Keskustapuolue – Vanhoillislestadiolaisuus – Poronhoito

Työn teko, yrittäminen ja vaurastumisen mahdollisuus – tämä on hyvä puoli lestadiolaisessa hengellisyydessä.

Heillä ovat taloudelliset verkostot vahvoja, nämä liittyvät hengellisiin, sosiaalisiin sekä sukulais- ja ystävyyssuhteisiin. Mutta nämä suhteet rajataan vanhoillislestadiolaisen liikkeen sisälle, paitsi taloudelliset verkostot ja suhteet.

Kateutta pidetään vahingollisena.

Miksi puhutaan lestadiolaismafiasta?

– verkostot yrityselämässä, joita ei haluta tuoda esille julkisuuteen

– sosiaaliset suhteet

– keskinäistä kilpailua liikkeen sisällä ja yrittäjien yhteydet muihin liikkeen ihmisiin vähäisiä – muut alempiarvoisia

Vanhoillislestadiolaisnaiset perheen umpiossa. Joillakin kotona pienyrittäjyyttä, joka ainut portti yhteiskuntaan.

Verkostoista yrityselämässä seuraa hyvää, mutta ne mahdollistavat myös kyseenalaiset toimintatavat. Uskon varjolla röyhkeää aseman hyödyntämistä. Vahvempi tai röyhkeämpi polkee heikommat alle – ”Eihän tehdä tästä ongelmaa, kun kuulumme samaan liikkeeseen”.

Vaarana verkoston yhteyksien hyödyntäminen viranomaisiin – kilpailutukset, kaavoitus.

Sosiaalinen kuvio ja hengellisyys mahdollistavat hyväksikäytön – ”Jumalan tahto”.

Talouden, yrittäjyyden, verkostojen, viranomaisyhteyksien, sekä vahvemman aseman hyödyntäminen yritys- ja yhteiskuntaelämässä – näissä säännöt venyvät ja näissä voidaan joustaa, mutta perheen sisäisissä säännöissä ja naisten asemassa liikkeessä ei.

Korvakorujen käyttö, meikkaaminen ja hiusten värjääminen on ehdottomasti syntiä, mutta ”Älä varasta” -käskyn rikkominen esimerkiksi yrityselämässä ja tästä maallisen oikeuden kautta syylliseksi tuomitseminen ei.

Tähän ”Älä varasta” -käskyyn rinnastaen joutuu kysymään, eikö esimerkiksi poronhoidossa tai poroharrastamisessa toisten omaisuuden varastaminen ole syntiä, kun laidunnetaan poroja toisten viljelyksillä, pihoilla, puutarhoissa, kasvimailla ja taimikoissa ilman maanomistajien lupaa?

Joutuu myös kysymään, ovatko liikkeen hengellisyys ja säännöt vahvemmat kuin maalliset lait, kuten Suomen perustuslaki? Tulkitaanko poronhoito tai poroharrastaminen liikkeen sisällä sellaiseksi yritys- tai elinkeinotoiminnaksi, että tässä toiminnassa liikkeen synnintekosäännöstössä voidaan joustaa ja tässä toiminnassa toisen omaisuuden varastaminen ei ole syntiä?

Tunnetusti lestadiolaisuudella ovat poliittisesti vahvimmat yhteydet keskustapuolueeseen. Yhtä tunnetusti nykyisen poronhoitolain jatkumisen vahvimpana valtakunnallisena takaajana on keskustapuolue. Tämän on vahvistanut elokuussa 2019 pitämässämme kolmen helkilön tapaamisessa nykyinen maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen toteamalla, että ensin on keskustapuolueessa saatava rivit suoriksi ennen kuin on mahdollisuuksia saada poronhoitolaki perustuslain mukaiselle tasolle. Hän myös totesi perustuslain pykälätkin (10§, 15§ ja 106§), joita poronhoitolaki suoraan rikkoo.

Valtion talous on Suomessa poikkeuksellisen heikossa tilassa. Tavallista suomalaista ruoan tuottajaa maataloutta myös pidetään erittäin tiukilla. Tukia leikataan, ja suurennuslasilla kytätään, että voidaan sanktioida, jos on tuotannossa tapahtunut EU-säännöstön ja suomalaisen maatalouslain säännöstön pieniäkään rikkomuksia, vaikkapa vain viljeltyjen pinta-alojen suhteen. Tulevalla ja seuraavallakin nelivuotiskaudella joudutaan leikkaamaan lähes kaikesta, että valtion talous saataisiin tasapainoon.

Mutta mitä tapahtuu poroharrastamisen kohdalla? Pelkkiin petokorvauksiin on juuri tulleen tutkimuksen mukaan vuosina 2016-2021 mennyt 40 miljoonaa. Tämä on vain yksi osa valtion menoista. Vähintään yhtä paljon on mennyt poronomistajille korvauksia tien päällä tapahtuvista porokolareista. Mitä ovat autoilijoiden menetykset autojen korjauskuluissa ja vakuutusmaksuissa? Entäpä kuolemaan ja vammautumiseen johtaneet henkilövahingot? Sitten on vielä muut tuet ja korvaukset, kuten vakituisten asuntojen ja viljelysten aitaamiskulut. Poronhoitoalueen asukkaat ja maatalousyrittäjät aidataan, kun porot tuotantoeläiminä tulisi aidata.

Poronhoito on jo kauan sitten tilastollisesti todettu kannattamattomaksi elinkeinoksi. Elinkeinoksi sitä ei voidakaan kutsua. Lihan tuotto on supistunut marginaaliin kokonaistulonmuodostuksesta. Päätulo tulee peto- ja liikennekorvauksista ja muista korvauksista, eli valtion tuista. Luvut löytyvät joka vuotisista Ruokaviraston julkaisemista luvuista. Tilastotietoa löytyy myös Ely-keskuksesta ja Luonnonvarakeskuksesta, mm. poronhoitoalueen ekologisesta ympäristökatastrofista sekä jäkälän ja muun luontokadon puutteista.

Joutuu kysymään poliittiselta järjestelmältä ja erityisesti valtionvarainministeriöltä ja maa- ja metsätalousministeriöltä, että miten meillä valtiontalouden jatkuvasti kiristyessä rahaa riittää kannattamattoman ja laittoman poroharrastamisen rahoittamiseen, kun samaan aikaan varsinaiselta ruoan tuotannolta maataloudelta otetaan pois?

Sellaisenkin kysymyksen joutuu esittämään po. olevan tutkimuksen ja edellä esille tuodun valossa, että onko keskustapuolue suomalaisena poliittisena liikkeenä vanhoillislestadiolaisliikkeen vanki tai toisin päin tai toistensa vankeja sulassa sovussa?

Tutkijan tutkimuksessa kysytään – ”miksi puhutaan lestadiolaismafiasta? Tähän voidaan tehdä jatkokysymys – onko meillä vieläkin laajempi mafia, lestadiolais-keskusta -mafia? Keskustaa ohjaa vahvasti lestadiolaisuus, joka sitten ohjaa keskustapuolueen kautta politiikkaa, lainsäädäntöä ja verkostoja. Tämä on tunnettua pääministeri Juha Sipilän kaudelta. Hän ei ole kiistänyt yhteyttä lestadiolaisliikkeeseen ja vahvoihin verkostoihin. Tunnettua on myös, että Sipilä heti pääministeriksi tultuaan kävi Kuusamossa poronomistajille antamassa ”siunauksensa” nykyisen poronhoitolain ja nykyisen poroharrastamisen jatkosta. ”Poronhoitolakiin ei puututa ainakaan hänen pääministerikaudella”.

Vielä yksi kysymys.

Eikö lain vastaisen, kannattamattoman sekä suurta vahinkoa ja häiriötä muulle yhteiskunnalle ja ihmisille aiheuttaman poroharrastamisen ylenpalttinen rahoittaminen veronmaksajien varoilla ole suurempi synti kuin vaikkapa korvakorujen käyttäminen tuottamaan iloa käyttäjälleen?

Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon hämäräperäisiä sidonnaisuuksia murrettava ja korjattava yhteiskuntarakenteita, että laillisuus- ja yhteiskuntajärjestysmielessä voidaan puhua oikeusvaltiosta.

https://www.kaleva.fi/lestadiolaiset-saannot-venyvat-yrityselamassa-taha/1818201?fbclid=IwAR1NwIhC6cPKdiLg1WbiGwAf3O79Vs90CTKYmVDukRanmZ3z-PA1ln4Nbo0