Resepti yrittäjämyönteisemmälle kunnalle

Yrittäjämyönteisyyden ja yhteistyön on näyttävä kirkkaasti kunnan toiminnassa. Asia on minulle itselleni tärkeä, sillä olen vuosien mittaan toiminut useiden pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Tällä hetkellä, istuessani kolmatta 2-vuotiskautta Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät Teso ry:n puheenjohtajana, asia on muodostunut entistäkin enemmän sydämen asiaksi. Kuntien elinvoimaisuuden takaa toimiva yrittäjyys mitä tuo verojen lisäksi työpaikat, investoinnit sekä tärkeitä palveluita kuntaan. Työpaikat tuovat uusia kuntalaisia – alueen asukkaita, ja näin uusia veronmaksajia ja palveluiden käyttäjiä. Voidaan hyvin sanoa, että kuntien elinehto ovat yritykset. Ilman yrityksiä kunnissa alkaa kurjistuminen, mikä johtaa viimein tilanteeseen missä viimeinen sammuttaa valot lähtiessään.

Suomen Yrittäjät teki kuntabarometrin 2020 keväällä yrittäjille Suomessa, ja siihen vastasi yli 10000 yrittäjää, mikä on aivan huikea luku. Suurista kaupungeista voittajaksi selvisi Seinäjoki, keskikokoisista kaupungeista voittaja oli Lieto, ja pienistä kaupungeista paras oli Kärsämäki ( kuntabarometri 2020 /Yrittäjät.fi ). Otetaan Lieto lähempään tarkasteluun esimerkiksi. Lieto voitti Yrittäjämyönteisin kunta- tittelin vuosina 2016, 2018 ja nyt 2020. Mikä oli tämän voiton taustalla? Liedon kunta laati 2015 kuntastrategian , jossa tavoitteeksi asetettiin, ei sen vähempää, kuin olla Suomen yrittäjäystävällisin kunta. Liedossa päätökset tehdään yhden pöydän äärellä. Päätökset tehdään nopeasti, jopa muutamassa päivässä, ja Lieto on panostanut nopeisiin kaavoitus- ja lupaprosesseihin. Tämän lisäksi Lieto on perustanut elinkeinotoimikunnan joka laatii kunnan elinkeino-ohjelman ja valvoo sen toteutusta. Toimikuntaan kuuluu niin kunnan virkamiehiä, poliittisia päättäjiä ja yrittäjiä. Kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen välillä toimii hyvä keskusteluyhteys, ja näin kunta pääsee ketterästi tekemään maahankintoja yrityksien tarpeeseen. Voidaan siis sanoa, että Lietoon on rakennettu hyvä systeemi, jossa toimijat luottavat toisiinsa.

Entäpä kotikaupunkini Espoo? Espoo on suuri kaupunki, ja sijoittuu yllä mainitussa kuntabarometrissä sijalle 10. Miten suurimmat kunnat, kuten Espoo, voisivat vastata tällaiseen tehokkaaseen vuoropuheluun ja yrittäjyyden arvostukseen? Espoossa ongelmana on mm. kilpailutusten suuri koko sekä hinnoittelun järjettömyys. Tämä aiheuttaa sen, etteivät pienet ja keskisuuret yritykset tai säätiöt pääse lainkaan mukaan kilpailutuksiin, ja se asettaa eri kokoiset yritykset hyvin eriarvoiseen asemaan. Kuntien on erittäin vaikeaa saada oman palvelutuotannon hintaa selville ja esille. Miten kunta voi arvioida mm. palvelusetelit realistiselle hintatasolle, jos se ei pysty laskemaan omaakaan hintaansa? Otetaan siis yrittäjät mukaan kehittämään yrityksiin liittyviä systeemejä, kuten palveluseteleitä.

Lopuksi voidaan sanoa, että meillä on kunnassa paljon tehtävää yrittäjämyönteisyyden eteen, jotta saamme lisää yrityksiä Espooseen. Näin rakennetaan toimivampi järjestelmä ja luja koti meille Espoolaisille.

Pekka Riihimäki

Kokoomus Espoo

Pekka Riihimäki

54 vuotias kouluttajapsykoterapeutti. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Teso ry:n puheenjohtaja neljättä kaksivuotiskautta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu