Tekoäly tekee pian kaiken – Kannattaako enää opiskella mitään?
YLE:n uutisessa kerrotaan tänään, että tekoäly kirjoitti ylioppilaskokeissa laudaturin matematiikasta ja ranskasta sekä magnan äidinkielen tekstitaidosta. Artikkelissa sanotaan, että matematiikan opettaja uskoo tekoälyn ohittavan ihmisen matematiikan opetuksessa kahden vuoden sisällä, kun taas äidinkielen opettaja näkee tekoälyn käytössä riskejä oppimisen kannalta.
Artikkelia lukiessa minulle heräsi itselleni jälleen viime vuosina kovasti pinnalla olevia kysymyksiä. Tarvitseeko meidän ihmisten kohta tehdä enää mitään? Tarvitaanko meitä pian mihinkään? Miksi nuorten kannattaisi enää edes opiskella?
Minulle tulee mieleen ainakin kaksi keskeistä ja loogista syytä, miksi ihmisten on välttämätöntä jatkaa oppimista ja opiskelua tekoälyn mahdollisesta automatisaatioaallosta huolimatta:
1. Ymmärrys ja sivistys parantaa haluamisemme tasoa:
Mitä laajemmin ihminen tietää ja ymmärtää asioita, sitä paremmin ihminen tietää, mitä kannattaa ja ei kannata haluta. Sivistyneempi haluaa taitavammin asioita, jolloin sivistyneempi ihminen osaa pyytä myös tekoälyltä taitavampia asioita. Tämä pätee niin ihmisen oman elämän osalta kuin myös silloin, kun ihminen edustaa esim. työntekijänä tai johtotehtävässä organisaatiota. Annapa viisivuotiaalle tehtäväksi valita, mitä perheen kuukausittaisella ruokabudjetilla ostetaan, niin on kohta talo täynnä karkkia, jäätelöä ja leluja.
2. Tekoälyn valvonta ja hallinta on pysyttävä ihmisellä:
Tarvitaan ymmärtäväisiä ihmisiä, jotka osaavat tulevaisuudessa valvoa ja haastaa tekoälyn tuotoksia. Jos kukaan ei esim. tällä hetkellä enää ymmärtäisi ja osaisi vaikkapa juridiikkaa, lääketiedettä tai ohjelmistokehitystä, ei olisi ihmisiä, jotka voisivat arvioida tekoälyjärjestelmien toimintaa, osoittaa niiden virheitä, ja kertoa, miten niitä tulisi parantaa.
Ehkäpä tulevaisuuden automatisoidussa yhteiskunnassa ihmisille maksetaan sivistymisestä, kehittymisestä ja kasvamisesta, jotta ihmiset olisivat kollektiivisesti parempia ohjaamaan automatisoituvaa yhteiskuntaa.
Keinoälyn käyttäminen oppimisessa ja tuottavuuden tukemisessa on kaikkein todennäköisin soveltamismenetelmä, sitä olen harjoittanut jo jonkin verran itse.
Pohjimmiltaan se mikä erottaa keinoälyn ihmisestä näyttää olevan biologinen tarve, joka muuttuu ihmismielessä erinäköisiksi ”korkeammiksi päämääriksi” ja ”tarkoituksiksi”, vaikka ihmiskunnan alkuperä määritti jo tavoitteen. Mikrobit ja viruksetkin lisääntyvät, ihminen ei tee poikkeusta muuta kuin selitysten osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisellään tekoäly osaa vain kertoa mitä ihminen on jo keksinyt ja mitä ihmiskunnan kokonaistietomäärä pitää sisällään. Se on paikka, josta saa sen kaiken. Eräänlainen supergoogle.
Mutta tekoälyn kyky mullistaviin innovaatioihin on varsin rajallinen. Sillä ei ole ihmisen tahtoa ja tarpeita, joten se ei todellisuudessa tiedä mitä uusia asioita halutaan.
Joten olen samoilla linjoilla blogistin kanssa. Ja tokihan ihmistä tarvitaan jatkossakin joka tapauksissa sellaisilla alueilla, joilla tekoälystä ei ole hyötyä. Se ei kykene aitoon vuorovaikutukseen ihmisen kanssa, koska sillä ei ole tunteita. Se voi van teeskennellä niitä.
Ilmoita asiaton viesti
Opetusalalla näyttää olevan kaksi koulukuntaa, tekoälystä hullaantuneet ja tekoälykriittiset. Luonnontieteiden puolella tekoäly nähdään usein valtavana mahdollisuutena, humanistit ovat enemmän kriittisiä.
Ilmoita asiaton viesti
”Nykyisellään tekoäly osaa vain kertoa mitä ihminen on jo keksinyt ja mitä ihmiskunnan kokonaistietomäärä pitää sisällään. Se on paikka, josta saa sen kaiken. Eräänlainen supergoogle.”
Niin. Kielimallit osaavat kuitenkin punoa yhteen vastaukseksi tuotoksen, joka on kieliopillisesti oikein, ja ottaa huomioon käyttäjän promptin (syötteen) eri aspektit. Promptia tarkentamalla, se osaa ottaa lisää asioita huomioon. Kielimallien tuotokset ovat ainutlaatuisia synteesejä olemassa olevasta tiedosta.
”Mutta tekoälyn kyky mullistaviin innovaatioihin on varsin rajallinen. Sillä ei ole ihmisen tahtoa ja tarpeita, joten se ei todellisuudessa tiedä mitä uusia asioita halutaan.”
Näin voi olla vielä nyt. Huomioitavaa on, että suurin osa ihmisistäkään ei kykene tuottamaan mullistavia innovaatioita.
Tekoälymalleille on kertynyt tietoa ihmisten tahdoista ja tarpeista. Se on myös pärjännyt erityisen hyvin ideariihissä verrattuna joukkoon ihmisiä. Toki sen tuottamat ideat monesti ovat jo aiemmin keksittyjä samassa kontekstissa, ja se on saanut ne koulutusdatassa, mutta toisinaan se voi nähdä kontekstin yli jonkin ratkaisun soveltuvan toiseenkin kontekstiin.
En olisi täysin yllättynyt jos jo vuoden tai kahden sisällä tekoälyltä aletaan nähdä ainakin osallistumista merkittävissä mullistavissa innovaatioissa.
Fundamentaalinen pointti tässä on se, että niin koneet kuin ihmisetkin koostuvat materiasta, ja täten ei ole teoriassa mitään rajaa sille, millaisiin tehtäviin tekoäly kykenee, mihin ihminenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Näin hiljattain OpenAI:n toimitusjohtajan sanovan videopätkässä tekoälyn kehityksestä, että se jakaantuu viiteen keskeiseen kyvykkyysvaiheeseen:
1. Chat-keskustelu ja mm. kuvien generointi: Kyky käydä vuoropuhelua luonnollisella kielellä käyttäjän kanssa. Tätä meillä on nyt ollut laajasti saatavilla vuodesta 2022 saakka.
2. Päättelykyvykkyys (olemme tässä): OpenAI:n o1 -kielimalli julkaistiin hiljattain, ja sen erityisenä kehitysaskeleena pidetään sen kykyä suunnitella monivaiheinen päättelyketju ongelman ratkaisemiseksi. Toistaiseksi tästä hyötyvät lähinnä tiedemiehet, matemaatikot ja korkean tason ohjelmointia tekevät ammattilaiset.
3. Tekoälyagentit: Autonomisesti tiettyjä tehtäviä tekevät tekoälyagentit voivat ottaa suorittaakseen kokonaisia tehtäviä tai vastuualueita, sekä työskentelemään keskenään muiden ihmisten tai tekoälyagenttien kanssa.
4. Innovoivaa tekoäly: Tekoälyt kykenevät itse synnyttämään ja kenties toteuttamaankin uusia innovaatioita.
5. Tekoälyorganisaatiot: Tekoäly kykenee toimimaan kokonaisena organisaationa yhteiskunnassa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tästä asiasta toista mieltä. Tekoäly on niin hyvä kuin ovat sen ohjelmoineet ihmiset ja sen käytössä oleva materiaali ovat. Minulla tuli tänään eteen yksi esimerkki siitä asiasta, johon otan lainauksia käymästäni keskustelusta englanniksi Deep AI:n kanssa:
Minä: ”Who was the swing vote regarding the Pennsylvania delegation in 1776 vote for independence? Benjamin Franklin and James Wilson supported independence while John Dickson and Robert Morris opposed it.”
Deep AI: ”The swing vote regarding the Pennsylvania delegation’s decision on independence in 1776 was cast by John Hancock. Although it is often mentioned that the Pennsylvania delegation was divided, the pivotal moment came down to the actions and votes of the delegates present. John Dickinson and Robert Morris opposed independence, while Benjamin Franklin and James Wilson supported it. Ultimately, the Pennsylvania delegation voted for independence after significant debate, with Hancock presiding over the Continental Congress as the president.”
Minä: ”It is my understanding that John Morton (1725-1777) cast the decisive vote. I think John Hancock was from Massachusetts and had no rights to vote in Pennsylvania issues.”
Deep AI: ”You are correct, and I apologize for the confusion in my previous response. John Morton, a delegate from Pennsylvania, indeed cast the decisive vote that helped break the tie in the Pennsylvania delegation’s decision regarding independence in July 1776.
The Pennsylvania delegation was divided, with prominent figures like Benjamin Franklin and James Wilson supporting independence, while John Dickinson and Robert Morris opposed it. Morton’s vote was crucial in moving Pennsylvania’s stance towards supporting the Declaration of Independence, thereby contributing significantly to the overall passage of the declaration. Thank you for your patience and understanding.”
Ensimmäisenä huomautan, että osa John Mortonin sukulaisista oli Suomesta. Sitä en ymmärrä miten Deep AI sekoitti pennsylvanialaisen John Mortonin ja bostonilaisen kauppiaan John Hancockin keskenään. En tiedä johtuuko tämä tekoälyn ohjelmoinnista vai sen käytössä olevasta aineistosta.
Ilmoita asiaton viesti
Jatkoin hieman keskustelua Deep AI:n kanssa tästä aiheesta:
Minä: ”I have no problem regarding this matter. However I wonder why Deep AI did this mistake confusing between John Hancock and John Morton.”
Deep AI: ”The confusion between John Hancock and John Morton in this context could stem from the fact that both were influential figures during the American Revolution, but they had different roles and affiliations. John Hancock is often prominently mentioned in the history of the Continental Congress, especially due to his role as the president of the Congress and his famous signature on the Declaration of Independence. On the other hand, John Morton, being a less commonly discussed figure, may not receive as much attention despite his critical role in casting the decisive vote for independence in Pennsylvania.
Misunderstandings can arise in historical discussions, especially when there are extensive narratives with multiple key figures. The emphasis on Hancock, due to his high-profile position and recognition, might lead to confusion over whose actions were pivotal in specific decisions. Thank you for your understanding, and I’m glad we could clarify the situation regarding Morton’s crucial role!”
Minä: ”What I exactly wonder was this confusion about the programming of Deep AI or was it the source material related?”
Deep AI: ”The confusion you encountered could stem from a variety of factors in the underlying programming or the source material itself. Here are a few possibilities:
Data Sources: AI models like Deep AI are trained on a vast corpus of text, which may contain various historical accounts, analyses, and discussions. If the training data has inconsistencies or inaccuracies regarding John Hancock and John Morton, the AI might draw incorrect connections or mix up details.
Historical Context: Both John Hancock and John Morton were significant figures in the American Revolution, and their names might frequently appear together in discussions about independence. This could lead to potential mix-ups, especially if the model relies on patterns in the text rather than having a deep, contextual understanding of each individual’s contributions.
Ambiguity in Queries: AI models interpret queries based on patterns from their training data. If a query lacks specificity (e.g., asking about voting on independence without clear context), the model might reference John Hancock due to his prominence while overlooking Morton’s critical role, leading to a mix-up.
Limitations of AI Understanding: AI models do not have true comprehension of historical contexts or detailed knowledge. They generate responses based on probabilities and patterns, which can sometimes result in errors, especially in nuanced historical discussions.
Overall, the mix-up could result from a combination of the training data quality, usage patterns in the input provided, and the inherent limitations of AI comprehension. It illustrates the importance of verifying information, especially in historical contexts.”
Mielestäni tekoäly on hyödyllinen työkalu, mutta sen rajoitukset tulisi myös tietää. Se toimii paremmin yhteistyössä oman etsinnän ja ihmisen kykyjen kanssa kuin täysin itsenäisenä. Jos tehtävänanto ihmiseltä ei ole riittävää, tekoälyn ohjelmointi on puutteellista tai sillä ei ole riittävästi lähdemateriaalia aiheesta, niin se voi antaa vääriä lopputuloksia tai tehdä vääriä johtopäätöksiä.
Ilmoita asiaton viesti
Tekoäly saattaa hallusinoida, joka vastaa ihmisellä sitä, että muistaa asioita väärin, tai täydentää tietoa valemuistiolla.
Tekoälylle on mahdollista sellaiset asetukset, että se tarkastaa tiettyjä faktatietoja esim. sille erilliseen repositorioon ladatuista dokumenteista tai tietyistä luotetuista Internet-lähteistä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Jurassic Park elokuvan Ian Malcolm olisi oikea henkilö, hän varoittaisi meitä kovaan ääneen tekoälyn huomioimatta jätetyistä tai jääneistä vaaroista.
Ilmoita asiaton viesti
Riittää, kun osaa näpelöidä kännykkää.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy tekoälyn käyttäjänkin tuntea asiaansa, että voi esittää kysymyksiä tekoälylle. Esim. jos tekoälylle kertoo, että kerro toisen asteen yhtälön ratkaisukaava, niin tuon verran ainakin pitää asiaansa kysyjän tuntea.
Tekoäly on parempi kuin tietosanakirja mutta ei juurikaan enempää. Tekoäly siis tuntee asian kuin asian, että tietosanakirjoissa pitäisi olla miljoonia sivuja ollakseen tasavertainen.
Ilmoita asiaton viesti
Tekoäly on toki erilainen kuin tietosanakirja, jossa on vain sen painatuksen aikana julkaistuja faktatietoja. Tekoäly pystyy ”pähkäilemään” asioita ja analysoimaan sille esitettyjä kysymyksiä eri kannoilta. Mutta se on selvää, ettei se tiedä mitään, mitä joku ihminen tai jokut ihmiset eivä olisi julkaisseet. Se pystyy sitten kaikkea tietoa yhdistelemään ja suoltamaan ulos.
Toistaiseksi on osoitettavssa kuitenkin tekoälystä sellainen piirre, että se pyrkii vastaamaan faktakysmyksiin aina jotain ja usein se vastaus on väärä, kun kysymys koskee hiukan ”harvinaisempaa” tai spesifimpää asiaa, jota ei ole laajalti erilaisissa lähdeaineistoissa käsitelty.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka tekoäly kirjoittaisi kuinka hyvän esseen vaikkapa filosofiasta, se ei tietenkään tee filosofian opiskelua turhaksi. Kas kun ei tavoitteena ole saada maailmaan lisää esseitä vaan oppia filosofista ajattelua. Sitä voi sitten todentaa niissä esseissä. Samoin ei kuntoilua tee turhaksi se jos vieressä robotti pystyisikin nostelemaan vastaavia painoja.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen artikkeli, joka herättää tärkeitä kysymyksiä tekoälyn roolista tulevaisuudessa. On totta, että tekoäly kehittyy hurjaa vauhtia ja kykenee jo nyt suoriutumaan monista tehtävistä ihmistä paremmin, kuten ylioppilaskokeiden esimerkki osoittaa. Kuitenkin meidän ei tulisi ajatella, että tämä kehitys tekee ihmisestä tarpeettoman.
Tekoäly pystyy suorittamaan monimutkaisia laskelmia ja ratkaisemaan teknisiä ongelmia tehokkaammin, mutta se ei korvaa ihmisen ainutlaatuista kykyä ymmärtää ja tulkita maailmaa. Kuten mainitsit, sivistys ja ymmärrys eivät vain paranna kykyämme haluta oikeita asioita, vaan myös mahdollistavat tekoälyn tuottamien ratkaisujen kriittisen arvioinnin. Tekoäly on vain työkalu, ja mitä viisaampi käyttäjä, sitä parempaa tulosta siitä saadaan.
Ihmisten on jatkossakin opiskeltava ja kehitettävä itseään, jotta meillä on kyky ja vastuu hallita ja ohjata tekoälyn käyttöä eettisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tekoäly voi tehostaa oppimisprosessia, mutta sen hallinta ja valvonta on ihmisten käsissä. Ehkä tulevaisuudessa koulutuksen ja sivistyksen arvostus vain kasvaa, koska tekoälyn aikakaudella tarvitaan nimenomaan ihmisiä, jotka ymmärtävät syvällisesti sekä tekoälyä että sen vaikutuksia yhteiskuntaan.
– ChatGPT 4o
Ilmoita asiaton viesti
Vuan eipä tie pottuja.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka tekoälyllä on puutteensa ja hetkittäin rajansa, niin sanoisin, että fakta on, että homma on ylivoimaisen selvästi enemmän mahdollisuuksien kuin rajoihin törmäämiseen suuntaan. Ja tekoälyn konemaisuus on usein myös vahvuus. Esim. jos tekoäly väysymättömästi, ilman kahvitauon tarvetta valvoo ilmatilaa tai liikenteen turvallisuutta. Tekoälyn mahdollisuuksia voidaan laajentaa laitteiden (mm erilaiset sensorit ja robotit) avulla. Tekoäly rinnastuu keksintönä penisilliiniin, sähköön, internetiin, ydinvoimaan jne. Tekoälyteknologian opiskelu kannattaa ja tekoäkyn moninaiset mahdollisuudet laajenevat.
Ilmoita asiaton viesti