Oletko valmis uhraamaan henkesi?

Brittiläinen BBC:n juontaja Lisa Shaw, 44, kuoli veritulppien aiheuttamiin vaurioihin alle kaksi viikkoa rokotteen jälkeen. Hän sai tiettävästi AstraZenecan rokotteen, eikä hänellä ollut tiettävästi tulpille altistavia muita sairauksia. [1] Tämä hyvin ikävä tapaus on taas yksi esimerkki tilanteesta, jossa yksilö kuolee rokotteeseen, josta ei ole hänelle itselleen erittäin todennäköisesti mitään hyötyä. Tällä hetkellä perusterveen 40-49 -vuotiaan tilastollinen todennäköisyys kuolla koronaan on Suomessa 0,0043%, kun THL:n mukaan yli 95 prosentilla kuolleista on yksi tai useampi perussairaus. Toisin sanoen, yksi 23 000:sta, kun tartuntoja kyseisessä ikäryhmässä on 13 905. [2] On siis datan perusteella karkeasti laskettuna hyvinkin mahdollista, että yhtään perustervettä 40-49 -vuotiasta ei ole kuollut koronaan. Riski on hyvin, hyvin pieni. On myös tiedossa, että koronaan kuolleista joka neljäs oli täyttänyt 90 vuotta. [3] Ei ole olemassa tilastoa, josta saisi selville ikäryhmittäin, monellako menehtyneellä on perussairaus. Henkilökohtaisesti uskon, että käytännössä kaikilla alle 50-vuotiailla koronan uhreilla on ollut jokin perussairaus tai altistava tekijä. Siis sellainen, joka lisää minkä tahansa viruksen aiheuttamaa riskiä merkittävästi.

Altruismi tarkoittaa muiden edun asettamista epäitsekkäästi oman edun edelle. Mikä saa yksilön tekemään jotain itselle haitallista, mutta muille hyödyllistä? Nykyisen käsityksen mukaan kyse on tärkeästä osasesta, joka liimaa perheitä ja sosiaalisia ryhmiä yhteen. Epäitsekkyys auttoi aikoinaan koko heimoa selviämään ja myös yksilön selviytyminen oli täysin kiinni heimosta. Tämä lienee syynä siihen, että useimmat saavat auttamisesta luontaisesti henkilökohtaista mielihyvää, vaikkeivät saisi vastapalvelusta. [4] Evoluution valintapaine suosi laajassa mittakaavassa yksilöitä, jotka olivat valmiita asettamaan muiden edun omansa edelle. Tämänkaltainen altruismi on havaittavissa myös koronarokotteen kohdalla varsinkin nuorempien ikäryhmien kohdalla. Koetaan, että rokotteen ottaminen muiden suojaamiseksi on hyvä ja epäitsekäs teko. Rokottautumisen motiivi voisi siis monilla olla ainakin osittain altruistinen. On tosin hankalaa sanoa, missä määrin pelko vaikuttaa asiaan. Nuori ja terve voi ymmärtää, että korona ei ole hänelle itselleen vaarallinen eikä siis pelkää itsensä puolesta vaan muiden puolesta. Monilla on riskiryhmään kuuluvia läheisiä, joiden menehtyminen koskettaisi syvästi myös heitä itseään. Pelko muiden puolesta on siinä mielessä aina myös itsekästä eli pelkomotivoitunut käytös ei ole puhtaasti altruistista.

On olemassa myös toinen altruismin muoto: rankaiseva altruismi. Yksi esimerkki tästä on kiusaamiseen puuttuminen. Ihmisryhmissä on suhteellisen yleistä, että muut puuttuvat kiusaamiseen rankaisemalla kiusaajaa. [5] Puuttuja asettaa siis itsensä epäitsekkäästi osaksi meneillään olevaa konfliktia auttaakseen kiusattua, vaikka sitten tirvaisemalla kiusaajaa nenille. Myös maanpuolustus osoittaa vahvaa rankaisevaa altruismia: ollaan valmiita jopa tappamaan viholliseksi miellettyjä ihmisiä asettumalla puolustamaan oman heimon muodostamaa kollektiivia. Samalla myös asetetaan oma henki todelliseen vaaraan täysin tietoisesti. Rankaisevan altruismin voisi myöskin ajatella olevan yksi tekijä rokoteasiassa. Koronarokotteiden vastustajat nähdään kiusaajina, jotka uhkaavat sosiaaliseen ryhmään kuuluvia heikompia yksilöitä. Niinpä astuu kuvaan luonnollinen altruistinen käytös: kiusaajia halutaan rangaista. Väkivaltaa ei tiettävästi ole vielä esiintynyt, mutta sosiaalinen paheksunta on selkeää.

Valitettavasti ihmiset ovat keskimäärin autuaan tietämättömiä siitä, että taipumusta altruismiin voi käyttää helposti hyväksi. Osittain sen avulla saadaan mm. nuoret yhdysvaltalaismiehet lähtemään sotimaan toiselle puolelle maailmaa sotaa, jolla ei ole mitään tekemistä heidän oman kansansa kollektiivisen edun kanssa vaan kyse on pienen eliitin edusta. Se, joka keksii esimerkin tavallista kansaa hyödyttävästä sodasta, sen esittäköön. Rankaiseva altruisimi voi olla osasyynä myös sille, miksi osa ihmisistä kannattaa mm. koronarokotepassin kaltaista autoritaarista hallintavälinettä. Sehän rankaisee kiusaajia. Asiaa ei välttämättä ajatella sen pidemmälle. Ei tarvitse muuta kuin levittää informaatiota, jonka mukaan ottamalla rokote on mahdollista suojata heikompia. Sillä saa osan kansasta ottamaan itselleen tarpeettoman koronarokotteen ja vaatimaan muitakin ottamaan, melkeinpä keinolla millä hyvänsä. Poliittinen selkänoja koronarokotepassille on valmis.

Yksi ongelma piilee siinä, etteivät koronarokotteet ole suinkaan riskittömiä. Lisa Shaw maksoi altruismistaan täyden hinnan: henkensä. Luultavasti hän ei kuitenkaan arvannut lopputulosta. Mediassahan asiantuntija toisensa perään vakuuttaa koronarokotteiden olevan täysin turvallisia ja riskien olevan aivan mitättömän pieniä. Silloin tällöin julkisuuteen päätyvien mahdollisten haittavaikutusten implikoidaan olevan sattumaa: joka päivä näin ja näin monta saa kyseisen haitan, joten yhteyttä rokotteeseen ei ole. Kestää pitkän aikaa, ennen kuin jokin haittavaikutus alkaa näkymään kiistämättömänä tilastofaktana. Siitä esimerkkinä vaikkapa sikainfluenssarokote Pandemrixin aiheuttamat narkolepsiatapaukset. Altruismi on helpompaa, mikäli itselle koituva haitta arvioidaan pieneksi. On toki myös ihmisiä, jotka avoimesti julistavat olevansa valmiita vaikka kuolemaan rokotteeseen muiden hyväksi, kuten norjalainen toimittaja Linn Wiik [6].

Toinen ongelma liittyy hyötypuoleen. Pitääkö paikkaansa, että rokottautumalla todella tulee suojanneeksi heikompia? Koronarokotteiden tarjoamasta laumasuojasta ei ole vielä mitään näyttöä. Spekulaatiota on senkin edestä. Itsensä EU:n kanta asiaan on, että 70 prosentin rokotuskattavuus antaa laumasuojan. [7] Tieteellinen perusta tälle väitteelle on kuitenkin olematon. Julkisuudessa on jatkuvasti esiintynyt tietoa, jonka mukaan koronarokotus ei edes suojaa tartunnalta tai estä tartuttamasta tautia eteenpäin, vaan enemmänkin vähentää vakavia oireita. Tämä tarkoittaa, ettei rokote ole steriloiva: viruksen kulku ei pysähdy rokotettuun. Siksi koronarokotteiden laumasuojaa ei voi päätellä vanhojen rokotteidenkaan perusteella.

Nämä kaksi ongelmaa eivät kuitenkaan estä altruistista käytöstä. Oleellista on, mitä ihmiset uskovat. Siihen uskoon taas vaikuttaa oleellisesti, millaista informaatiota luotettavina pidetyissä kanavissa annetaan. On hyvin tunnettu fakta, että tunteisiin vetoava informaatio on vaikutukseltaan kaikkein tehokkainta. Ei sanota suoraan, vaan implikoidaan. Valitaan sanat tarkasti: kyseenalaisten asioiden esittämistä suorina faktoina vältetään, mutta silti maalataan kuva siitä, että ne pitävät paikkansa. Pohjimmiltaan koko asia pelkistyy lauseeseen, jota rokoteviranomaiset toistelevat papukaijan lailla mantraa, jota ei tarvitse perustella: hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Pohditaanpa kuitenkin asiaa siinä tilanteessa, ettei minkäänlaista laumasuojaa muodostukaan, eikä terveiden rokottamisesta ole siinä mielessä mitään hyötyä. Tällöin esimerkiksi Lisa Shaw -nimisen yksilön kohdalla hyötyä ei ole edes potentiaalisesti lainkaan, mutta haittana on kuolema! Tilanne on karmaisevan epäeettinen, mutta vastuulliset kuittaavat sen yhdellä ainoalla asialla: kollektiivisella hyödyllä. Näin oli myös Pandemrixin tapauksessa, vaikka yli kaksi sataa lasta ja nuorta sai elämänlaatua merkittävästi heikentävän vamman. Samat ihmiset toistavat edelleen samoja asioita, vaikkei varmaa tietoa ole hyödyistä eikä haitoista! Se, ettei mikään muuttunut Pandemrixin jälkeen, tekee asiasta vielä monin verroin pahemman.

Päädytään siis tilanteeseen, jossa osa väestöstä on ottanut koronarokotteen jollain perusteella, oli se sitten altruismi, mukautuminen, pelko, vallitseva informaatio yms. Oletetaan, että rokotteen otto lisää taipumusta suurennella sen hyötyjä. Kukapa haluaisi ajatella, että otti pienenkään riskin turhaan? Nyt tämä ryhmä saa informaatiota, jonka mukaan riittävä määrä väestöstä ei ole vielä ottanut koronarokotetta, joten se ainoa hyöty on uhattuna. Kiusaajat mellastavat vapaina. Koronarokotepassia suorastaan vaaditaan. Yksilön vapautta loukkaava painostus nähdään oikeutettuna keinona yhteisen hyvän edistämiseksi, vaikkei yhteisestä hyvästä ole pitävää tieteellistä näyttöä. Taudin vakavuuskaan ei ole menneiden vuosikymmenien kausi-influenssiin verrattuna mitenkään poikkeuksellinen. Lopputuloksena on vastakkainasettelun lisääntyminen. Hajota ja hallitse. Keino, jota hallitsijat osasivat hyödyntää jo tuhansia vuosia sitten, eivätkä suinkaan kansan vaan itsensä hyväksi.

Nykyään on kuitenkin entiseen verrattuna yksi oleellinen ero: hallitsijalla ei ole kasvoja. Kuka on vallassa? Ketä osoittaa sormella, kun valumme hiljalleen kohti dystopiaa? Sitä voi olla jopa mahdotonta tietää. Oman maan poliittista eliittiä voi toki syyttää, mutta harva heistä on syyllinen. Ainoastaan hyödyllinen idiootti tai parantumaton opportunisti. Yksi asia on kuitenkin varma: se ei ole naapurisi. Vis unita fortior, sanoivat roomalaiset ja tulivat, näkivät sekä voittivat, kunnes yhteinäisyys hajosi. Kun kansa menettää yhtenäisyytensä, se menettää valtansa. Koronapassi on kuin kiila halkeamassa. On ironista, että kansa itse on lyömäisillään siihen suurella lekalla. Siinä lyönnissä kumpikaan puoli ei ole voittaja. Kuka sitten on? Se, joka valmisti kiilan ja lekan ja on valmiina ottamaan vallan vielä tiukemmin omaan haltuunsa.

 

Lähteet:

[1] https://www.bbc.com/news/uk-england-tyne-57267169

[2] 28.5.2021 https://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26

[3] https://www2.stat.fi/ajk/koronavirus/koronavirus-ajankohtaista-tilastotietoa/miten-vaikutukset-nakyvat-tilastoissa/koronavirus_kuolemansyyna

[4] https://www.psychologytoday.com/us/basics/altruism

[5] https://www.psychologytoday.com/us/blog/darwins-subterranean-world/201802/dont-let-the-bully-win

[6] https://translate.google.com/translate?hl=&sl=no&tl=fi&u=https%3A%2F%2Fwww.tv2.no%2Fa%2F13886747%2F&sandbox=1

[7] https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007903398.html

+9
Paulus Kaipainen

Puuseppä, konetekniikan DI, tapahtumien tarkkailija

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu