Paksusuolen syöpä tappaa yksinään enemmän kuin korona

Viime kirjoitukseni käsitteli kuolleisuutta ja jatkan saman, hieman synkän aiheen parissa vielä tälläkin kertaa. Halusin nähdä selkeänä listana, miten PCR-koronapositiivisena tapahtuneiden kuolemien määrä suhtautuu tilastollisesti muihin kuolinsyihin. Vuoden 2020 tilastoja ei ole saatavilla, joten käytän vuoden 2019 tilastoa. Kuolinsyytilasto jaottelee ihmiset ikäryhmittäin kolmeen ryhmään: 0-14-vuotiaat, 15-64 -vuotiaat ja yli 64-vuotiaat. Alle 15-vuotiaiden ryhmässä ei ole kuollut yhtään henkilöä koronaan, joten jätin sen pois. Halusin kuitenkin säilyttää kaksi ikäryhmää, koska ne ovat kuolinsyyprofiileiltaan selkeästi erilaiset. Virallinen, myös koronakuolemat sisältävä tilasto, saadaan vasta loppuvuodesta, joten jouduin ikäryhmään jakamisen vuoksi käyttämään koronakartasta peräisin olevaa dataa, jossa on n. 300 kuolemaa tämän vuoden puolelta. Vähensin nuo yhteensä 300 kuolemaa ikäryhmien välisen suhteen mukaan molemmista ryhmistä. Yhteenlaskettuna saadaan 590, mikä on muistaakseni todella lähellä vuoden 2020 lopussa THL:n seurannassa näkynyttä lukua. Toinen tilastojen välisen vertailukelpoisuuden puutteen vuoksi tehty toimenpide on alle 70-vuotiaiden sijoittaminen 15-64 -vuotiaiden ryhmään ja yli 70-vuotiaiden sijoittaminen vastaavasti yli 65-vuotiaiden ryhmään. Tämä taulukko on siis suuntaa-antava, ei lopullinen totuus viime vuoden koronakuolemien vertailusta vuoden 2019 kuolinsyytilastoon. Lopullinen tilasto tehdään kuolinsyyraporttien pohjalta.

Voidaan todeta, että alle 65-vuotiaiden ikäryhmässä korona on 28. yleisin kuolisyy ja yli 65-vuotiaissa 18. yleisin. Niinpä herää kysymys, miksi korona on saanut niin valtavan huomion? Miksi sen torjuntaan käytetään rajatonta velkahanaa ja yhteiskunnalle haitallisia toimenpiteitä? Luonnollisesti poliitikot ja viranomaiset vetoavat siihen, mitä olisi tapahtunut ilman tehtyjä toimenpiteitä. Valitettavasti tosiasia on kuitenkin se, että tämä on täydellistä jossittelua. Kukaan ei tiedä, mitä olisi tapahtunut, muttei myöskään voi todistaa, etteivät luvut olisi merkittävästi suuremmat ilman toimenpiteitä. Kukaan ei pysty todistamaan toisin. Tällä logiikalla voi vaikka siirtää vaaleja, mikä on demokraattisessa valtiossa todella harvinainen toimenpide ja kuulostaa lähinnä diktatuurien toimintatavalta. Perusteluksi annetaan aivan käsittämätön ennuste, jonka mukaan vaalipäivänä voi olla tartuntoja jopa 11 000 päivässä. Ennuste oli jo tekohetkellään täysin järjetön, sillä viime vuoden tilaston perusteella koronatartunnat painunevat melkein nolliin tänäkin kesänä. Paljonko niitä on nyt, alkuperäistä vaalisunnuntaita edeltävällä viikolla? 169 kappaletta. Ennusteen yläraja meni 65-kertaisesti pieleen. Vitsi piilee siinä, että tämäkin voidaan kuitata yksinkertaisesti vetoamalla rajoitusten tehokkuuteen. Täysin absurdi tilanne, jossa tuulesta temmatuilla ennusteilla voi perustella minkä tahansa päätöksen ja viitata kintaalla sille, etteivät toteutuneet luvut verifioi ennusteita millään tavalla.

Tutkitaan hieman kuolinsyytilastoa:

Syövät

Monet yksittäisetkin syöpätyypit, kuten paksusuolen eli koolonin syöpä, ohittavat koronan kuolinsyynä. Syövästä selviämisessä oleellista on mahdollisimman aikainen diagnoosi. Edistääkö koronaan keskittyminen syöpien aikaista diagnoosia? Ei varmasti edistä, vaan monet ihmiset eivät hakeudu ajoissa tutkimuksiin pelätessään tartuntaa tai halutessaan olla kuormittamatta mahdollisesti turhan epäilyn vuoksi terveydenhuoltojärjestelmää, joka on uutisotsikoiden mukaan äärirajoillaan koronan vuoksi. Seuraavien vuosien tilastoista nähdään, esiintyykö syöpäkuolemissa normaalitrendistä poikkeavaa kasvua. Kokonaisuutena syövät ovat merkittävästi suurempi kuolinsyy varsinkin nuoremmilla.

Alkoholiperäiset taudit

Molemmissa ikäryhmissä koronaa edellä. Alle 65-vuotiaiden ryhmässä suurin kuolinsyy. Kysymys kuuluu, lisääkö vai vähentääkö koronafiksaatio rajoituksineen ja massiivisine propagandoineen alkoholiongelmia? Tässä vaiheessa tiedetään, että tilastoitu alkoholinkulutus on pysynyt suunnilleen samana ja tilastoimaton kulutus pudonnut 34% johtuen matkustajatuonnin vähenemisestä. [1] Kuoleminen alkoholiin ei kuitenkaan välttämättä suoraan vertaudu kokonaiskulutukseen. Yksi liian suuri hetkellinen annostus riittää tappamaan. Alkoholismi lieveilmiöineen (parisuhdeväkivalta, perheväkivalta, lasten traumat ja myöhemmän iän väkivaltaisuus) ei kuitenkaan tunnu kiinnostavan päätöksentekijöitä. Koronatoimien sivuvaikutuksia ei julkisuudessa paljoa läpikäydä.

Keuhkoputkentulehdus

Molemmissa ikäryhmissä koronan edellä vuonna 2019. Keuhkoputkentulehdus on yleinen influenssan tai muun tartuntataudin jälkitauti. Influenssaa ei siis aina merkitä kuolinsyyksi, vaan sen jälkitautina tullut keuhkoputkentulehdus tai perussairauden paheneminen. Influenssakuolleisuus on vaikea määrittää, joten apuna vuosien vertailuun käytetään kokonaiskuolleisuutta. Tämä on loogista, sillä tartuntataudit ovat suurin selittävä tekijä varianssille vuosien välillä. Useimmat muut sairaudet käyttäytyvät tilastollisesti tasaisemmin. Vuonna 2020 kokonaiskuolleisuus oli matalampi kuin normaalisti (THL). Tämä fakta kuitataan jälleen kerran sillä, että se on rajoitusten ansiota. Argumentum ad ignorantiam, vastakkaisen argumentin puute, jota pidetään yleisesti argumentointivirheenä. Koronarajoitukset ovat tästä malliesimerkki.

Myrkytystapaturmat

Vähentääkö koronafiksaatio huumeongelmia ja sekakäyttöä vai lisääkö se niitä? Tämä tullaan myöskin näkemään loppuvuodesta, kun vuoden 2020 tilastot ovat valmiit. Joka tapauksessa se näyttää olevan yli kolme kertaa yleisempi kuolinsyy kuin korona alle 65-vuotiailla.

Itsemurhat

Alle 65-vuotiaiden ryhmässä itsemurhiin kuoli 573 ihmistä eli lähes 8-kertaisesti koronaan nähden. Mitkä ovat koronafiksaation vaikutukset tähän? Sekin nähdään vuoden lopulla. Mutu-menetelmällä asiaa voi kuitenkin hieman arvailla. Itsemurhalle altistavia tekijöitä ovat mm. [2]

  • mielialan vaihtelu
  • päihdeongelmat
  • traumaattiset kokemukset (väkivalta, hyväksikäyttö jne.)
  • työpaikan tai elinkeinon menetys
  • aiemmat itsemurhayritykset tai perhepiirin itsemurhat
  • tekovälineiden saatavuus
  • krooninen sairaus
  • mielenterveyspalvelujen puute
  • sosiaalinen eristyneisyys

Nähdäkseni yhteiskunnan nykyinen kollektiivinen tila voi olla yhteydessä mielialavaihteluihin, päihdeongelmiin, traumaattisiin kokemuksiin, työpaikan tai elinkeinon menetykseen,  mielenterveyspalvelujen puutteeseen sekä varsinkin sosiaaliseen eristyneisyyteen. Ihminen on sosiaalinen eläin, eikä varmasti löydy yhtäkään psykologia, psykoterapeuttia, psykiatria tai muuta mielenterveystyöntekijää, joka olisi sitä mieltä, että sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvistä rajoituksista sekä jatkuvasta tunnepohjaisesta propagandasta ei olisi lainkaan haittaa ihmisten henkiselle hyvinvoinnille.

Onko korona kuolinsyytilastojen valossa pätevä syy aiheuttaa valtavia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia? Onko argumentointivirhe pätevä syy jatkaa rajoituksia ja luoda eriarvoistava rokotepassijärjestelmä? Mielestäni ei.

 

Lähteet

[1] https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkoholijuomien-kulutus

[2] https://bestcare.org/news/20200909/stay-connected-social-isolation-risk-factor-suicide

Tilastojen lähteet THL, Tilastokeskus

Kuva: Free Domain, ElisaRiva

+7
Paulus Kaipainen

Puuseppä, konetekniikan DI, tapahtumien tarkkailija

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu