Kirjeenvaihtoa ministeri Tytti Tuppuraisen kanssa

Olen kirjoittanut poliitikoille, ministereille ja kansanedustajille, sekä valtiosääntöasiantuntijoille ja muille laillisuusoppineille poronhoitolain perustuslainvastaisuudesta ja käytännön poronhoitoon liittyvistä ongelmista itse kullekin henkilökohtaisesti sähköpostilla. Nyt koronatalvena ja -keväänä olen viestittänyt heille runsaasti siitä, että voidaanko oikeusvaltiossa kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia rajoittaa pysyvästi, kuten poronhoitolailla tehdään.

Otan tähän blogiin yhden ministeritason sähköpostivastauksen ja oman sähköpostivastaukseni ministerille. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen oli edellisellä eduskuntakaudella oppositiossa ollessaan kovasti sitä mieltä, että poronhoitolaki vaatii kokonaisuudistuksen ja että vapaata laidunnusoikeutta ei voida enää hyväksyä varsinaisen poronhoitoalueen Saamen ulkopuolella. Mielenkiintoista on, että kun hän meni hallitukseen, kannat ovat muuttuneet, ja nyt hän löpertelee asiassa. Hänen vastauksensa minulle on täyttä poliitikon selittelyä, eikä relevanttia asioiden hoitoa. Missä on poliitikoiden vastuu silloin, kun sitä todella tarvitaan?

 

” Hyvä Pekka Säkkinen,

Kiitos viestistänne tärkeään aiheeseen. Arvostan, että kirjoitatte minulle.

Olen jo vuosia vaatinut, että poronhoitoalueella ja sen ympäristössä asuvien ihmisten huolet otetaan vakavasti. Nykyinen poronhoitolaki ei aseteta poronhoidolle päämääriä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästä poronhoidon harjoittamisesta. Tilanne on kestämätön etenkin nyt, kun ympäristöasiat ovat tiukasti poliittisessa keskustelussa ja osa myös alkutuotannon kanssa käytävää keskustelua. Porojen kohdalla kysymys on niin luonnonympäristöön kuin asuinympäristöön vaikuttavasta asiasta.

Edellisellä vaalikaudella tein eduskunnassa toimenpidealoitteen poronhoitolain uudistamisesta. Silloin edellytin, että laki on uudistettava kestävälle ja luontoa sekä asuinympäristöä kunnioittavalle perustalle. Tämä työ jäi viime hallituskaudella valitettavasti tekemättä.

Nykyinen hallitus on kuitenkin tarttunut muutostarpeeseen ja pääministeri Marinin hallitusohjelmaan on kirjoitettu tärkeä linjaus: ”Vähennetään ristiriitoja porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen välillä. Uudistetaan porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja korvausta koskevaa lainsäädäntöä”.

Porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia koskeva uudistus etenee hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus on valmistellut esityksen laiksi poronhoitolain muuttamisesta, jolla uudistetaan porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja riidanratkaisua koskevat säännökset. Luonnos hallituksen esitykseksi on lausuntokierroksella 27.4. asti.

Uudistuksessa nykyiset kuntakohtaiset lautakunnat ehdotetaan lakkautettaviksi ja porovahinkoriidat tulisivat jatkossa käräjäoikeuden ratkaistaviksi. Lisäksi poronhoitoalueelle ehdotetaan perustettavaksi uusi riippumaton lautakuntamuotoinen toimielin, joka suorittaisi porovahinko- ja aitaamisasioissa asiantuntija-arviointeja.

Muutoksella pyritään turvaamaan asianosaisten mahdollisuus saada pyynnöstä luotettava asiantuntijalausunto viipymättä ja kohtuullisin kustannuksin menettelyssä, jossa kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi ja voivat tavoitella sovintoa.

Lisätietoja lainsäädäntöhankkeesta voi lukea esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta ja tiedotteesta.

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että tähän asiaan vihdoin tartutaan ja että asiat etenevät oikeaan suuntaan. Samaan aikaan kun vähennetään ristiriitoja porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen välillä, porotaloutta tulee edistää kannattavana, kestävänä ja kulttuurisesti merkittävänä elinkeinona.  On kaikkien etu, että poronhoito on kestävällä pohjalla, säännöt selkeät ja hyvä naapurisopu säilyy.

Toivon kaikkea hyvää kevääseenne ja ennen kaikkea terveyttä.

Ystävällisin terveisin,

Tytti Tuppurainen
Kansanedustaja, eurooppa- ja omistajaohjausministeri (sd.)
00102 Eduskunta ”

 

” Hei!

Kiitos vastauksestasi!

Arvostan kovasti, että olet ollut osaltasi kiinnostunut ratkaisemaan poronhoito-ongelmat. Muistan hyvin, että jätit viime eduskuntakauden alkuopuolella oppositiossa toimenpidealoitteen, joka oli sisällöltään samansuuntainen meidän fb-pororyhmäläisten ajaman sisällön kanssa, joka tarkoitti, että vapaa laidunnusoikeus Saamen ulkopuoliselta osalta poistetaan poronhoitolaista. Kirjoitimme silloin myös lehtiin ja muihin viestimiin ahkerasti asiasta ja jaoimme tietoa valtiovallalle. Silloin myös perussuomalaisten Ville Vähämäki ja kokoomuksen Eero Suutari tekivät samansuuntaisen eduskunta-aloitteen asiasta. Me järjestimme kansanedustajatapaamisen Kajaanissa asiasta.

Poronhoito-ongelmat ovat olleet kestämättömiä jo vuosikymmeniä. Siitä kait me kaikki ollaan yhtä mieltä? Myös siitä, että asiaan ei ole muita relevantteja ratkaisuja, kuin kumota vapaa laidunnusoikeus, joka käytännössä tarkoittaa koko lain kumoamista Saamen ulkopuolelta.

Suomessa on runsaasti lainsäädännöllisiä ongelmia ja hyvin usein tulee eteen, että perustuslailla suorastaan pyyhitään pöytää poliittisissa kiemuroissa. Poliitikoille on tärkeämpää omat agendat ja puolueiden väliset kamppailut, kuin kansalaisten oikeuksia turvaava valtiosääntö ja perustuslaki, joita poliitikoiden eturintamassa kuuluisi kaikissa tilanteissa noudattaa. Nyt on koronan aikana nähty, kuinka perusoikeudet ovat ihmisille tärkeitä ja hallituskin asiantuntijoineen korostaa niitä kaikissa tiedotustilaisuuksissaan.

Olemme jo viisi vuotta taistelleet pohjoissuomalaisten ihmisten perusoikeuksien puolesta. Itse olen lähtöisin poronhoitoalueelta ja perheelläni on myös kesämökki poronhoitoalueella, joten olen tätäkin kautta vahvasti tietoinen elämästä siellä. Kokemusta on yli 60 vuoden ajalta. Tiedän tarkalleen kaikki poronomistajakunnan rikokset (ihmisoikeusloukkaukset, koskemattomuusloukkaukset, omaisuussuojaloukkaukset ja valtion varojen väärinkäytön).

Olen paljon kirjoittanut suoraan ministereille ja kansanedustajille, sekä pitänyt blogia aiheesta US-blogisivustolla. Olen kannellut aikoinaan sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle että Euroopan komissioon käytännön poronhoidon rikkomuksista ja valtiollisten lakien ristiriitaisuudesta ja ihmisoikeuksien loukkauksista.

Euroopasta tuli vastaus, että asia on kansallisvaltion oma asia, vaikka EU muuten kyllä valvoo poronhoidonkin asioita, mm. poromääriä jne. Ihmeellistä, että EU pesi kätensä tärkeässä perus- ja ihmisoikeusloukkausasiassa. Eduskunnan oikeusasiamies pesi kätensä toteamalla, että asia on hallituksen, perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan asia. Oikeusasiamies kyllä totesi, että ongelmia ja lakiristiriitaisuuksia on, mutta hänen toimivaltuudet eivät hänen mielestään yllä puuttua asiaan. Itse olen hänen kanssaan eri mieltä. Hän olisi voinut lausua kehotuksen valtiovallalle ryhtyä korjaamaan asia. Ei vain riittänyt korkeimmalla laillisuusvalvojallakaan uskallusta, mielivalta ja poromafia on maassa niin voimakas.

Nyt vastikään kantelin uudelleen oikeusasiamiehelle, mutta nyt suoraan valtion eli vuosikymmenten hallitusten, perustuslakivaliokuntien ja eduskuntien toimista.

Liitteenä on kanteluun liitetty kanteluteksti, jonka kokosin viimeisimmistä blogeista ja muista kirjoituksistani poliitikoille. En jaksanut tällä kertaa ryhtyä kirjoittamaan asiaa uudelleen. Noissa teksteissä on tuotu esille valtiollisten lakien (poronhoitolaki ja perustuslaki) ristiriitaisuus, valtiojohtoinen ihmisten kiusaaminen ja perus- ja ihmisoikeuksien loukkaukset sekä käytännön elämä poronhoitoalueella.

Arvostaisin, jos perehtyisit ja myös puolueessa perehtyisitte asiaan laajemmin ja yksityiskohtaisemmin ja ottaisit pohjoissuomalaisena kansanedustajana ja ministerinä vakavasti tämän ikuisuusongelman. Vaikka asia ei nyt suoranaisesti ministerivastuuallesi kuulukaan, niin toivoisin, että ainoana pohjoissuomalaisena ministerinä ottaisit tämän erityistehtäväksi.

Se, mitä tuossa vastauksessasi kerroit, että poronhoitolakiin tehdään vain joitakin viilauksia, ei tietenkään minua ja meitä pohjoissuomalaisia poro-ongelmista kärsijöitä tyydytä lainkaan. Asia koskee myös koko valtakuntaa veronmaksajina. Lainvastaiseen rikolliseen toimintaan työnnetään valtavat summat valtion varoja vuosittain. Onko se hyväksyttävää ja sellaiseenko kansakunnallamme on varaa, ja varsinkin nyt koronan runtelemassa yhteiskunnassa?

Ei noilla viilauksilla saada asiaa kestävälle tasolle, jota itsekin korostat ja luulen, että myös ymmärrät. Miksi yhä valtiovallan toimin jätetään mafia päälle suomalaiseen yhteiskuntaan (poronomistajakunta, viranomaiset, poliittinen järjestelmä)? Meillä on huumemafiavaltioista (mm. Meksiko, Kolumbia) riittävän paljon sysimustaa ikävää historiaa tiedossa. Lahjontaa, lahjontaa, lahjontaa, ja sulle mulle ja tavallinen kansa kärsii. Kaikki meillä poromafiassa tehdään valtion varoilla ja maksetaan rikollisille poromiehille järkyttävän suuret peto- ja liikennekorvaukset.

Lakiviilausten jälkeen porot jäävät yhä juoksemaan ihmisten yksityismaille, pihoille, viljelyksille, liikenteen sekaan ja petometsiin petojen tapettaviksi ja raadeltaviksi. Ja vaikka riidat ratkotaankin vastaisuudessa käräjäoikeudessa, se ei muuta tosiasiaa, että poroton kansanosa jää edelleen kärsijän rooliin. Halutaanko oikein valtiovallan toimesta huonolla lainsäädännöllä, että ihmiset jäävät tappelemaan omaisuuksistaan ja niiden loukkauksista tukkien käräjäoikeudet, vaikka meillä on muka perustuslaki, jonka tulisi suojata myös ihmisten omaisuus?

On absurdia ajatella tuollaista tulevaisuutta Pohjois-Suomen kansalle. On suurta itsepetosta ja naiviutta ajatella, että poromiehet, jotka ovat 100 vuotta saaneet huonon lainsäädännön turvin käyttää mielivaltaansa, muuttaisivat yhtäkkiä pelkillä lakiviilauksilla tapansa. Kestävyyttähän me haluttiin tulevaisuudesta? Eikä sitä, että poronhoitolaki jää perustuslain ja valtiosäännön vastaiseksi ja ihmiset jäävät edelleen heille kuuluvien perusoikeuksien ulkopuolelle. Miksi tätä tärkeintä asiaa ei haluta poliittisissa piireissä ymmärtää?

Poronhoitolailla rajoitetaan pysyvästi kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia. Kun pannaan vastakkain poronhoitolain pykälät (2 §, 3 § ja 32 §) sekä perustuslain pykälät (10 §, 15 §, 22 § ja 106 §), voidaan nähdä voimakas kansalaisten perusoikeuksiin puuttuminen ja perusoikeuksien rajoitustoimet. Valtiovallalla ei ole oikeutta ja valtuuksia toimia näin normaalina aikana, eikä myöskään poikkeusaikana, ei tänä valmiuslain aikanakaan.

Nyt on koronakriisin aikana korostettu, että poikkeusaikanakin välttämättömät ja merkittävät rajoitustoimet tulee yhdenvertaisuuslain perusteella koskettaa koko kansaa, eikä vain osaa kansaa. Tämä oli yksi seikka, joka Uudenmaan sulun kohdalla hiersi oikeusoppineita, ja jonka perusteella tuota sulkua pidettiin jopa laittomana. Nythän poronhoitolailla rajoitetaan vain tietyn kansanosan perusoikeuksia. Miksi tämä ei hierrä oikeusoppineiden ja oikeuskanslerin kengässä? Poliitikoilla ei tähän näytä riittävän oikeustajua. Tuskinpa muuten olisivat vuosikymmeniä pitäneet yllä perustuslain vastaista poronhoitolakia?

Eikä poronhoito elinkeinona tai Saamen ulkopuolella lähes täysin harrastusmuotoisena sivuelinkeinona ole sellainen koko yhteiskunnan kannalta merkittävä tai välttämätön toimi, että valtiovallalla olisi oikeutta tai valtuuksia sen nojalla pitää Pohjois-Suomen kansan perusoikeusrajoituksia päällä ilman valmiuslakia eikä myöskään valmiuslain nojalla.

Poronhoito Saamen ulkopuolella on kaiken lisäksi huomattavan tappiollista toimintaa. Sen ylläpito nielee vuosittain yhteiskunnan varoja välittömät ja välilliset kustannukset yhteen laskettuna 40 – 100 miljoonaa euroa. Toiminta ei siis täytä pienimmässäkään määrin välttämättömyyden ja oikeasuhteisuuden mukaisia valmiuslain 3 §:n ja 4 §:n määritelmiä. Tätä oikeasuhteisuutta erityisesti on korostanut monissa koronatiedotustilaisuuksissa oikeusministeri.

Poronhoitolaki on sekä normaaliaikana että poikkeusaikana valtiosäännön vastainen laiton laki. Laki tulee siis pikimmiten kumota Saamen ulkuoliselta osalta. Nykyiseen lakiin tehtävät viilaukset eivät auta yhtään asiaa, ongelmat jäävät päälle ja kansa pannaan siis vain tappelemaan keskenään.

Kansalaisten perusoikeuksiin voidaan oikeusvaltiossa valmiuslain 1 §:n mukaan puuttua vain äärimmäisenä keinona poikkeusoloissa, jolloin joudutaan suojaamaan väestöä, turvamaan väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitämään oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvamaan valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Kuten huomataan, jo valmiuslain ykköspykälässä sanotaan oikeusvaltiolle kuuluvat tärkeimmät seikat – oikeusjärjestyksen, perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien turvaaminen. Poronhoitoalueellahan nämä eivät ole koskaan toteutuneet.

Nyt koronakriisin aikana kaikki oikeuskansleria ja valtiosääntöasiantuntijoita myöten sanovat, että rajoituksista tulisi päästä mahdollisimman nopeasti eroon. Valtiovalta ja korkeimmat oikeusoppineet heistä kukaan eivät ole kuitenkaan vuosikymmenten kuluessa kertaakaan puuttuneet poronhoitolain aiheuttamiin perusoikeuksien rajoituksiin. Miksi, se on erittäin hyvä kysymys.

Perustuslaki ei myöskään erottele, mikä perusoikeus on toista vahvempi. Siellä omaisuuden suoja 15 § on yhtä vahva liikkumisvapauden kanssa 9 §, tai yksityiselämän suoja 10 § yhtä vahva kokoontumisvapauden 13 § kanssa.

Toivoisin, että ei vain SDP, mutta myös kaikki puolueet oppositiota myöten ottaisivat yksituumaisesti tämän asian vakavasti. Yhtä yksituumaisesti, mitä on koronaakin lainsäädännöllisin keinoin hoidettu. Laki tulee siis viipymättä kumota Saamen ulkopuoliselta osalta. Miten asia on kirjoitettu nykyiseen hallitusohjelmaan, sillä ei ole nyt merkitystä, merkitystä on vain sillä, että koko kansa saadaan nopeasti yhden perustuslain piiriin ja mielivalta pois Pohjois-Suomesta. Hallitus on nyt paljon vartijana ja vastuullinen tässä asiassa ja sen tietenkin tulee olla myös aloitteellinen asiassa. Itse odotan, että juuri tällä hallituksella on kykyjä korjata keskustapuolueen synnyttämät vuosikymmenten vääryydet ja perustuslakirikkomukset.

Saamen ulkopuolella voidaan senkin jälkeen halutessaan tietenkin harjoittaa poronhoitoa, mutta vain ammattimaisesti ja vain tarhattuna esim. yhteistarhoissa ja maatalouslain piirissä, kuten kaikki muukin tuotantoeläintoiminta. Nyt tulisi vihdoin katsoa mallia Ruotsista ja Norjasta, siellä poronhoito-oikeus on ollut vuodesta 1979 lähtien vain saamelaisilla ja heilläkin tarkoin rajatuilla provinssialueilla ja vain valtion tai provinssien mailla.

Toivoisin, että perehtyisit huolella liitteenä olevaan tietopakettiin, joka varmuudella vahvistaa käsitystä, että vain nykyisen lain Saamen ulkopuolisella kumoamisella saadaan kestävä ratkaisu ja kaikki ongelmat poistettua. Jo tietopaketin ensimmäinen teksti antaa paljon valaistusta asiaan.

Kaikkea hyvää ja ennenkaikkea terveyttä myös sinulle!

Lyhyesti omasta historiasta: Olen kokenut pitkän työuran asiantuntijaorganisaatiossa johtavassa asemassa tehnyt 66 vuotias jo eläköitynyt mies.

Ystävällisin terveisin,

Pekka Säkkinen

Insinööri ”

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu