Helsingin kaupungin tarveharkinta asunnon hakijoiden kesken?

Voisikohan tästä saada oikein selkeät kriteerit, miten tämä tarveharkinta toimii?

Asunnon hakijat eivät heidän mukaansa ole jonossa, vaan on niis sanottu vapaa muodostelma, jossa noudatetaan koronarajoituksia, etteivät asunnon hakijat ole missään tekemisissä toistensa kanssa. Silloin ei voi ola ’jono’, siitä voi saada vääriä kuvitelmia näin korona-aikaan.

Tuosta vapaamuodostelmasta ei siis kukaan voi päästä ’jonon’ ohi, koska jonoa ei ole, vaan tarveharkinta, jossa esimerkiksi:

Helsingistä hyvän työpaikan saanut ei tule kysymykseen asukkaita valitessa, vaikka hän olisi siis halukas muuttamaan Helsinkiin tuon työpaikan tähden, jos saisi asunnon. Hän on voinut olla pitkään työttömänä tuolla Suomen korpiseudulla, jossa vain sudet käyvät kylässä ja hän on valitettavasti saanut merkinnän luottotietoihin, vaikka se olisi kuinka pieni merkintä, niin se estää asunnon saannin yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Hän ei myöskään saa Helsingistä kaupungin vuokra-asuntoa, koska hän ei ole Helsinkiläinen. Hän ei myöskään saa asuntoa lähikunnista, koska hän ei ole saanut työpaikkaa sieltä. Niinpä hän joutuu ilmoittamaan työnantajalle, että hän ei saa asuntoa kaupungista, joten hän joutuu luopumaan tuosta työpaikasta. Hän jää edelleen kituuttamaan tuonne susiseudulle ja menemään kalaan, että saisi särvintä leivän päälle ja perunoiden kanssa.

Sitten eräs perhe muuttaa asumaan ’tutun’ perheen luo Helsinkiin ja siirtää kirjat sinne asuntoon. Näin hänestä tulee Helsinkiläinen ja häneen soveltuu tuo tarveharkinta, koska hän asuu nyt toisen perheen luona ahtaissa oloissa. Ei noilla perheen jäsenillä työtä ole, eikä koulutustakaan, mutta koska Helsingissä oli noita tuttuja, joiden kanssa pääsee edes puhelemaan, niin halusivat muuttaa sinne. Helsinki on kuitenkin senverran iso paikka, että aina saattaa jotain viraapeli puuhaa löytyä, josta saa vähän rahaa tukien lisäksi.

Kun kerran tarveharkinnan kriteereitä ole mitenkään määritelty, niin silloin se on hyvin virkailijan oman hahmotuksen mukainen tapa valita asunnon saaja tuosta hajallaan olevasta lukuisasta joukosta ja virkailija voi aina perustella tuon päätöksensä, kun ei ole virallisia kriteereitä missään olemassa.

Sinä saat siis hakea Helsingin kaupungin asuntoa vaikka koko elämäsi ajan, saamatta sitä koskaan, vaikka asuisit kadulla, koska sinun tarveharkintasi ei ole sellainen, että siitä voisi tulla kansainvälistä uutisointia, koska sitä kansainvälistä uutisointia pitää ehdottomasti välttää tuossa asuntojen jaossa, koska sehän olisi huonoa mainosta Helsinkille ja koko Suomelle.

Tarveharkintaisessa asuntojen jaossa on siis otettava huomioon vähän enemmän sitä tarveharkintaa, kuin mitä normaali ihmisen ajatukseen heti nousee. Emmehän me tavalliset ihmiset voi kaikkea ymmärtää, mitä tuossa tarveharkinnassa on huomioon otettava!

Jospa he julkaisevat läpinäkyvät kriteerit tämän uutisoinnin jälkeen kaikkien luettavaksi! Sitä toivon! Kyllä asioiden pitäisi kestää valoa – jos ne eivät sitä kestä – asiat eivät ole kunnossa!

+6
PekkaLehtinen1

Maailman menoa vielä tarkkaileva mies, joka yrittää ottaa asioista selvää monella tavalla, vaikka aika tosin ei riitä kovin paljoon, kun on vielä muutakin elämää. Mielenkiintoisia asioita ja juttuja olisi enemmän, kuin ehtii harrastaa. Elämä on vielä rikasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu