Kissat pois pihoilta.

Kun olin lapsi, isovanhempani löysivät eräs kesä mökiltään pienen kissanpoikasen. Rääpäle oli piilossa halkopinon takana ja isoisäni sai sitä pitkään ja hartaasti houkutella esiin. Nälkiintynyt pentu leimautui nopeasti ja yksi kissa pelastui monen kesäkissan kurjalta kohtalolta. Kuitenkin Suomen eläinsuojely-yhdistys osaa kertoa, että Suomessa hylätään edelleen vuosittain jopa 20 000 kissaa luontoon. Moinen tekee siitä varmastikin Suomen kaltoinkohdelluimman lemmikkieläimen. Kissa, joka liikkuu vapaasti ulkona on lisäksi vaara pienille eläimille, kuten linnuille ja metsien jyrsijöille. Tämä puolestaan suoraan vähentää luonnon monimuotoisuutta. Kaikista suurin ongelma muodostuu siitä, että kissoja ei useinkaan leikata. Vapaana olevat kissat pääsevät lisääntymään ekspotentiaalisesti ja muodostamaan puolivillejä kissapopulaatioita. Kissa kykenee saamaan kaksi pentuetta vuodessa ja pentuja syntyy yleensä neljä kerrallaan. Näinollen kaksi kissaa muuttuu kuudessa kuukaudessa kuudeksi, vuodessa kahdeksaksitoista, puolessatoista vuodessa viideksikymmeneksi neljäksi ja kahdessa vuodessa kissoja olisi jo satakuusikymmentäkaksi! Tältä pohjalta on käsittämätöntä, että kissat saavat edelleen ulkoilla, niitä ei leikata, eikä juurikaan jäädä kaipaamaan, mikäli lemmikki katoaa metsään ja tulee takaisin, jos on tullakseen.

Kissa on tuhoeläin, joka ei kuulu luontoon. Mielestäni on vastuutonta antaa kissan ulkoilla mitenkään muuten, kuin valjaissa. Metsästäjänä kissa on viettiensä vietävissä. Se ei tapa nälkäänsä, vaan se metsästää ja leikkii saalillaan metsästysvietin itsensä vuoksi. Tältä pohjalta tuntuu oudolta, että ulkona liikkuvaa kissaa perusteltaisiin edes maaseudulla ”tuholaisten torjujana” se on tehoton tappaja, joka pitkittää saaliin kärsimystä. Mikäli navetoissa ja talleissa halutaan torjua jyrsijöitä tällä tavoin, olisi tehokkaampi ratkaisu pitää terrieri-tyyppistä koiraa tuholaistorjujana. Tuholaistorjuntahan on jopa Suomen amerikkalaisperäisten työkoirarotujen harrastajayhdistys ry:n rekisteröimä kilpalaji työkoirille. Mutta paras ratkaisu torjuntaan olisi aivan perinteiset hiirenloukut, silloin ei ole vaaraa, että mahdolliset taudit ja syöpäläiset siirtyisivät tuholaisesta mahdolliseen lemmikkieläimeen.

Kuten monessa muussakin asiassa, näen että tässäkin muutos lähtisi kunnalliselta tasolta. Kunnissa tulisi tarkastaa, onko eläinsuojelulla tarpeeksi resursseja käytössään. Lisäksi tulisi tiivistää ja lisätä yhteistyötä paikallisten eläinsuojeluyhdistysten kanssa. Lisäksi kunnallisella tasolla voitaisiin seurata, onko ulkona vapaasti liikkuvia eläimiä. Mikäli kunnan sisällä on selkeä käytäntö, josta tiedotettaisiin kaikille kuntalaisille, tulisivat nämä tiedot ulkona nähdyistä kissoista useammin ja nopeammin eläinsuojelun piiriin, jolloin joko kunnallinen toimija tai eläinsuojeluyhdistys voisi nämä käydä keräämässä turvaan. Viimevuonna kerätty kansalaisaloite kissakriisin lopettamiseksi keräsi nopeasti yli 50 000 ääntä ja tällä hetkellä kerätään jo toista siihen liittyvää kansalaisaloitetta, jolla on kirjoitushetkellä hieman yli 11 000 ääntä. Asiaan on onneksi siis alettu heräämään, mutta valtiolliset mahtikäskyt eivät tule auttamaan, mikäli emme paikallisella tasolla aloita mentaliteettimuutosta.

Kissa on usein lempeä ja persoonallinen eläin, joka tuo ihmisilleen paljon iloa. Mutta on jo korkea aika, että kissoihin aletaan suhtautumaan vastuuntuntoisemmin. Kissa voi elää jopa yli kaksikymmentä vuotiaaksi ja se kaipaa aivan samalla lailla huolenpitoa ja ruokintaa, kuin koirakin. Ja samalla lailla sen ei tule kulkea ulkona ilman valjaita. Isovanhempieni löytämä kissa poistui keskuudestamme jo alle kymmenenvuotiaana virtsakivien takia, mutta se toi elämänsä aikana paljon iloa isovanhemmilleni ja muulle suvulle. Se oli onnekas kissa, kun se löydettiin ajoissa. Mutta moni muu onneton jää luonnon armoille ja kuolee. Lemmikkieläimet ovat olemassa sen takia, että ihmiset ovat halunneet niitä pitää. Ihmisen tulee ottaa teoistaan vastuu ja huolehtia, että yksikään lemmikkirotuinen eläin ei jää luonnon armoille.

Lähteet: https://sey.fi/kissakriisi/
https://www.agria.fi/kissa/artikkeleita/kissan-kaytos/saalistava-kissa/

Kirjoittajan mielestä koirat ja kissat ovat yhtä kivoja. Kirjoittaja ei ole SEY:n tai sen jäsenyhdistyksien jäsen, mutta aikoo liittyä.

+2
Peetu Luiro
Kokoomus Jyväskylä
Ehdolla kuntavaaleissa

Keski-Suomalainen kaupallisen alan aloittelija, yhteiskunnallinen optimisti ja Jyväskylän kokoomusopiskelijoiden hallituksen jäsen.

Olen kuntavaaleissa ehdolla, koska päätöksenteko kaipaa lisää nuorta verta. Minulle tärkeää päätöksen teossa on päätösten järkiperäisyys. Haluan toimia syrjäytymistä ja vastakkainasettelua ehkäisten omakohtaisten kokemuksieni myötä.

Vaaliteemani: Ei kiusaamiselle (koulussa, töissä, politiikassa)
Kyllä pragmaattiselle, asiakeskeiselle politiikalle.
Ei jähmeälle byrokratialle
Kyllä yhteistyölle ja keskustelulle poliittisten rajojen ylitse.

Haluan tehdä politiikkaa, jossa asiat otetaan asioina ja ihmiset ihmisinä. Lupaan istua alas ja keskustella kaikkien muiden kanssa, olivat poliittiset rintamalinjat mitä ikinä ovatkaan. En usko Twitter-politiikkaan, enkä sitä saatikka Facebookia näinollen myöskään käytä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu