Paavo Väyrysellä näytön paikka

Paavo Väyrynen on jälleen pyrkimässä kevään vaaleissa eduskuntaan. Tällä kertaa taas Keskustapuolueen jäsenenä ja ehdokkaana Lapin vaalipiiristä.

Minua on pyydetty julkisesti kirjoittamaan ja kysymään Väyryseltä tai haastamaan häntä keskustelemaan, mikä on hänen suhtautumisensa Suomessa harjoitettavaan poronhoitoon, joka poikkeaa muista pohjoismaista.

Suomessa vapaasti laidunnettava poronhoito on sallittu sekä valtion mailla että yksityismailla Saamen alueella, mutta myös kanta-Suomen alueella aina Kainuun Hyrynsalmea myöten. Koko poronhoitoalue käsittää noin 36 % Suomen maapinta-alasta.

Ruotsissa ja Norjassa vastaavasti poronhoito on sallittu vain Saamen alueella ja vain valtion mailla erikseen poronhoitoon tarkoitetuilla tarkoin rajatuilla provinssialueilla.

Suomen ja muiden pohjoismaiden lainsäädännöt poronhoito-oikeuksien osalta poikkeavat merkittävästi toisistaan.

Ruotsi ja Norja ovat lainsäädännöllään jo vuonna 1979 rajanneet poronhoito-oikeudet kuuluvaksi vain saamelaisille ja heidän kotiseutualueilleen.

Suomessa ollaan jääty junnaamaan paikoilleen itsenäisyytemme alkuaikoina pula-ajalle tarkoitetun kokeilun kanssa, jolloin poronhoito-oikeutta laajennettiin Saamen ulkopuolelle aina Kainuun Hyrynsalmea myöten. Tuolloin vapaan laidunnuksen salliva poronhoito-oikeus rajattiin kuuluvaksi vain valtion maille ja laki määräsi poroja paimennettavan, etteivät ne loukkaa yksityistä maaomaisuutta.

Suomessa vuosikymmenten kuluessa kun olisi tullut tiukentaa poronhoito-oikeuksia, vaatia paimentamista ja rajata poronhoito-oikeudet vain valtion maille, sen sijaan ollaankin poronhoitolakia muuttamalla ja asetuksin löyhennetty poronhoito-oikeuksia. Nyt ovat vastakkain maanomistajien ja asukkaiden perustuslailliset oikeudet ja poronomistajien oikeudet.

Perustuslaissa säädetyt kaikille kansalaisille kuuluvat Yhdenvertaisuus PL 6§, Yksityiselämän suoja PL 10§, Omaisuuden suoja PL 15§, Oikeusturva PL 21§ ja Perustuslain etusija PL 106§ on heitetty romukoppaan poronomistajaeturyhmän tieltä.

Kysynkin Paavo Väyryseltä, kuinka hän näkee tämän ristiriidan Suomalaisessa lainsäädännössä? Perustuslain 106§ Perustuslain etusijan ja poronhoitolain välillä on suuri ristiriita, kuinka hän tämän näkee? Kuinka hän näkee Euroopan ihmisoikeuskysymykset, joita Suomikin on ollut sopimassa ja allekirjoittamassa? Kuinka hän ymmärtää oikeusvaltioperiaatekysymyksen, mistä Suomi pitää varsin suurta ääntä muille Euroopan maille, että oikeusvaltioperiaatetta tulisi kunnioittaa?

Väyrysellä entisenä keskustalaisena konkaripoliitikkona voisi olla oiva tilaisuus ottaa vaalitaistossaan kantaa asiaan, ja ryhtyä suunnannäyttäjäksi nykymuotoisen poronhoitolain muutoksen puolesta?

On aivan selvää, että suunnatonta haittaa muulle yhteiskunnalle aiheuttavalla, liki puolen Suomen alueelle ulottuvalla, vapaan laidunnuksen kaikilla mailla sallivalla, kannattamattomalla poronpidolla ei ole nykymuodossaan tulevaisuutta, mikäli Suomi aikoo kunnioittaa EU:n oikeusvaltioperiaatetta, Euroopassa yhteisesti sovittuja ihmisoikeuksia ja omaa kansallista perustuslakia.

Nykyinen poronhoitolaki ja käytännön poronpito rikkovat räikeällä tavalla Saamen alueen ulkopuolella kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksia.

Kannattamaton poronpito syö lukuisten tukien ja korvausten muodossa parpeettomasti valtion varoja ja mikä pahinta, Saamen alkuperäiskansan näkökulmasta nykyinen Saamen ulkopuolelle kanta-Suomeen levitetty poronpito loukkaa myös syvästi saamelaisten oikeuksia.

Keskustapuolue juuri torppasi perustuslakivaliokunnassa saamelaiskäräjälain uudistuksen, jolla olisi palautettu Saamen alkuperäiskansan oikudet päättää itsenäisesti Saamen asioista, ja että kenellä tahansa itsensä saamelaiseksi kuvittelevalla kantasuomalaisella poronomistajalla ei olisi uudistuksen jälkeen ollut oikeutta tulla kirjatuksi saamelaiskäräjäluetteloon.

Saamen ulkopuolisella poronhoitoalueella poronpidossa pääasia ei ole enää ollut pitkään aikaan poronlihan tuottaminen, vaan poronhoito merkittävältä osalta on muuttunut valtion löysän politiikan vuoksi peto- ja liikennekorvauksilla keinotteluksi.

Kun valtio maksaa poronomistajille ruhtinaaliset korvaukset petojen tappamista ja muuten hävinneistä poroista sekä liikenteessä kolaroiduista poroista, ovat poronomistajat katsoneet tilaisuuden tulleen ja nämä toiminnat ovat vuosi vuodelta rajusti lisääntyneet.

Myös korvaussummat ovat voimakkaasti kasvaneet. Ovatpa monet eteläisen poronhoitoalueen poronomistajat itsekin tuoneet julki, että poronpito ei ole enää kuin pieneltä osalta poronlihan tuottamista, kannattavinta on saada mahdollisimman paljon peto- ja liikennekorvauksia. Sanovat, että tätä harjoitetaan niin kauan, kun valtio hölmöyttään maksaa.

Paavo Väyrynen on vuosien mittaan ollut monista asioista vastakkain keskustapuolueen nykyjohdon ja nykyvaikuttajien kanssa. Hän voisi nyt vaalitaiston aikana perehtyä tarkoin irvokkaaseen poronhoitolakiin, käytännön poroharrastamiseen ja saamelaiskysymykseen tässä asiassa.

Hänellä olisi oiva tilaisuus haastaa asiassa puolueen nykyeliitti ja vaikuttajat, ja olla asiassa kansan puolella. Sen kansan, jolta hän eniten ääniäkin odottaa vaaleissa. Sen kansan, joka on vuosikymmeniä ollut kärsijän roolissa perustuslain ja ihmisoikeuksien vastaisen poronhoitolain rehottaessa.

Väyrysellä olisi halutessaan näytön paikka mahdolliseen uuteen tulemiseensa. Keskustapuolue on vajonnut alas aivan omista syistä. Puoue ei ole ollut pitkään aikaan enää rehellinen kansalle, jolta se neljän vuoden välein on ääniä vailla laariinsa, ja päästäkseen valtaan. Äänet koko ajan vähenevät, ja nyt lasku on historian voimakkainta. On erikoista, ettei puolue tässäkään tilanteessa kuuntele kansan ääntä, ei näe mitä sen tulisi tehdä.

Jos puolue ei kuuntele, vaan on kuuntelevinaan kansaa, silloin se sitä halveksii. Puolueen tulisi siivota omat nurkkansa ensimmäisenä. Siivota omat eturyhmänsä yhteiskuntakelpoiselle tasolle. Muuttaa poronhoito lainmuutoksella yhteiskuntakelpoiseksi. Ensimmäinen askel poronhoitolain osalta on, että keskustapuolueen tulee kirjata vaaliohjelmaansa ja mahdollisiin hallitusneuvotteluihin vaatimus poronhoitolain uudistamisesta.

Puolueen nousu ja ehdokkaiden menestyminen ovat mahdollista vain olemalla ensiksi rehellinen kansalle ja toiseksi olemalla rehellinen puolueelle ja ehdokkaille itselleen.