Nuoret mukaan kunnalliseen päätöksentekoon.

Kuntavaalien äänestysprosentti vuonna 2017 oli nuorten osalta harmillisen alhainen, ainoastaan 35% 18-24 vuotiaista käyttivät ääntään. Syytä tähän on usein haettu muunmuassa nuorten ehdokkaiden vähyydestä: tuolloin vain 8,9% ehdokkaista oli alle 30-vuotiaita. Kuitenkin itse näen syyn olevan muualla, kuin hyvien ehdokkaiden vähyydessä. Itse olen aikaisemmin äänestänyt puoluepoliittisissa vaaleissa hyvinkin keski-ikäisiä ehdokkaita äänestyspäätöksen usein liittyessä enemmän ehdokkaan omiin teemoihin ja teeseihin, kuin niinkään ikään. Väitänkin ongelman olevan enemmänkin siinä, että päätöksenteko ja politiikka eivät näy nuorten elämässä, vaan ne jäävät etäisiksi asioiksi, joiden vaikutusta omaan elämään ei useinkaan osata arvioida. Siksi ongelmaa tulee lähteä ratkaisemaan muilla tavoin, kuin haalimalla listat täyteen lukioikäisiä ehdokkaita, tai laskemalla äänestysikärajaa.

Suomessa on tällä hetkellä kattava Nuorisovaltuustojen verkko, joita ylläpitää Nuva ry. Kunnasta riippuen nuorisovaltuustolla voi olla oma edustajansa mukana kaupunginvaltuuston kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeutettuna sekä muutamassa nuoria eniten koskettavassa lautakunnassa. Näenkin nuorisovaltuustot parhaana väylänä kasvattaa nuoria demokraattiseen päätöksentekoon. Mikäli nuorisovaltuutetut valittaisiin kuntien nuorisovaltuustoihin suoralla demokraattisella äänestyksellä, voitaisiin nuoria opettaa äänestämään ja kampanjoimaan. Kuitenkin isommissa kunnissa ja kaupungeissa on lukuisia aktiivisia nuoria ja ainakin itselleni on vaikuttanut, että iso osa nuorista on vuosi vuodelta fiksumpia. Mikäli kuitenkin ehdokkaita olisi vähemmän, kuin paikkoja, menisivät kaikki ehdokkaat lävitse, kuten myös ”normaaleissakin” vaaleissa.  Nuorisovaltuustoilla tulisikin mielestäni olla jokaisessa kunnassa mieluiten lailla turvattu asema osana päätöksentekokoneistoa. Istuin itse lukiopaikkakuntani nuorisovaltuustossa koko lukioaikani ja se tarjosi minulle upeaa demokratiakasvatusta ja käsitystä siihen, miten päätöksenteko etenee kunnallisessa elimessä. Koin, että kunta otti nuorisovaltuuston näkemykset hienosti huomioon ja pyydettiimpä meiltä vielä erikseen lausuntojakin kunnalle meitä koskettavista asioista. Nuorisovaltuustotyöskentely opettaa nuorelle argumentaatiotaitoja, organisaatiossa toimimista ja parempaa yhteiskuntaoppia kuin peruskoulun ja lukion oppimäärät.

Nuorisovaltuustojen hyödyt ovat nähdäkseni konkreettisia myös niille nuorille, jotka eivät ole suoraan mukana nuorisovaltuuston työskentelyssä. Pelkästään jo tietoisuus nuorisovaltuuston olemassaolosta ja sen jäsenistä, sekä jäsenien valitsemistavasta on itsessään kasvatusta demokratiaan ja päätöksentekoon. Kun nuorisovaltuusto pitää tiedotus- ja keskustelukanavat auki, tulevat nuoret myös ottamaan yhtyettä nuorisovaltuustoonsa. Oikein järjestettynä nuorisovaltuusto toimii siis myös viestintäkanavana nuorten ja kunnan välillä. Lähtökohtaisesti nuorten asiat kiinnostavat myös päättäjiä ja niihin on helpompi ottaa kantaa, kun mukana päätöksenteossa on neuvoa antava ja kantaa ottava nuorisovaltuusto, joka toimii kunnan nuorten äänitorvena.

Päätöksenteossa usein päätetään asioista, jotka tulevat lopulta aina koskettamaan nuoria ja tulevia sukupolvia. Siksi onkin ensisijaisen tärkeää, että päätöksenteossa otetaan myös nuorten näkökulma ja mielipiteet huomioon. Nuorisovaltuustot tarjoavat nähdäkseni parhaan väylän nuorten vaikuttamisen lisäämiseen turvallisin keinoin, mukana on aina kunnan koordinaattori, jolloin nuoria ei suoraan voida manipuloida eturyhmien toimesta. Nuorissa on tulevaisuus, joten heitä pitää myös kuunnella. Mikäli politiikkaa tehdään pelkästään samoilla jähmeillä rakenteilla, kuin tähänkin asti, tulee äänestysaktiivisuus jatkossa laskemaan entisestään. Nuori, joka ei äänestä ei muutu maagisesti äänestäväksi aikuiseksi täytettyään 25-vuotta, vaan sen jälkeen meillä on statistiikassa lisää äänestämättömiä aikuisia. Äänestäminen ja demokraattinen vaikuttaminen ovat taitoja, joita tulee opetella ja siksi kaikki siihen tähtäävä nuoria osallistava kasvatustyö on äärimmäisen tärkeää.

0
Peetu Luiro
Kokoomus Jyväskylä

Keski-Suomalainen kaupallisen alan aloittelija, yhteiskunnallinen optimisti ja Jyväskylän kokoomusopiskelijoiden hallituksen jäsen.

Minulle tärkeää päätöksenteossa on päätösten järkiperäisyys. Haluan toimia syrjäytymistä ja vastakkainasettelua ehkäisten omakohtaisten kokemuksieni myötä.

Ydinteemani: Ei kiusaamiselle (koulussa, töissä, politiikassa)
Kyllä pragmaattiselle, asiakeskeiselle politiikalle.
Ei jähmeälle byrokratialle
Kyllä yhteistyölle ja keskustelulle poliittisten rajojen ylitse.

Haluan tehdä politiikkaa, jossa asiat otetaan asioina ja ihmiset ihmisinä. Lupaan istua alas ja keskustella kaikkien muiden kanssa, olivat poliittiset rintamalinjat mitä ikinä ovatkaan. En usko Twitter-politiikkaan, enkä sitä saatikka Facebookia näinollen myöskään käytä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu