Koronan keskellä yhtäkkiä asiat tuntuukin kääntyneen päälaelleen

Nyt lääkärit ovat huolissaan, kun kansalaiset eivät tohdi koronan pelossa mennä lääkäriin. Mutta onko huoli aito, vaan onko kysymys siitä, että lääkäreiden kassat eivät kilise? Sitäkin sietäisi pohtia, että ovatko kansalaiset käyttäneet höllentyneitä lääkäripalveluja aivan välttämättömään tarpeeseen, kun nyt tosipaikan edessä näyttää, että palvelujen tarpeet ovat jopa romahtaneet?

Julkinen kaikille lähes ilmainen terveydenhuolto on paisutettu mittasuhteisiin, jota kansantaloutemme tuskin enää kestää, ainakaan koronan jälkeisessä talousahdingossa? Ainakin, jos paisunta koronan jälkeen vaan jatkuu. On sanottu, että korona voi parhaassa tapauksessa jopa tervehdyttää kansantalouksia ympäri maapallon, jos ymmärretään karsia turha ihmiselle tarpeeton pois.

Niissä maissa, joissa julkinen terveydenhuolto on lähes ilmaista, koronan jättämä oppi tulisi ottaa vakavasti ja todellakin katsoa, miten terveydenhuolto voitaisiin jatkossa hoitaa rationaalisemmin ja kansantalouksia vähemmän rasittavammin. Nyt lääkäreiden hätähuuto potilasvajeista tuskin yksin tarkoittaa, että potilaat eivät uskalla koronan pelossa tulla lääkäriin? Se saattaa yhtä hyvin tarkoittaa myös, että ihmiset ympäri maailman ovat ryhtyneet tarkemmin seuraamaan itseään, mikä vaiva kaipaa lääkärin apua ja minkä voi hoitaa kotikonstein.

Toivoa ainakin sopii, että koronasta otetaan oppia moniin asioihin ihmiskunnassa. Yksi merkittävä oppi tulisi ainakin jäädä, että ihmiset ympäri maapallon vahvistaisivat vastustuskykyään liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja muilla terveellisillä elämäntavoilla, ja ottaisivat enemmän vastuuta itsestään. Julkisen terveudenhuollon ja terveydenhuollon ylipäätään kuuluu olla vain tukena ihmiskunnan hyvinvoinnille, eikä lääkityksillä ja muilla epäluonnollisilla menetelmillä ottaa yksin täyttä vastuuta kannatella vastuutonta ihmiskuntaa eteen päin.

Lukekaapa seuraavan klinkin alta lääkäreiden huoli potilaskadosta, ja muodostakaa kukin oma käsityksenne missä ollaan ja mihin ollaan menossa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006505921.html

Mielestäni tuossa lääkäreiden viestissä on ristiriitaa ainakin julkisen sektorin osalta. Nyt ei pääse kiireettömään hoitoon, ei pääse terveyskeskukseen kovinkaan helposti, ajanvarauksia siirretään kauas tulevaisuuteen. Kaikki vetoavat koronaan.

Suomalaisesta koronan hoidosta alkaa kohta ymmärrys kadota itsekultakin. Lääkärit ja asiantuntijat haluaisivat tukahduttaa koronan ja päästä nopeammin normaaliin päiväjärjestykseen. STM ja THL riitelevät matalan koronakäyrän ja pitkittämisen linjalla, Suomen taloudellisen tuhon linjalla. Tuskin noissa instansseissa on eniten ymmärrystä, mitä kaikkea talousromahdus tuo tullessaan, jos koronan varjolla kuoletetaan suomalainen yrityselämä?

Nyt toivoisi hallitukselta huomattavasti laajempaa viisautta ja rohkeutta huolehtia taloudesta, mutta silti koronaakaan unohtamatta. Valtiovallalla, eli STM:llä ei luulisi olevan varaa olla käyttämättä mm. testauksessa ja viruksen jäljittämisessä yksityistä terveydenhuoltojärjestelmää, missä ovat monesti paremmat resurssit ja osaaminen erikoistehtäviin. Nyt tulisi ottaa käyttöön kaikki kapasiteetti koronan tukahduttamiseen, eikä antaa sen tuhota talouttamme. Hallintojen välinen riitely ja eipäs juupas jannaaminen eivät kuulu viisaaseen valtionhoitoon.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu