Liikennepäästöt: miksi kaikki pitää tehdä kalleimman ja vaikeimman kautta

Viimeisin nosto liikenteen päästöistä päättäviltä älyn jättiläisiltä oli tuoda jälleen esiin totalitarismin airut, eli kansalaisten liikkumisen yksilökohtainen kontrollointi. Tämä on kaikuja kolmekymmenluvun ideologioista.

En ymmärrä, mikä kiehtoo yksilötason valvonnassa Suomen hallitusta. Onhan valvonta tietenkin iso bisnes sille, joka pääsee tällä keinoin verovoudin asemaan. Kansalaiset maksavat monopolin määräämät kynnysmaksut siitä, että saa liikkua autolla ja tulla raportoiduksi. Caruna varmaan tarjoaa oman vaihtoehtonsa tämän toteuttamiseksi. Joku saa myös valtion takaaman jatkuvan kassavirran siitä, että raportoi kansalaisten liikkeet hallintoviranomaisille.

Suomessa on jo olemassa GPS-paikannukseen perustuva järjestelmä, jota voidaan käyttää liikenteen verotuksen ohjaamiseen siten, että syrjäseudut saavat veroedun taajamien kustannuksella: jo 2000-luvun alkuvuosina olin mukana projektissa, jolla jakelu- ja maansiirtoautojen laskutus automatisoitiin gps-paikannuksen ja netin avulla. Silloin kävi ilmi, että uudessa raskaassa kalustossa joko oli tai oli tulossa optio gps-paikannukseen ja erilaisten laskutustoimien toteuttamiseen paikannusta hyväksi käyttäen. En usko että kovinkaan moni liikenteessä oleva polttoainerekka on yli 20 vuoden ikäinen, eli ilman tätä optiota. Meillä on siis olemassa valmis ja käytettävissä oleva infra, jonka tuottaman tiedon perusteella voimme hinnoitella polttoaineveron käyttöpaikkansa mukaisesti, ilman että Suomen valtio joutuisi maksamaan juuri mitään. Pitää vain valtiovarainministeriön ja liikenneministeriön ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tehdä tarvittavat toimet polttoaineveron keräämiseksi GPS-koordinaattien mukaisesti: polttoainerekka laskee Kainuun bensa-asemalle GPS-koordinaattien perusteella halvempaa bensaa, kuin Helsingin ydinkeskustassa.

Tämähän ei aiheuta autoilijoille minkäänlaisia ylimääräistä vaivaa, paitsi ehkä jonkin verran verosuunnittelua sikäli, että Kainuussa asioitaessa tankki sattuu aina olemaan tyhjä pienen verotuksen bensa-aseman kohdalla. Mutta onko tämäkään pahasta, sillä silloin syntyy vaikuttavuudeltaan paras mahdollinen tukitoimi Kainuulaiselle elinkeinoelämälle: raha menee bensa-aseman kautta suoraan paikalliseen kiertoon. On olemassa mm. Joensuun yliopistossa tehtyjä laskelmia siitä, kuinka kauan raha pyörii jauhamassa kerrannaisvaikutuksiaan paikkakunnalla, kun esim. kunnan hankinta kohdistuu oman kunnan yritykseen. Sama pätee myös paikkakunnan ulkopuolelta tulevaan rahaan.

Olen ollut huomaavinani ilmastopolitiikassa poliittisen ketunhännän kainalossa: tehdään paljon näennäistoimia, jotka vaikuttavat kielteisesti ihmisten elämänlaatuun, ja kerrotaan, että tämä on välttämättömyys, koska ”me teemme, mutta muut eivät tee”.

Itse ajelen 15 vuotta vanhalla etanoliautolla ja päästöni ovat noin 80 % pienemmät, kuin normaalin bensiinikäyttöisen auton https://eflexfuel.fi/Blog/parjaako_etanoliauto_sahkoautolle_ilmastonmuutoksen_torjunnassa. Ongelmana vain on etanolin saatavuus, ja nyttemmin myös etanoliautojen saatavuus. Kun tankkauspaikkoja ei ole, tai ne on sijoitettu pois valtaväyliltä, edellä mainittu ”poliittinen kielteisen elämänlaadun lääke” vaikuttaa myös minun etanoliajeluuni. Tämäkin ratkaisu olisi laajassa käytössä, jos poliittiset päättäjät pyörittäisivät sitä pöydillään samassa hengessä, kuin Tesloja.

PekkaReiman

Työelämässä nelisenkymmentä vuotta kokemusta monenlaisista riennoista, ja kokemus kartuu yhä...

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu