Oikeusvaltion synnyn alkuperäinen idea oli korvata mielivalta – mitä on tapahtunut?

OIKEUSVALTION MÄÄRITELMÄ, PERUSPERIAATE JA KRITEERIT

Oikeusvaltio on valtiosääntöoikeuden keskeisimpiä lähtökohtia. Valtiosääntö ja perustuslaki ovat systemaattiselta kannalta oikeusvaltioperiaatteen johdannaisia. Alkujaan oikeusvaltion idea kehittyi vastaamaan mielivaltaiseen ja ennalta ennustamattomaan hallintoon ja lainkäyttöön.

Oikeusvaltion määritelmään sisältyy kuusi ainesosaa:

1. valtio on organisoitu oikeussäännöin
2. sekä valtioelinten ja viranomaisten että kansalaisten on toimittava näiden oikeussääntöjen mukaisesti
3. valtioelimet ja viranomaiset ovat sidottuja erityiseen, vaikeutetuin menettelyin säädettyyn perustuslakiin
4. yksilön oikeusasemasta (oikeuksista ja velvollisuuksista) voidaan määrätä vain sellaisen elimen päätöksin, jonka asettamiseen yksilö voi itse vaikuttaa
5. oikeussääntöjä soveltavat yksittäistapauksiin riippumattomat tuomioistuimet
6. yksilön asemaa suojaavat suhteessa sekä valtioon että muihin yksityisiin perustuslaissa säädetyt perusoikeudet

Mitä tarkoittaa oikeusvaltioperiaate?

Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan, että valtio on organisoitu oikeussäännöksin ja näitä oikeussäännöksiä noudatetaan valtion eri tahojen toiminnassa. Oikeusvaltioperiaate siis palautuu perustuslain vaatimukseen siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti kaikilla valtion kansalaisilla ja viranomaisilla on velvollisuus noudattaa oikeussääntöjä. Oikeusvaltioperiaatteen kautta toteutetaan yksilöä suojaavaa menettelyä. Yksilöllä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa välillisesti häntä koskevien lakien säätämiseen, on vaatimus, joka toteutuu kansan vaaleilla valitseman eduskunnan säätäessä lait. Oikeusvaltiossa yksilöä suojataan myös niin, että näitä oikeussääntöjä soveltavat riippumattomat tuomioistuimet. Koko valtion toiminta ja organisaatiot ovat viime kädessä sidoksissa perustuslakiin. Oikeusvaltioperiaate edellyttää myös, että yksilön perusoikeuksista säädetään perustuslaissa.

Oikeusvaltion kriteerit:

Oikeusvaltion keskeinen elementti on laillisuus. Ihmiset ovat perustuslain mukaan yhdenvertaisia lain edessä, ja niin viranomaisten kuin kansalaisten pitää toiminnassaan noudattaa lakia.

Filosofisesti ajatellen kansalaiset ja valtio ovat sopineet yhteiskuntasopimuksen, jonka ideana on hyödyttää molempia osapuolia. Kansalaiset saavat valtiolta muun muassa turvaa ja suojan omaisuudelleen, ja vastavuoroisesti kansalaisten on esimerkiksi noudatettava lakeja ja maksettava veroa. Alistuminen koko kansan yleistahdolle takaa sen, ettei yksilöiden tarvitse alistua toistensa tahdoille. Oletusarvoisesti kaikkien tulisi myös noudattaa tätä tahtoa, koska kaikki ovat yhdessä lain kirjoittajia.
Lakien ja oikeudenkäytön taustalla on yhteiskunnan arvopohja. Mitä kansalaiset pitävät tärkeänä ja millaista ideaalia yhteiskuntaa he haluavat rakentaa. Sillä on myös suuri merkitys, mitä kansalaiset pitävät oikeana ja vääränä.

PORONHOITOLAKI JA KÄYTÄNNÖN PORONHOITO ”OIKEUSVALTION” SISÄLLÄ 

Poronhoitolaki ja käytännön poronhoito rikkoo oikeusvaltion määritelmää, perusperiaatetta ja kriteerejä. Perustuslaki on systemaattiselta kannalta oikeusvaltioperiaatteen johdannainen. Oikeusvaltion idea on kehitetty vastaamaan mielivaltaiseen ja ennalta ennustamattomaan hallintoon ja lainkäyttöön. Poronhoito on lakeja (poronhoitolaki ja perustuslaki) noudattamatonta mielivaltaan pohjautuvaa toimintaa, missä yksilön asema suhteessa sekä valtioon että poronomistajakuntaan ei ole suojattu. Poronhoitoalueella ihmiset eivät ole yhdenvertaisia lain edessä. Ihmiset ja heidän omaisuus eivät ole  suojattu ja turvassa. Porottomat on valtiovallan toimesta vasten oikeusvaltion kriteerejä alistettu porollisten tahdolle.

Oikeusvaltion määritelmän mukaan yksilön asemaa suojaavat suhteessa sekä valtioon että muihin yksityisiin perustuslaissa säädetyt perusoikeudet. Poronhoitolaki ja käytännön poronhoito rikkoo laajasti yksilön perusoikeuksia. Valtioelimet on sidottu perustuslakiin ja yksilön perusoikeuksien toteutumiseen. Perustuslain vaatimus on, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Mutta nämä eivät poronhoitolain ja käytännön poronhoidon osalta laisinkaan toteudu Suomessa. Valtioelinten toiminta Suomessa rikkoo räikeästi oikeusvaltion määritelmää, perusperiaatetta ja kriteerejä.

Poronhoitolaki, joka on laittomasti ilman valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia mielivaltaisena ja perustuslain vastaisena lakina voimaan säädetty vasten oikeusvaltion perusperiaatetta ja valtiosääntöä,  olisi nyt pikaisesti kumottava Saamen alueen ulkopuoliselta osalta. Näin on Ruotsissa ja Norjassa menetelty jo noin kolme vuosikymmentä sitten. Siellä kulttuuriperimän mukainen paimentolaisporonhoito on tarkoin rajattu vain Saamen alkuperäiskansalle. Miksi Suomi ei ole seurannut Ruotsin ja Norjan mallia, vaan yhä rikkoo mielivaltaisella ja kansalaisten perusoikeuksiin puuttuvalla  poroharrastamisella omaa valtiosääntöään ja perustuslakiaan? Nyt kamppaillaan koronakriisin keskellä, kuinka kauan voidaan kansalaisten perusoikeuksia rajoittaa. Eikö tämäkään havahduta valtiovaltaa huomaamaan ammottavan ristiriidan siinä, miten, milloin ja mihin se voi valtiosääntönsä mukaan toimivaltuuksiaan käyttää?     

Pekka Säkkinen

Seinäjoki

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu