Missä on laki hyvinvointialueiden tehtävistä? Osa 2: Siirretään aluevaalit.

Mitään asiaa ei kannata purematta niellä, eikä huoletta kuitata.

Eilisen kirjoitukseni ”Missä on laki hyvinvointialueiden tehtävistä?” taustalla oli puolueeni erään elimen keskustelu, jossa käsiteltiin poliittista tilannetta ennen aluevaaleja. Niin meillä, kuin muuallakin näyttää vaalikiima kasvavan ja asiakysymykset unohtuvan. Kysyin kuitenkin porukalta yhteenvetoa tulevien vaalien teemoista. Sain vastauksia, jotka kaikki olivat totta joiltakin näkökulmilta. Keskustelun jälkeen lupauduin selvittämään vähän tarkemmin asiaa. Viikko sitten tämän elimen puheenjohtaja muistutti minua lupauksestani, joten ryhdyin selvittämään. Tulikin puistattava selvitys,  joka oli hieman laajempi ja yksilöidympi kuin tuo eilinen blogikirjoitus. Tarkoitukseni oli hankkia valtiositheeriltä tähän liittyvää syvällisempää tietoa, mutta en saanut häntä puhelimeen. Siispä turvauduin kansan karttuisaan käteen.

Kun julkaisin eilisen  kirjoitukseni, epäuskoni alkoi nousta: olivatko nuo ”perkeleet” unohtaneet määrittää hyvinvointialueelle tehtävät. En itse nimittäin normihauilla löytänyt Juhani Vehmaskankaan esiin kaivamia lakeja, eikä kukaan muukaan näyttänyt siinä onnistuvan. Annan Juhanille suurkiitoksen siitä, että hän kaivoi nuo lait esille. Nosti jo sydämentykytyksiä, että joutuisin kurkuttamaan lainlaatijoita näin triviaalista virheestä. Juhani Vehmaskangas nosti merkittävästi keskustelun tasoa, ja samalla osoitti, ettemme ole valmiita käymään aluevaaleja näillä eväillä.

Nämä esitetyt lait osoittavat, kuinka heitteille hyvinvointialueiden lakivalmistelu on jäänyt. Jos menemme vaaleihin näin, lainsäätäjät ovat rakentaneet luottamushenkilöillemme ja viranhaltijoille ”tsupparin” tai ”yleismies Jantusen” roolia: laki hyvinvoinitialueista, ja erityisesti sen 6§ avaa ovet appoavoimiksi kaikenlaisille vedätyksille. Esitänpä esimerkin (anteeksi satiirinen ote): jos puolustusministeriön valopäät toteavat, että rahat on lopussa, he voivat ideoida esim. asevelvollisten kutsunnoissa antamien virtsakokeiden hallinnoinnin hyvinvointialueille, kutsunnathan on alueellisia ja virtsanäytteet mittaavat hyvinvointia. Laki on laki, ja velvoittava linkki löytyy 6§:ssa. Siitä vaan kutsuntalautakunnan vessaan käärmenäyttelyä hallinnoimaan… Valittavia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita ei pidä viedä tuohon suohon.

Ainoa tapa estää vedätykset on kirjoittaa laki kunnolla myös hyvinvointialueiden tehtävien osalta. Minkään elimen tehtäviä ei pidä määrittää lauseella ”Hyvinvointialue järjestää sille lailla säädetyt tehtävät.”. Jos vaivaudutaan kirjoittamaan pykälään otsikko ”Hyvinvointialueen tehtävät”, perälauta tulee sulkea yksilöimällä ne tehtävät. Jos halutaan olla laiskoja, kirjataan sitten ”muun lain x§ mukaiset tehtävät” ja ”toisen muun lain y§ mukaiset tehtävät”. Jo tämä sulkee välistävedon mahdollisuuden pois. Lain tulkitsijan työ helpottuu merkittävästi: tiedetään, missä syntyy tehtäviä ja millä perusteella. Mikäli hyvinvointialue joskus saa lisää tehtäviä muualta, asiasta päätetään muuttamalla ”Lakia hyvinvointialueesta” eikä esim. ”Laissa kutsuntaviranomaisten käärmenäyttelystä”. Tässä lakipaketissa on  karmea rakenteellinen virhe, joka on korjattava ennen aluevaaleja.

Kysymykseni eduskunnalle: ”Missä on laki hyvinvointialueiden tehtävistä?” on edelleenkin valiidi, eikä siihen ole mahdollista antaa yksiselitteistä vastausta. Palataan asiaan sitten, kun se on mahdollista.

Kysymykseni lainlaatimisprosessin valvojille kuului: ”Pitääkö olla huolissaan?” on aivan yhtä valiidi. Suosittelen esim. laatujärjestelmistä tuttua syy-seuraus -ajattelun hyväksikäyttöä myös lainvalmistelussa.

+3
PekkaReiman
Kokoomus Lahti

Työelämässä kokemusta nelisenkymmentä vuotta monenlaisista riennoista, ja kokemus kartuu yhä...

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu