Pelastuisiko Kemin Veitsiluoto nopeilla ja määrätietoisilla elinkeinopoliittisilla rakennepäätöksillä?

Vajaat viisi vuotta sitten kävin Strasbourgissa keskustelemassa joistakin perusasioista MEPien ja EU-suurlähettiläs Jari Vilenin kanssa. Tiesin erityisesti Jari Vilenin kiinnostuksen kehittää Perämeren pohjukan biotuoteteollisuutta. Keskustelimme Suomen biotuote- ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn kehittämisestä logistiikan keinoin kansainvälistämällä Parikkalan rajanylityspaikka. Parikkalan kautta Kemin biotuotteet saavuttaisivat asiakkaansa Tyynellä merellä noin puolella siitä kustannuksesta, kuin nykyjärjestelyt maksavat.

Laskelmat vientikuljetusten kustannusten pienentämiseksi Koillisväylän avulla olivat jo edellisen hallituksen ja Anne Bernerin tiedossa. Bernerin ongelma oli kuitenkin halu survoa miljardeja Lapin halkaisevaan junarataan. Olen analysoinut tätä vaihtoehtoa blogissa https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pekkareiman/252030-jaa-jaamerelle-ja-kolmella-miljardilla/.

Koillisväylän satama Norjassa tulee aina olemaan kitukasvuinen. Vaikka Suomi saisikin vientiteollisuutensa tuotannon kulkemaan tuota kolmen miljardin rataa pitkin Koillisväylän päähän, mikä olisi se taloudellinen paluukyyti, joka lyö kannattavuudessaan laudalta kaikki muut vaihtoehdot. Lapin lävitse tuskin kannattaa kuljettaa kulutustavaroita Keski-Eurooppaan, ei vaikka Tallinnan tunnelikin rakennettaisiin. Venäläiset haluavat ajella rekoilla Norjan maanteitä yhtä paljon, kuin nykyään ajelevat Rotterdamiin. Sitäpaitsi Koillisväylä kulkee pääosin Venäjän merialueilla, miksi koukata Norjan kautta? Bernerin idea Lapin halki kulkevasta rahtiradasta olisi rahoituksellisesti sikäli edullinen, että Keski-Eurooppalaiset vaihtavat mielellään venäläiset rekkajonot Saksan ja Puolan moottoriteiltä parin miljardin rahoitukseen satamalle missä tahansa “Huitsin Nevadassa”. Lapin väestö ei kuitenkaan halua katsella ohimenevien junien giljotiineja porotokissa, ei edes juuri esitellyn “Monsterijunan” huipputeknologialla kuorrutettuna.

Nykyhallitus päätti kansainvälistää Parikkalan rajanylityspaikan vuonna 2024. Päätös oli viisas, sillä näin kuitataan Suomen vientiteollisuuden käyttöön Muurmanskin ja Arkangelin radat Koillisväylän päähän. Venäjän kulutustavaratuonti varmistaa, että konttiliikenne vetää enemmän vientitavaraa, kuin Suomella on vientimahdollisuuksia. Venäjähän siirtäisi likimain koko kulutustavaratuontinsa Rotterdamista pohjoisen jäämeren satamiin, kunhan konttilaivojen vaatimat paluukyydit Kiinaan ja Japaniin järjestyvät. Savuttavien venäläisten rekkojen liikennöinti loppuisi Keski-Euroopan vihreiden takapihoilla. Tästä ilosta he maksavat pari miljardia, kun joku kehtaa pyytää. Eivätkä nämä rekat siirtyisi Suomen teille, niiltä vain loppuisivat kyydit kokonaan.

Kehotan vielä Veitsiluodon päättäjiä laskemaan: onko tehtaanne kannattava, jos toimitusajat lyhenisivät parilla viikolla, ja logistiikkakustannukset puolittuvat?

Käväisin syksyllä 2018 Petroskoissa siirtelemässä palikoita Koillisväylän ja Parikkalan eduksi. Yksi keskeisiä kysymyksiä Karjalan tasavallan talouskehitysministeriössä oli Belomorskin (entinen Vienan Kemi) hiilisataman kehittäminen konttisatamaksi. Tämä operaatio olisi suurempi ympäristöteko, kuin koko nykyhallituksen viherpiiperrys: se tukee Keski-Euroopan tyhjentämistä venäläisistä rekoista, ja mahdollistaa 5000 tonnin jokilaivojen käytön Parikkalasta lähtevän vientitavaran rahtaamiseen Jäämeren rantaan Lahdenpohjan ja Stalinin kanavan kautta.

On ollut hiukan tahmeaa saada näitä asioita eteenpäin. Kansainvälinen poliittinen tilanne ei ole ollut suotuisa. Parikkalaan on kuitenkin keskittynyt niin paljon sekä EU:n, Kiinan, Yhdysvaltojen, Japanin että Venäjän kannalta positiivisia asioita, että Koillisväylä on helppo nostaa osaksi jännitteiden lieventämistä, jopa ilman ympäristönäkökulmiakin, kunhan kaikki lopettavat kalliin ja hyödyttömän sapelien kalistelun.

+1
PekkaReiman
Kokoomus Lahti
Ehdolla kuntavaaleissa

Työelämässä kokemusta nelisenkymmentä vuotta monenlaisista riennoista, ja kokemus kartuu yhä...

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu