Lauri Gröhn, miksi käsitteet eivät ole omaisuutta?
Olen tätä kysymystä tivannut Lauri Gröhniltä arviolta 8 kertaa ja joka kerran hän on sen väistänyt. Tämä sama kysymys on osoitettu myös kaikille muille tekijänoikeuksien puolustajille.
Miksi emme ulottaisi tekijänoikeussuojaa myös kielen sanoihin ja käsitteisiin? Mehän hyödymme päivittäin näiden erinomaisten sanojen ja käsitteiden käytöstä. Sanomalehdet takovat rahaa kielen hyödyntämisestä informaation viestinnässä. Jokuhan on jokaisen sanan ja käsitteen jossain vaiheessa keksinyt.
Miksi sanojen ja käsitteiden rajaton käyttö ei olisi sosialismia? Sanat ja käsitteethän ovat ihmisen luovan työn tulos. Jos sanat ja käsitteet omistettaisiin ja niiden käytöstä maksettaisiin korvauksia omistajalle, tällöin sanojen käyttömme olisi valitumpaa ja se kannustaisi myös uusien sanojen ja käsitteiden keksimiseen, joka oletettavasti parantaisi kommunikaatiotamme.
Kuka voi olla niin tollo piraattisosialisti, että kannattaisi sanojen vapaata käyttöä? Toivottavasti ei ainakaan tekijänoikeuksien puolustaja Lauri Gröhn.
Koska Lauri Gröhnin ja muiden ”taiteilijoiden” logiikalla ”taiteilijoille” tulee maksaa palkkaa siksi, että he tekevät jotain työtä oli työ sitten tuottavaa tai ei, kunhan se voidaan luokitella taiteeksi. 250 miljoonaa laitetaan valion rahoja siihenkin turhuuteen vuosittain. Lähinnä herrojen ja rouvien iltaleikkejä niillä kustannetaan.
Lauri Gröhnin kaltaisten ihmisten logiikalla 1+1=3. Päivi Lipponen käyttää jo kyseistä logiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä nyt on Lauri Gröhn puhunut eri asioista. Ei Lauri Gröhn ole niinkään puolustellut taiteen tukemista verovaroin. Hän on puolustellut luovan työn tekijöiden oikeutta rajoittaa luomansa järjestyksen kopiointia ja käyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
Jotkut suosivat yleisöä kosiskelevaa viihdettä taiteen sijaan. Suomessa on myös lukuisia tunnetteja maalareita, jotka tekevät oikeastaan kallista toritaidetta.
Ilmoita asiaton viesti
Minäpä olenkin keksinyt aika arvokkaan sanan/käsitteen.
”Neuroavaruus”, joka on kyberavaruuden vastine tiedosta puhuttaessa.
Käsitteen hyödyllisyys tulee siitä, että tietoa on tallentunut sekä tietokoneisiin ja tietoverkkoihin, että ihmisen hermokytköksiin.
On se harmi, etten voi omistaa loistavaa keksimääni käsitettä. Voisin tehdä hyvät rahat tuolla sanalla/käsitteellä.
Life story: ”Neurospace” made me a millionaire.
Ilmoita asiaton viesti
Lauri ei vastaa vaikeisiin kysymyksiin. Ei tule vastaamaan nytkään.
Ilmoita asiaton viesti
Töitä puuhastelen vain tässä ikkunan ääressä Android-emulaattorin kanssa:
http://sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-snc4/hs1211…
Välillä eksyn kääntämään katseeni maisemaan:
http://sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-ash2/hs400….
Ilmoita asiaton viesti
Jaahas. Onhan siinä maisemaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sanalla ”salarakas” olisi voitu tehdä muutama vuosi sitten ihan mukavasti rahaa. Iltapäivälehdet nimittäin hyödynsivät tuota sanaa varsin auliisti.
Ilmoita asiaton viesti
Lampelton kannattaisi perehtyä ensin siihen mitä tekijänoikeuksilla tarkoitetaan. Sitten hän EHKÄ ymmärtäisi kysymyksensä irrelevanttisuuden.
-Suomessa tekijänoikeus syntyy tekijälle, joka luo kirjallisen tai taiteellisen teoksen.
-Tekijänoikeus ei suojaa ajatuksia, vaan vain teoksen ilmiasua eli toteutustapaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekijänoikeus
Ilmoita asiaton viesti
Tässä keskustelussa ei ole relevanttia, mitä laki sanoo nyt, vaan mikä on meistä oikein. Lakia on ennenkin muutettu ja sitä voidaan muuttaa jatkossakin. Kyllähän sinäki kritisoit piraattipuoluetta siitä, miten asioiden pitäisi heidän mielestään olla, vaikka ne eivät aktuaalisesti lainsäädännöllisesti olekaan, mitä he haluavat.
Miksi et kannattaisi myös ajatusten suojaamista ainakin hyödyntämisessä? Tämähän kannustaisi ihmisiä luomaan uusia ajatuksia.
TÄHÄN haluan sinulta vastauksen. Vastaa, ole hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Aha. Esitäpä jokin ajatus, jossa mielestäsi olisi potentiaalia ”suojaamiselle”?
Ilmoita asiaton viesti
”Aha. Esitäpä jokin ajatus, jossa mielestäsi olisi potentiaalia ”suojaamiselle”?”
Fysiikan lait.
Matemaattiset kaavat.
Sanat ylipäätänsä: salarakas, globalisaatio, teollinen vallankumous —> näillä kaikilla käsitteillä ja sanoilla on ihmisille arvoa ja koska niillä on arvoa, he kaiketi ovat niistä valmiita maksamaan.
Eli olennaista olisi tässä ymmärtää, miksi sana tai fysiikan laki olisi jotenkin vähemmän miellekäs omistamisen kohde kuin musiikkikappale tai tietokoneohjelma?
Ilmoita asiaton viesti
Voi, voi. Tiede nimenomaan perustuu ajatusten julkaisemiselle ja tieten lait ja teoriat eipät putkahda maailman suitsait, vaan perustuvat laajaan kommunikointiin ja viimekädessä tiedeyhteisön hyväksyntään. Mainitsemasi ”kannustus” on absurdia. Olen itse lanseerannut termi ”sulautetut järjestelmä” ja palkintona on termin laaja käyttö.
Tiede:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede
Ilmoita asiaton viesti
tupla
Ilmoita asiaton viesti
”Voi, voi. Tiede nimenomaan perustuu ajatusten julkaisemiselle ja tieten lait ja teoriat eipät putkahda maailman suitsait, vaan perustuvat laajaan kommunikointiin ja viimekädessä tiedeyhteisön hyväksyntään. Mainitsemasi ”kannustus” on absurdia. Olen itse lanseerannut termi ”sulautetut järjestelmä” ja palkintona on termin laaja käyttö.”
Eli palkinnoksi luovasta työstä siis riittääkin termin laaja käyttö? Piraattipuolueessa löytyy samalla tavalla ajattelevia ihmisiä.
Ilmoita asiaton viesti
”Lampelton kannattaisi perehtyä ensin siihen mitä tekijänoikeuksilla tarkoitetaan. Sitten hän EHKÄ ymmärtäisi kysymyksensä irrelevanttisuuden.”
Jotenkin tässä lauseessa annetaan ymmärtää, että olisin poikkeuksellisen vähä-älyinen. Ajatteleeko Lauri Gröhn näin? Onko sinulla aihetta epäillä, että ÄO:ni olisi esimerkiksi alle 100.
Mainiota älyelitismiä. Etenkin kypsältä herrasmieheltä.
Ilmoita asiaton viesti
Siksi että puurot ja vellit (hieno käsite sinänsä) eivät menisi sekaisin.
Periaatteessa kaikki on käytettävissä, kyse on vain paikasta ja ajasta jolloin niitä käytetään.
Käsitteiden käytössä tarkoituksena on vain esittää asioita ja viestittää tietoa. Eli käsitteiden käytössä ei liiku raha vaan tieto. Käsitteen edustama tieto tai arvo. Siinä ei liiku tavara eikä välttämättä edes raha vaan lähinnä tieto.
Tavaramerkkien tarkoituksena on myydä tuotetta, tuottaa rahaa ja työllisyyttä. Tavaramerkkien kanssa liikkuu tavara ja raha. Tavarakin voi olla tietoa jolla ei ole materiaalista vastinetta. Mutta juridisesti se on ihan yhtä hyvä tavara kuin kaupasta ostettu pahvilaatikollinen kiinteää tavaraa.
Eli karkeasti jaotellen asiat kahteen. Sitten kun aletaan käyttämään tavaraa ja rahaa, lähestytään hyvin pian tavaramerkkiä ja sen sisältämää itseisarvoa. Mutta kun tarkoituksena on pääsääntöisesti vain käsitteiden ja ei-kaupalliseksi määritellyn tai sellaisena pidettävän tiedon välittämistä, ei käsitteitä tai niiden käyttöä tietenkään tarvitse säästää tai muulla tavoin rajoittaa.
Tämä erottelu ei tietenkään ole täydellinen. Tavaramerkin ja käsitteen erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa ja asianomistajaa koskeva. Joten puuro ja velli menee helposti sekaisin. Siksi lopulta kolikko lentää käräjäoikeudessa ilmaan ja putoaa jonka perusteella syntyy määritelmä tavaramerkin ja käsitteen, rajoitetun ja vapaan, välille.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki millä on arvoa, on oikeuskäsityksessämme potentiaalista omistamisen kohdetta, jos hyväksymme nykyisenkaltaiset tekijänoikeuslait.
Jos Ilalehdelle on arvoa käyttää sanaa ”globalisaatio”, ”salarakas” tai ”ilmastonmuutos” menekkinsä lisäämiseksi, sen tulisi sitten olla myös valmis maksamaan sanan omistajalle sanan käytöstä. Sanoilla ja käsitteillä on ihmisille arvoa, josta heidän tulee olla valmiita maksamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Höpsistä. ”Nykyisenkaltaiset tekijänoikeuslait” suojaavat teoksia, eivät ajatuksia. Jos määritelmääsi lisätään *patentit*, ollaan jo lähempänä väitettäsi, mutta ei siltikään riittävän lähellä.
Lakeja ja moraalia ei ratkaista ääriesimerkeillä, kuten pelastusveneskenaarioilla tai kysymyksillä kenellä on tekijänoikeus mielikuvitukselliseen rikokseen. Ne ratkaistaan löytämällä ja havaitsemalla oleelliset karakterisoivat tekijät ja jättämällä sivuun epäoleellinen.
Ihmisen fysiologia ja kognitio eivät mahdollista sanojen unohtamista pyynnöstä. Sanoja käytetään, koska kommunikaatio on oleellisimpia yhteiskunnan edellytyksiä. Toinen on yksilön oikeus oman työnsä tulokseen; tämä on itse asiassa ihmisen elämän edellytys, elipä hän yksin tai yhteiskunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Lauri Gröhn:
”Olen itse lanseerannut termi ”sulautetut järjestelmä” ja palkintona on termin laaja käyttö.”
Laita toki linkki julkaisuun, jossa tuo termi ensimmäisen kerran esiintyy.
Olen itse lanseerannut termin ”aivopieru” ja palkintona on Lauri Gröhnin kirjoituksia.
Ilmoita asiaton viesti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulautettu_järjestelmä
Ilmoita asiaton viesti
Viittaat siis Wikipediaan, joka viittaa sinun omaan julkaisuusi?
http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/inet/vanhat/…
Voi se hyvinkin olla niin, että OLET SUOMENTANUT TERMIN ”EMBEDDED SYSTEMS” ensimmäisenä Suomessa, mutta jos väität, että olet kehittänyt tuon termin itse, niin viittaan edelleen tuohon kehittämääni ”aivopieru” termiini.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aivopieru
Ilmoita asiaton viesti
Nyt jälleen asiallisesti, Lauri Gröhn, kysyn, että miten miellät ohjelmistot ja musiikkikappaleet ominaisuuksiltaan tekijänoikeuksien piiriin, mutta et sanoja ja käsitteitä? Mitä perustavaa laatua olevaa eroa niillä on, että näet nykyisen tekijänoikeuslain olevan jaottelussaan oikeutettu? En siis tiedustele lain sisältöä, vaan mielipidettäsi lain oikeutukseen ja järkevyyteen.
Minä peräänkuulutan ainoastaan johdonmukaisuutta. Olet aikaisemmin kritisoinut piraattipuolueen ajamia asioita koskien lainsäädäntöämme. Toivoisin, että voisit opastaa meitä muitakin näkemään johdonmukaisuuden nykyisen lainsäädäntömme suhteen.
Miksi sanojen ja käsitteiden kopiointi ja käyttö pitää olla sallittavaa, mutta musiikin ja ohjelmistojen ei?
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi sanojen ja käsitteiden kopiointi ja käyttö pitää olla sallittavaa, mutta musiikin ja ohjelmistojen ei?”
Sanat ja käsitteet ovat henkisiä työkaluja, rakennuspalikoita, joilla rakennetaan kirjan tms., ohjelmiston sisältö, tästä sisällöstä rakentaja sitten saa elantonsa.
Aivan kuten käden töissä, kädet ovat fyysisiä työvälineitä, joilla rakennetaan käden töitä, joista rakentaja sitten saa elantonsa.
Kuka kehtaisi ottaa toisen omin käsin valmistaman, minkä vaan, ilman lupaa ja väittää että se on hänen? Sitä sanotaan melkein kuin varastamiseksi….
Miksi sitten henkisten töiden sisällön kanssa pitäisi olla niin? Miksei se ole muka varastamista?
Ilmoita asiaton viesti
Koska aineeton hyödyke ei ole niukkaa. Jos minä kopioin vaikkapa sinun muistiinpanosi sinulta, sinulle jää edelleen muistiinpanosi. Jos minä kopioin sinun muistiinpanosi kaverilleni, sinulle jää edelleen sinun muistiinpanosi. Aineeton ei kulu.
On sinun oma asia, annatko sinä muistiinpanosi alussa vai et. Voisit esim. pyytää suurta korvausta tai tehdä sen hyväntahtoisuuttasi, jolloin maineesi leviää.
Ilmoita asiaton viesti
Miten niin aineeton ei ole niukkaa? Syntyvätkö elokuvat tai tietokoneohjelmat sattumalta? Vai syntyvätkö ne vain oikeiden henkilöiden läsnäolosta jonkun tuotannoksi kutsutun abstraktion läheisyydessä? Voisivatko ne syntyä itsekseen? Vai tukeudutko argumenttiin, että kaikki digitaalinen on vain kasa numeroita ja että kaikki numerot ovat ”olemassa” ja kukaan ei voi ”patentoida” numeroa 9824324914[muutama miljardi desimaalia leikattu]3 ?
Omasta puolestani voin sanoa, että jos kognitiivinen kapasiteettisi kestää ylläolevan numeron muistamisen, niin sitten se on sinun (olosuhteiden pakosta). Tai jos kykenet sellaisia tuottamaan siten, että ne voidaan vaikka tavanomaisilla kuluttajalaitteilla konvertoida viihteeksi, niin ala puolestani tekemään fantastisella kyvylläsi rahaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Miten niin aineeton ei ole niukkaa? Syntyvätkö elokuvat tai tietokoneohjelmat sattumalta? Vai syntyvätkö ne vain oikeiden henkilöiden läsnäolosta jonkun tuotannoksi kutsutun abstraktion läheisyydessä? Voisivatko ne syntyä itsekseen?”
Jo olemassa oleva informaatio ei ole enää niukkaa. Ainutlaatuinen informaatio toki on ja hyödyllisen sellaisen tuottaminen vaatii työtä. Sellaista työtä on kuiteknin historian saatossa tehty valtaisasti ennen tekijänoikeuslainsäädäntöäkin. Motivaationa on ollut maine, intohimo, yksityisten lahjoitukset, tilaustyö (esim. kirkot), valtion rahoitus ym. Kukaan ei pakota sellaista työtä tekemään.
”Vai tukeudutko argumenttiin, että kaikki digitaalinen on vain kasa numeroita ja että kaikki numerot ovat ”olemassa” ja kukaan ei voi ”patentoida” numeroa 9824324914[muutama miljardi desimaalia leikattu]3 ?”
Tukeudun siihen väitteeseen, että luovan työn tuottaja tai ainutlaatuisen järjestyksen haltija on yksin vastuussa siitä, miten sallii järjestyksensä kopioituvan. Jos hän ei halua sen kopioituvan, on hänen pyrittävä se salaamaan. Näinhän on myös salaisuuksien kohdalla. Jos salaisuus vuotaa, on se salaajien kyvyttömyyttä pitää salaisuus salaisena.
Teknologiat ovat levinneet historian saatossa kulttuurista toiseen. Metallien käsittely, kompassi, ampuma-aseet, paperi ja lukemattomat muut teknologiat ovat tulleet keksityksi ja levinneet, osa ehkä vahingossa.
”Omasta puolestani voin sanoa, että jos kognitiivinen kapasiteettisi kestää ylläolevan numeron muistamisen, niin sitten se on sinun (olosuhteiden pakosta). Tai jos kykenet sellaisia tuottamaan siten, että ne voidaan vaikka tavanomaisilla kuluttajalaitteilla konvertoida viihteeksi, niin ala puolestani tekemään fantastisella kyvylläsi rahaa.”
Miksi minun tarvitsisi muistaa, jos omistan digitaalisen tallennusvälineen? Tuo väline on minun omaisuuttani, ruumiini jatke. On tuottajien tehtävä keksiä tarpeeksi toimivat tekniikat kopioinnin estämiseksi, jos haluavat rajoittaa saatavuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on kohtalaisen johdonmukaista, mutta silti analogista sen kanssa, että fyysisen omaisuuden suojan pitäisi tapahtua vain riittävän vahvojen lukkojen avulla ja jos joku ne kykenee murtamaan, niin se on voi voi entiselle omistajalle. Mitä tapahtuu, tapahtuu. Tätä kutsutaan luonnonmoraaliksi, mikä ei ole lainkaan ajattelevan *ihmisen* elämän kanssa sopusoinnussa. Ihmisen moraali perustuu niihin faktoihin, jotka tukevat ihmisen elämää ja tähän kuuluu sen tunnustaminen, että ei ole ”oikeus” saada toisen luomaa ilmaiseksi ja että ihmiselämää ei voi yleisesti perustaa ”ilmaisuudelle” tai ”vaivattomuudelle”.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuo on kohtalaisen johdonmukaista, mutta silti analogista sen kanssa, että fyysisen omaisuuden suojan pitäisi tapahtua vain riittävän vahvojen lukkojen avulla ja jos joku ne kykenee murtamaan, niin se on voi voi entiselle omistajalle. Mitä tapahtuu, tapahtuu. Tätä kutsutaan luonnonmoraaliksi, mikä ei ole lainkaan ajattelevan *ihmisen* elämän kanssa sopusoinnussa. Ihmisen moraali perustuu niihin faktoihin, jotka tukevat ihmisen elämää ja tähän kuuluu sen tunnustaminen, että ei ole ”oikeus” saada toisen luomaa ilmaiseksi ja että ihmiselämää ei voi yleisesti perustaa ”ilmaisuudelle” tai ”vaivattomuudelle”.”
Jälleen kerran tässä esimerkissäsi murtautuminen toisen kassakaapin ja sisällön anastaminen johtaisi, että alkuperäinen omistaja menettäisi kassakaapin sisällön. Tällöin varastamisessa otetaan jotain toiselta pois, jonka lisäksi vielä kajotaan toisen fyysiseen omaisuuteen ilman lupaa.
Mutta, jos annat minun kopioida USB:lleni tekemäsi biisin tietokoneeltasi 10 eurolla, on USB:ni kopioinnin jälkeen sisältöineen kokonaan minun.
Aivan kuten, jos minä keksin vitsin ja kerron sen sinulle, en voi enää kontrolloida sinua hauskuuttamasta muita vitsilläni, koska minä en omista aivojasi ja kehoasi. On oma valintani, kuinka paljastan vitsini eteen päin eli kuinka sallin jonkin fyysisen ominaisuden siirtyä omaisuudestani (minun aivoni tai muistitikkuni) toisen henkilön omaisuuteen (hänen aivoihinsa tai muistitikkuun). Minulla ei ole oikeutta määrätä, mitä toinen henkilö tekee omalla fyysisellä omaisuudellaan, mutta voin kontrolloida mitä itse teen omallani.
Ilmoita asiaton viesti
Immateriaalisen ja materiaalisen omaisuuden välillä on ero; mutta se on *luonnonmoraalin* kysymyksen kannalta yhdentekevä. Yhtä hyvin voisit väittää, että omaisuuden suojan tulee kuulua pyöreille esineille, mutta ei kulmikkaille. Yhteiskunnallisesti kyse on siitä, tuleeko sopimuksia noudattaa. Palvelutyyppinä immateriaali omaisuus ennemmin rinnastuu julkispalveluun: ts. se on vaikea tehdä, mutta sen jälkeen kun se on tehty, palvelun marginaalikustannukset ovat vähäiset. Parkkipaikankaan ei voi sanoa juuri kuluvan luvattomasta käytöstä. Kenties kuulut siihen koulukuntaan, jonka mukaan parkkipaikan omistajan pitää itse keksiä keinot estää vapaamatkustus — että oikeus pysäköidä tai oikeus nauttia ”julkis”hyödykkeestä kuuluu sille, joka sen onnistuu saamaan. Tai ehkä vielä ennemmin, että omistajalla ei ole oikeutta pysäköintituloon, jos pysäköintialueella on *paljon* tilaa, ts. että siellä ei ole ”niukkuutta”.
Ilmoita asiaton viesti
”Immateriaalisen ja materiaalisen omaisuuden välillä on ero; mutta se on *luonnonmoraalin* kysymyksen kannalta yhdentekevä. Yhtä hyvin voisit väittää, että omaisuuden suojan tulee kuulua pyöreille esineille, mutta ei kulmikkaille. Yhteiskunnallisesti kyse on siitä, tuleeko sopimuksia noudattaa. Palvelutyyppinä immateriaali omaisuus ennemmin rinnastuu julkispalveluun: ts. se on vaikea tehdä, mutta sen jälkeen kun se on tehty, palvelun marginaalikustannukset ovat vähäiset. Parkkipaikankaan ei voi sanoa juuri kuluvan luvattomasta käytöstä. Kenties kuulut siihen koulukuntaan, jonka mukaan parkkipaikan omistajan pitää itse keksiä keinot estää vapaamatkustus — että oikeus pysäköidä tai oikeus nauttia ”julkis”hyödykkeestä kuuluu sille, joka sen onnistuu saamaan. Tai ehkä vielä ennemmin, että omistajalla ei ole oikeutta pysäköintituloon, jos pysäköintialueella on *paljon* tilaa, ts. että siellä ei ole ”niukkuutta”.”
Eipä toimi parkkipaikkaesimerkkisi, sillä parkkitila on niukkaa ajan suhteen. Parkkipaikan niukkuus perustuu samaan kuin hotellihuoneen. Sinä aikana, kun joku miehittää parkkitilaa (tai hotellihuonetta), muut eivät voi miehittää sitä. Aika ja paikka tekee parkkitilasta niukkaa.
Myös ratikassa pummilla matkustaminen vie mm. istuma- ja seisomatilaa muilta, sekä lisää pummilla matkustavan painon takia liikkumisessa kuluvaa energiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkki toimii, jos *annat* sen toimia. Voidaan sopia, että parkkipaikalla tai venevalkamassa on tilaa 100 ajoneuvolle, mutta kerrallaan siellä on ikinä vain 90 maksavaa asiakasta ja viisi vapaamatkustajaa. Vapaamatkustus ei ole teoriasi mukaan pois keneltäkään eikä varsinkaan omistajan tuloista, koska vapaamatkustaja ei suostuisi millään edellytyksillä maksamaan. Ja kyllä: vapaamatkustus ”haittaa” muita asiakkaita, koska se syö ”parempia” paikkoja, mutta maksavat asiakkaat joko omalla ostoskäyttäytymisellään hyväksyvät tämän tai sitten he todennäköisesti kyseenalaistaisivat sen, miksi toisten on oikein päästä ilmaiseksi. Lopulta kysymys on vapaamatkustajien ja omistajan välisestä suhteesta. Kummalla on oikeus: palvelun tarjoajalla kiistää immateriaalinen palvelu maksamattomilta ”asiakkailta”, vai ”asiakkailla” oikeus saada palvelua määrittämällään hinnalla.
Mitä vaikka elokuviin tai musiikkiin tulee, pandoran lipas on jo avautunut. Millään keinolla ei enää saada luvattomasti kopioitua aineistoa salatuksi. Se on hidaste, mutta ei este. Se, että menneisyydessä on ryöstetty (ja peritty) suuria omaisuuksia, ei ole este omistusoikeudelle.
Ilmoita asiaton viesti
”Esimerkki toimii, jos *annat* sen toimia. Voidaan sopia, että parkkipaikalla tai venevalkamassa on tilaa 100 ajoneuvolle, mutta kerrallaan siellä on ikinä vain 90 maksavaa asiakasta ja viisi vapaamatkustajaa. Vapaamatkustus ei ole teoriasi mukaan pois keneltäkään eikä varsinkaan omistajan tuloista, koska vapaamatkustaja ei suostuisi millään edellytyksillä maksamaan. Ja kyllä: vapaamatkustus ”haittaa” muita asiakkaita, koska se syö ”parempia” paikkoja, mutta maksavat asiakkaat joko omalla ostoskäyttäytymisellään hyväksyvät tämän tai sitten he todennäköisesti kyseenalaistaisivat sen, miksi toisten on oikein päästä ilmaiseksi. Lopulta kysymys on vapaamatkustajien ja omistajan välisestä suhteesta. Kummalla on oikeus: palvelun tarjoajalla kiistää immateriaalinen palvelu maksamattomilta ”asiakkailta”, vai ”asiakkailla” oikeus saada palvelua määrittämällään hinnalla.”
Ensinnäkin, koskaan ei voida olla varmoja nouseeko kysyntä parkkipaikoille yllättäen. Jokainen päivä on potentiaalinen päivä 100% miehitykselle, jolloin vapaamatkustajat rokottavat tuon potentiaalisen täyskysynnän tuottoja fyysisesti miehittämällä parkkipaikkoja.
Toisekseen, parkkipaikka on edelleen yksityisalue, jonne ei ilman omistajan lupaa mitään asiaa. Koska parkkipaikka on omistajan jatke, se loukkaa hänen fyysistä koskemattomuuttaan, jos sinne tullaan omin luvin.
”Mitä vaikka elokuviin tai musiikkiin tulee, pandoran lipas on jo avautunut. Millään keinolla ei enää saada luvattomasti kopioitua aineistoa salatuksi. Se on hidaste, mutta ei este. Se, että menneisyydessä on ryöstetty (ja peritty) suuria omaisuuksia, ei ole este omistusoikeudelle.”
Elokuvan tuottajalla ei ole mitään oikeutta toisen henkilön esim. tietokoneen kovalevyyn. Elokuvan tuottaja on yksin itse vastuussa siitä, kenelle näyttää elokuvaansa ja millä tavoin. On hänen omasta kekseliäisyydestään kiinni, kuinka hän voi ansaita rahaa elokuvallaan. Hänen omistusoikeutensa ei ulotu muiden ihmisten fyysiseen omaisuuteen, vaikka esim. muistitikulla tietopaikat olisivatkin järjestäytyneet samalla tavalla kuin elokuvan tuottajan muistitikulla.
Ilmoita asiaton viesti
Olen pettynyt, jos Lauri Gröhn ei kykene antamaan järjellistä argumenttia esittämiini kysymyksiin. Pidän häntä kuitenkin fiksuna miehenä. Onko tämä asia hänelle sittenkin vain puhdas omaneturyhmän edun ajaminen ja sympatisointi?
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on Silurus ”luonnonmoraali”? Omaa immateriaalista omaisuuttasi?
Ilmoita asiaton viesti
Luonnonmoraali tiivistyy jo esittämääni lauseeseen: mitä tapahtuu, tapahtuu.
Se tarkoittaa pohjimmiltaan amoraalisuutta, koska luonnonmoraali ei sisällä valinnan mahdollisuutta. Moraalinen valinta on mahdollinen tämänhetkisen tietoni mukaan vain ihmiselle, koska hänen tietoisuutensa taso kykenee erottamaan hyvän ja pahan käsitteet. Hyvää on se, joka edistää yksilön elämää, pahaa on se, joka loitontaa siitä. Ihmisen korkeamman tietoisuuden kääntöpuolena on se, että tietoisuutemme ja tietomme eivät ole automaattisia. Me emme yksilöinä automaattisesti tiedä, mistä saamme ruokaa, mitä ruokaa on hyvä syödä tai miten pidämme itsemme lämpiminä — saati sitten vastauksia monimutkaisempiin kysymyksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Lare
Ei kaiketi niin voi olla, että elektroonisesti tuottamalla ”ääntelyä”, ”keksitty” ääntely olisi jonkun omaisuutta, ettei muut voisi asiaa edes lähestyä omalla ääntelyllään lähelleekkään asiaa ensin keksinyttä.
Ilmoita asiaton viesti