Hyvää työtä, MOT

Neliväriesite Parikkalan kupeeseen suunnitellusta tavaraliikenneterminaalista. Suunnitelma koski alun perin Siperian rataa, mutta Koillisväylä muutti kaiken.

 

MOT julkaisi eilen kansainvälistä rahanpesua koskevan juttunsa. Aika-ajoin on hyvä nostaa esille suurten rahojen tutkimattomat reitit. Kun puhutaan miljardien, jopa satojen miljardien eurojen mystisistä liikkeistä pitkin maailmaa, voi miettiä, kuinka hyvin esimerkiksi EU-parlamentin rahansiirrot tuovat tulosta. 1990 luvulla kuuntelin eräässä tilaisuudessa Suomen Pankin analyytikkojen selvitystä silloisen Venäjän avustusrahojen liikkeistä. Kärjistetty kuva oli se, että kutakin EU:sta Venäjälle lähtenyttä sataa miljoonaa kohti Sveitsin pankkien tileille rapsahti pari sataa miljoonaa. Tee siinä sitten talousyhteistyötä.

Aina voi kuitenkin ottaa hieman kriittisemminkin kantaa MOTin journalistiseen otteeseen: Venäjän puolelta oli haettu idyllisiä kuvia kituuttavista alkuasukkaista, romutuskypsistä neuvostoautoista ja kuoppaisista kylänraiteista. Kyllä tämäkin pitää Venäjällä paikkansa, jos alla on maastoauto, ja ajaa esimerkiksi Syväoron ja Lahdenpohjan väliseltä ”lentokenttätason” valtatieltä viitisen kilometriä syvimpään metsään. Fakta kuitenkin on, että Parikkalasta on parempi tie Lahdenpohjaan kuin esimerkiksi Savonlinnaan. Harva tätä väylää pääsee kuitenkin ajamaan.

Vaikka MOTin taivastelemat rahan liikkeet ovat järkyttäviä, journalistisesti fiksua olisi ollut esitellä myös totuus rahanpesun verukkeena olleesta Pietari-Lahdenpohja-Petroskoi valtatiestä: ohjelmassakin mainitusta Syväorosta johtaa tasoltaan Parikkala – Imatra -välin luokkaa oleva, tai parempi, valtatie Lahdenpohjaan. Kyseinen tie avattiin lähinnä tavaraliikenteen käyttöön viitisen vuotta sitten. Väli Petroskoi – Pietari – Moskova – Minsk on itänaapurimme vastine Via Balticalle. Ja se on valmis. Se on ajettavissa päästä päähän yli sadan kilometrin keskituntinopeudella. Kuka tahansa voi käydä toteamassa tämän väylän tason, kunhan vain hakee asianmukaiset viisumit. Kun tunnen hyvin MOT-ohjelmassa haastatellun kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Bergin, pidän hiukan epäuskottavana, etteikö haastattelijalle olisi esitelty valokuvakokoelmaa liikenneyhteyksistä itärajan takana: kävin itse hänen kanssaan nappaamassa valokuvia esimerkiksi Elisenvaaran – Petroskoin – Pietarin risteyksestä. Saman tasoista infrarakentamista harvoin Suomessa näkee.

Toimiessani Parikkalan kunnan elinkeinojohtajana totesin itärajan takaisen liikenneinfran olevan äärimmäisen tärkeä myös Suomen elinkeinoelämän kehittämiselle: Lahdenpohjaan, tarkemmin sanottuna Elisenvaaran historiallisen rautatieaseman kohdalle on suunniteltu valtaisa maaliikenneterminaali, joka pystyy käsittelemään Koillisväylän kautta tulevan tavaraliikenteen. Virkani puolesta selvitin myös terminaalin kustannusvaikutukset mm. Suomen biomassateollisuuden logistiikkakustannuksiin: ne puolittuvat, esim Japaniin 45 €/m3 -tasolta luokkaan 20 €/m3. Perusteena tälle arviolle on huolintapalvelujen tarpeen puolittuminen: laivaus tapahtuu suoraan päätesatamaan Pohjoisen Jäämeren satamista. Kustannusvaikutuksen erityispiirre on myös se, että joka euro on pois myös hiilijalanjäljestä: Koillisväylän kautta merimailit vähenevät noin kolmannekseen nykyiseen verrattuna.

MOTin esittelemät rahanpesijät eivät toki rakentaneet tätä Petroskoi – Pietari -väylää. Sen rakensi Venäjän federaation, EU:n ja Kiinan muodostama konsortio. Asia on helposti todennettavissa neliväriesitteestä, joka oli myös MOTin toimittajien saatavilla (kuva).

Parikkala ei toki ole paras alusta kattavalle tiedonhankinnalle. Kirjoitin 4.6.2020 avoimen kirjeen kuntapäättäjille, jossa otin kantaa laittomaan tilaan, joka vallitsee Parikkalan kunnan arkistoissa. Tilanne on alkanut vuonna 2013, samoihin aikoihin, kuin rahanpesukin alkoi. Silloin ilmeisen ammattitaitoinen kunnanjohtaja Hans Olander pakotettiin eroamaan (https://yle.fi/uutiset/3-9687359). Tämän jälkeen Parikkalan kunnasta ei juurikaan ole ollut apuja edellä mainitun tyyppisten rahanpesuasioiden selvittämisessä.

PekkaReiman

Työelämässä nelisenkymmentä vuotta kokemusta monenlaisista riennoista, ja kokemus kartuu yhä...

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu