidevaikuttajat sanovat eikä edes yritä selvitellä asiaa pintaa syvemmältä. Tällaiset yksilöt ovat vahvasti sosiaalisen statuksen perusteella mukautuvia ja valitsevat auktoriteetin kannan, oli se mikä hyvänsä. Se, että moni muukin tekee niin, vahvistaa mukautumista. Nämä ihmiset, jotka mukautuvat helposti, ovat myös helposti vaikutettavissa erilaisissa ryhmissä. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa urheilujoukkue. Voittajan vankkureihin hyppää aina paljonkin ihmisiä. Samoin puolueen puheenjohtajiston valinnassa moni tarkkailee, millä kannalla muut ovat. Kukaan poliitikko ei halua jäädä vähemmistöön. Mikäli missä tahansa ryhmässä onnistuu saamaan enemmistön kantansa valinneista taakseen, saa todennäköisesti vielä paljonkin lisää kannattajia niistä päättämättömistä, jotka mukautuvat lähes aina enemmistöön. Mukautumista voi käyttää tietoisesti hyväkseen, eikä totuudella ole sinänsä merkitystä.

Toinen osa mukautujista on hieman ristiriitaisempi tapaus. Tutkimus paljasti, että yksilö voi tietää totuuden, mutta mukautua silti ryhmän kantaan. Tämä pätee varmasti maskiasiassa vahvasti. Tiedetään, ettei niistä ole mitään hyötyä, mutta käytetään silti, koska muutkin käyttävät. Tämä osa ihmisistä voi olla selvittänyt asioita enemmän itse. He eivät usko maskeista olevan hyötyä, vaikka auktoriteetti sanoo niin. He mukautuvat kuitenkin enemmistön toimintatapaan, koska sosiaalinen paine on niin kova. Ei haluta erottua joukosta ja herättää yleistä paheksuntaa. On vain helpompi käyttää maskia. Tämä ryhmä on vaa’ankieli melkeinpä asiassa kuin asiassa, vedoten Aschin tekemään tutkimukseen. On nimittäin selvää, että jos suhteellisen pienikin osa ryhmästä poikkeaa enemmistön kannasta, muiden on helpompi poiketa siitä myös eli vastustaa taipumusta mukautua vääräksi tietämäänsä kantaan. Tällöin objektiiviselle kannalle uskaltaa siirtyä yhä useampi ja ennen pitkää porukka on niin iso, että edellisessä kappaleessa mainitut ihmiset hyppäävät voittajan vankkureihin. Nopeasti voi olla tilanne, että selvä enemmistö ei käytä maskia.

Mukautuminen on ilmiönä kaksiteräinen miekka. Toisaalta se edistää ryhmässä toimimista. Mistään ei tule mitään, jos kaikki ovat eri mieltä keskenään. Voisikin arvuutella, että taipumuksen on muodostanut evolutiivinen valintapaine. Yhteistyökykyinen populaatio on selvinnyt paremmin metsästäjä-keräilijöinä. Riitaisa heimo on puolestaan hävinnyt tavalla tai toisella. Ongelma mukautumisesta tulee siinä, että se toimii sekä totuuden että valheen kanssa. Moni mukautuu, vaikka on eri mieltä. Valhe voi olla vaarallista sorttia. ”Tämä rotu on omaamme huonompi”. ”Tämä kansanryhmä on omaamme huonompi”. Mielestäni on kuitenkin olemassa selkeä pääsääntö: enemmistön tahtoon on aina helpompaa mukautua. Helpompi käyttää maskia. Helpompi ottaa rokote. Helpompi hankkia koronarokotepassi. Helpompi ottaa pari kolme tehosterokotetta vuodessa, jotta saa pidettyä passinsa voimassa. Helpompi siirtyä ihon alle upotettavaan sirumuotoiseen koronapassiin, jolla pääsee kulkemaan ja voi maksaa ostoksensa. Tässä vaiheessa muistutan, että koko koronarokotepassi oli täyttä salaliittoteoriaa ainoastaan vuosi sitten. Nyt on salaliittoteoreetikko, jos vastustaa kyseistä passia.

Historia osoittaa helpon tien houkuttelevuuden. Mihin se päättyy? Lopulta on vain helpompaa teloittaa väärää mieltä oleva henkilö. Ampumasta kieltäytyminen kun voisi saada aikaan sen, että päätyisi itse kuopan reunalle. Siinä vaiheessa on myöhäistä vaihtaa leiriä.

Ketkä kuitenkin ovat ensimmäisenä siellä kuopan reunalla? Kolmas ryhmä eli vastarannan kiisket. Ne, jotka eivät mukaudu enemmistön kantaan missään tapauksessa, jos kyseinen kanta sotii omaa näkemystä vastaan. Mikäli näkemykset kohtaavat, ei puolestaan ole mitään ongelmaa olla samaa mieltä enemmistön kanssa. Minä tunnustaudun tällaiseksi kiiskeksi ja koputan tässä vaiheessa puuta, jotten joudu kuopan reunalle. Kiiskeydessä on hyvät ja huonot puolensa. Tähän ryhmään vaikuttamiseen ei voi käyttää mukautumista edistäviä tekijöitä ja saada heitä sitä kautta omiin riveihin. Toisaalta voi olla mahdollista, että kiisken mielipide on objektiivisesti tarkastellen väärä. Tällöin on erittäin haitallista, jos ei kykene vaihtamaan mielipidettään, vaikka asiasta kenties enemmän perillä olevat perustellusti sanovat asian olevan toisin. Tässä on kuitenkin vakava ongelma: voi olla, etteivät asiantuntijatkaan uskalla sosiaalisen paineen vuoksi sanoa, mitä mieltä oikeasti ovat. Hekin ovat ihmisiä ja hiljaisuus on erittäin helppo tie verrattuna julkisen riepottelun kohteeksi joutumiseen. Välittyy kuva, että kaikki asiantuntijat ovat samaa mieltä, vaikkeivät todellisuudessa ole. Korona on hyvä esimerkki. Epidemiologi, joka vertaa sitä oikeutetusti kausi-influenssaan, joutuu tikun nokkaan. Rivilääkärikin saa kriittisistä mielipiteistä potkut.

Maskiasia on objektiivisesti tarkastellen sangen selvä: kangas-, paperi-, ja kirurginmaskit eivät suojaa viruksilta. Mitä merkitystä on sillä, että maski onnistuu suodattamaan 20% aerosolipartikkeleista, jos 80% pääsee kuitenkin läpi ja missä tahansa partikkelissa voi olla virus? On täysin immuunijärjestelmästä kiinni, seuraako tilanteesta tartunta vai ei. Toisin sanoen on samantekevää, käyttääkö maskia vai ei, koska maski ei tarjoa suojaa tartunnalta. Tämä siis sillä oletuksella, että pidättäytyy kohteliaasti yskimästä ja aivastelemasta muita ihmisiä päin. FFP2 -suojaimet ja paremmat sen sijaan kykenevät suodattamaan virusta sisältäviä aerosolipartikkeleita hyvin eli erittäin todennäköisesti suojaavat tartunnalta. Kirjoitin kantani perusteista laajemmin täällä Puheenvuorossa 8.4.2021 kirjoituksessani ”Sananen maskimaniasta”. Faktoihin nähden enemmistö siis käyttää maskeja, vaikka niistä ei ole juuri mitään hyötyä. Tämä on todiste mukautumistaipumuksen aiheuttamasta vaarasta: faktoilla ei ole merkitystä. Tietenkin asiaan vaikuttavat myös muut tekijät, kuten propaganda, suhtautuminen hierarkiaan ja auktoriteetteihin jne. Vastaavia esimerkkejä ovat itse korona ja koronarokotteet. Yleinen mielipide on, että korona on poikkeuksellisen vaarallinen tauti ja kaikkien täytyy ottaa sitä vastaan kokeellinen rokote, vaikka sitten oman terveytensä menettämisen uhalla. Lasten ja nuortenkin. Perusteluilla ei tunnu olevan merkitystä. Toimintatavan kannattajille riittää, että heille vakuutellaan kahta asiaa: että rokote muodostaa laumasuojan ja että rokote on turvallinen. Kummastakaan ei ole vielä minkäänlaista varmuutta, mutta se on samantekevää. Niihin uskotaan, koska kaikki sanovat niin. Tilastofaktaa sen sijaan on se, että kenenkään perusterveen työikäisen ei kannattaisi ottaa tuntematonta henkilökohtaista riskiä koronarokotteen kanssa, koska itse tauti ei ole heille vaarallinen. Olen jo saanut tietää olevani itsekäs kusipää ollessani tätä mieltä, joten asiasta ei ole tarvetta mainita uudemman kerran.

Ihmislajin toinen psykologinen taipumus eli vastakkainasettelu nostaa päätään. Jos et kuulu meihin, olet meitä vastaan. Vastustajien karmaisevaa kohtelua on perusteltu useimmiten oman ryhmän puolustamisella ynnä muilla oikeutuksilla. Vähemmistön asema muuttuu yhä vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Enemmistöön kuuluminen muuttuu samassa suhteessa helpommaksi. Kukaan ei halua päätyä piikkilanka-aidan huonommalle puolelle. Pienistä asioista lähtenyt kierre on valmis ja se kierre on historiassa johtanut kymmenien miljoonien ihmisten kuolemaan ja sanoinkuvaamattomaan inhimilliseen kärsimykseen. Helpoin tie kulkee maanpäälliseen helvettiin, mutta tuolta tieltä poikkeaminen on sitä helpompaa, mitä aikaisemmin sen tekee. On aika lopettaa valheessa eläminen.

 

 

Lähteet Aschin tutkimukselle:

https://psychminds.com/solomon-aschs-experiment-conformity/

https://www.verywellmind.com/the-asch-conformity-experiments-2794996

https://doi.apa.org/doiLanding?doi=10.1037%2Fh0093718

+10
Paulus Kaipainen

Puuseppä, konetekniikan DI, tapahtumien tarkkailija

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu