Perustuslakivaliokunta tekemässä ennakkotapausta Suomen valtiollisessa oikeushistoriassa Euroopan unionin jäsenkaudella?

Poronhoitolakiin jäävä maan omistussuhteesta riippumaton vapaa laidunnusoikeus on paitsi perustuslain ja ihmisoikeuksien vastainen, aiheuttaa se myös vuosittain valtiolle kymmenien miljoonien menetykset pelkkinä peto- ja liikennekorvauksina.

Petojen tappamista ja liikenteessä menetetyistä poroista valtio korvaa poronomistajille keskimäärin kolminkertaisen korvauksen normaaliin lihatuottoon nähden. 

Valtion poronomistajille maksama antelias korvaus on täysin vinouttanut poronhoitoalan varsinkin eteläisellä poronhoitoalueella. Poronlihan tuottaminen ei ole enää päätarkoitus, vaan suurten peto- ja liikennekorvausten kalastelu. Poronomistajat tekevät valtion myötävaikutuksella rahaa mielivaltaan perustuvalla keinottelulla. Poroja ei hoideta eikä paimenneta, kuten poronhoitolaki velvoittaisi, vaan ne työnnetään petojen armoille ja liikenteen sekaan ja tällä tavalla saadaan erikoista valtion korvausjärjestelmää hyväksi käyttäen lihatuottoa huomattavasti suuremmat ansiottomat tulot. Petokorvausjärjestelmää ei käytännössä valvo kukaan, koska vain noin 7 % petojen tappamiksi ilmoitetuista raadoista ehtivät viranomaiset (kunnan maataloussihteerit) tarkastaa. Toiminta on kaukana tavanomaisesta elinkeinotoiminnasta, joksi valtio ja poroharrastelijat itse toimintaansa virheellisesti kutsuvat. 

Ohessa on Lapin Kansan julkaisema lista v. 2017 petokorvausten saajista. Eteläisen poronhoitoalueen Hossa-Irnin paliskunnan samat henkilöt loistavat vuodesta toiseen listan kärjessä. Eteläisellä poronhoitoalueella kaikkinensa poronhoito on muutenkin riistäytynyt käsistä, koska maan hallitus, MMM ja AVI eivät valvo porotalouden harjoittamista lainkaan, eivätkä poroharrastelijat ole minkäänlaisten lainrikkomussanktioiden piirissä. Poronhoitolakia ei noudateta, eikä hallituksen uusi lain viilausesitys tuo mitään parannuksia. 

Miten valtio perustelee sen, että poroharrastelijat lain rikkojina eivät kuulu sanktioiden piiriin? Kaikilla muilla aloilla on tiukat määräykset ja on noudatettava tarkoin lakia harjoittaessaan elinkeino- tai muuta toimintaa.  

Maksaako valtio kenellekään muulle tuotantoeläintoimintaa harjoittavalle taholle korvauksia siitä, että he rikkovat lakeja ja jättävät tuotantoeläimensä heitteille petojen ja liikenteen armoille? Eläinsuojelijoitakaan asia ei näytä kiinnostavan.  

Olisiko nyt perustuslakivaliokunnalla syytä ylimpänä parlamentaarisena lainvalvojana ja -tulkitsijana perehtyä tarkoin, mitä hallitus on esittämässä eduskunnalle ja millaista poronhoitolakia ollaan ajamassa läpi seuraaviksi vuosikymmeniksi?

Mikäli perustuslakivaliokunta päästää hallituksen antaman kansalaisten perusoikeuksia rajoittavan sekä tasa-arvoa ja oikeusturvaa loukkaavan esityksen läpi puuttumatta siihen, se samalla irtisanoutuu Suomen perustuslain noudattamisesta, Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja Euroopan oikeusvaltioperiaatteesta.

Nyt olemme tilanteessa, että tuleeko asiasta ennakkotapaus Suomen valtiollisessa oikeushistoriassa Suomen ollessa Euroopan unionin jäsenvaltio? Edellinen voimassa oleva poronhoitolaki on säädetty vuonna 1990, ennen jäsenyyttä Euroopan unionissa. Suomi liittyi Euroopan unioniin tuon jälkeen vuonna 1995. 

Kuvan kuvausta ei ole saatavilla.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu