Vety ilmastomuutoksen torjujana

Vielä viime talvena käytiin keskustelua, jossa monet olivat sitä mieltä, että vetyautot eivät ole vaihtoehto pienentää päästöjä torjuessa ilmastonmuutosta. Korealaiset mm. ovat asiasta toista mieltä, ja ovat kehitystyössään jo varsin pitkällä. Siellä jo liikennöidään vetybusseilla ja raskaassa rahtiliikenteessä käytetään vetyä.

Vetyauton pakokaasuna syntyvä vesihöyry on ympäröivää ilmaa puhtaampaa. Vety voi tarjota osamahdollisuuden torjua päästöjä ratkoessaan maapallon energia- ja ilmasto-ongelmia. Monet valtiot ja suuryritykset ovat jo ottaneetkin tämän skenaarioihinsa mukaan suunnitellessa vakavasti tulevaisuuden energiaratkaisuja.

Mitä Suomi tekee tässä suhteessa? Suomessa keskustellaan liian yksipuolisesti ilmastonmuutoksesta, ja torjutaan kaikki sellainen, mitä ei varsinkaan poliittisessa järjestelmässä ole omaksuttu ja tunnustettu vaihtoehdoksi. Ollaan herkkiä, ja julistetaan esimerkiksi liikenteen osalta vain sitä yhtä totuutta, mikä on yleismaailmallisesti ilmastopaneeleissa, monotoonisten yhden totuuden professoreiden ja yhden totuuden julkikuvaksi valjastettujen aktivistien toimin ainoaksi oikeaksi valjastettu. Liikenteen osalta autuaiden joukkoon pääsevät vain ne, jotka tunnustautuvat sähköautojen ja akkutuotannon kannattajiksi.

Vaikka St1:n Mika Anttonen myy ”ilmastoa saastuttavia” fossiilisia polttoaineita, hän perusliiketoimintansa ohella ja sen mahdollistamana tutkii ja etsii päästöttömiä vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. Mika Anttonen on yksi johtava relevantisti ilmastonmuutokseen suhtautuva keskustelija, joka ei ole lähtenyt mukaan siihen keskusteluun, missä ilman ratkaisuehdotuksia vaaditaan kerralla lopetettavaksi kaikki päästöjä tuottava toiminta. Näitä Anttosen kaltaisia asiantuntijoita tarvittaisiin enemmän, jotka uskaltavat uida vastavirtaan silloinkin, kun virta on voimakkainta. Anttonen luottaa tekniikan tuomiin ratkaisuihin. Hän puhuu ilmakehässä olevan hiilen kierrättämisestä polttoaineiden valmistuksessa, metaanin valmistuksesta hiilidioksidista ja vedystä.

Nyt panikoidaan ilmaston muutoksen kanssa, mutta tästä huolimatta investoinnit uusiutuvaan energiatuotantoon ovat lapsen kengissä. Investoinnit tulisi maailmanlaajuisesti nykyisestä kymmenkertaistaa, jos halutaan todellisia vaikutuksia. Samoin todelliset saastuttajamaat tulisi saada mukaan investointeihin, ja muuttamaan tapansa. Suomessa ja länsimaissa vain höpötetään, mutta ei tehdä riittävästi. Ihmiset pelotellaan ilmastokriisillä paniikkiin ja rationaaliseen lukkoon.

Ilmastonmuutoksen reseptit ovat lopulta yksinkertaiset. Hiiltä pitää ilmakehästä ottaa tavalla tai toisella pois, jonne ihmiskunta on sitä ainakin viimeiset 100 vuotta päästänyt. Ratkaisu tähän on yhtä selkeä – hiiltä tuottavat energiaratkaisut ja polttoaineet on jollakin aikavälillä muutettava hiiltä tuottamattomiksi. Tämän lisäksi maapallon pitää pystyä nykyistä enemmän sitomaan hiiltä, mikä tarkoittaa autiomaiden ja aavikoiden metsittämistä mahdollisuuksien mukaan sekä hiilinielun kannalta maapallon metsävyöhykkeisten alueiden metsävarantojen järkevää uusiutumiskiertoa ja luonnon ekosysteemin nykyistä paljon parempaa ylläpitoa.

Mikään yksittäinen maa ei koko maapallon ongelmia yksin ratkaise, siihen on saatava kaikki mukaan. Ja kaikki maat yhtäaikaa, ettei synny taloudellista katastrofia kunnianhimoisimmille maille, mikä pahimmassa tapauksessa hyödyttää taloudellisesti jälkijunassa tulleita maita, ja todellinen ilmastonmuutostorjunta jää tekemättä. Investointikilpajuoksu ei myöskään saa tarkoittaa sitä, että kotimaihinsa investoijat ja ilmastonsa omalta osalta kuntoonlaittajat joutuvat taloudellisesti suurimmiksi kärsijöiksi ajaessaan alas toimeliaisuutensa ja ihmisten elämismahdollisuudet. Tuotekehittely ja investoinnit on yllettävä globaalille tasolle, mutta siitä ei myöskään pidä synnyttää vain suur- ja jättiyritysten globaalia yksinvaltiutta.

Vetyä ei pidä pois sulkea strategioissa yhtenä vaihtoehtona ja mahdollisuutena tulevaisuudessa sähköistymisen toteuttamisessa. Vety tarjoaa keinon varastoida ja siirtää sähköä. Vedyn tekemiseen tarvittavaa ylimääräistä energiaa syntyy esimerkiksi tuulivoimaloista ja teollisuudesta. Esimerkiksi Suomen teollisuuden hukkaan heitettyjen vetypäästöjen on todettu vastaavan noin 20 000 henkilöauton vuosikäyttöä. Vety voi hyvinkin olla tulevaisuudessa myös yksi liikenteen polttoainevaihtoehdoista. Sitä käyttävien autojen toimintamatka on pitempi kuin sähköautoilla ja sitä voidaan käyttää myös hyötyajoneuvojen energiana.

+4
PekkaSkkinen
Seinäjoki

Insinööri.
Pitkä elämäntyö takana johtavassa asemassa erityisasiantuntijana suunnittelu- ja konsulttialalla.
Erikois- ja päätoimialoja:
- Maan käyttö ja kaavoitus
- Rakennuttamis-, valvonta- ja ylläpitopalvelut
- Geotekniikka
- Tie-, katu- ja aluetekniikka
- Vesihuoltotekniikka
- Vesirakennustekniikka
- Ympäristösuunnittelu

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu