Yli 100 miljoonan säästöt tulevalla hallituskaudella

Tästä on maalaisjärki kaukana”, pohjoiskainuulaisessa Hossa-Irnin paliskunnassa poroelinkeinoa harjoittava Leo Juntunen sanoo (LK 28.4.) ja on oikeassa. Maalais- tai muukaan järki on etäällä systeemistä, missä poronomistaja kasvattaa poroja petojen ruoaksi valtion tuella.

Juntunen on tullut tunnetuksi koko poronhoitoalueen suurimpana petokorvausten saajana. Hän saa käytännössä kaikki porotulonsa valtiollisesta petokorvauskassasta. Niillä rahoilla suomussalmelainen maksaa elinkeinonsa kulut ja palkat sekä ostaa uusia poroja petojen tappamien tilalle. Sudet, ahmat, ilvekset ja karhut veivät Juntusen tokasta 2016–21 yhteensä noin 500 poroa, joista valtio maksoi korvauksia 830 000 euroa.

Viimeksi kuluneelta kymmeneltä vuodelta yhden miehen saama korvaussumma on reilusti yli miljoona euroa. Samalta ajalta teurastuloja on kertynyt vain muutamia tuhansia euroja.

Hossa-Irnin petokanta on yksi poronhoitoalueen tiheimmistä, mikä näkyy tuoreimmassakin (2021) korvaustilastossa. Kolmentoista eniten korvauksia saaneen porollisen joukossa on seitsemän hossairniläistä ja yhdeksän sikäläistä poronomistajaa sai vähintään 35 000 euron korvauksen. Suurpedot ovat syöneet vuosittain keskimäärin neljänneksen paliskunnan noin 2 000 porosta.

Voisi kuvitella, että moinen verilöyly olisi saanut poronomistajat suojaamaan poronsa pedoilta. Juntunen kyllä ruokkii porojaan talvella, muttei tarhaa niitä, koska ”tarhaus kuuluu kotieläimille, ei poroille”.

Hossa-Irni on ääritapaus, muttei ainoa paliskunta, missä harjoitetaan porotalouden sijasta petovahinkotaloutta. Kyseisiä talouksia löytyy eri puolilta laajaa poronhoitoaluetta, Lapissa eniten Enontekiön ja itärajan suunnalta. Samat palkiset ja porolliset ovat vuodesta toiseen korvauslistojen kärjessä.

Tässä yhteydessä on hyvä mainita, että ylivoimainen enemmistö porollisista harjoittaa edelleen perinteistä porotaloutta, missä pääosa tuloista tulee teuraista ja tuista. Petovahinkoja toki tapahtuu yhtä vaille kaikissa paliskunnissa, mutta useimmissa petojen kanssa tullaan kohtuudella toimeen.

Järjestelmässä on silti ilmiselvästi vikaa, jos porojen kuskaaminen petojen ruoaksi on joillakin alueilla perinteistä poronhoitoa kannattavampaa työtä. Järjestelmävikojen korjaamisesta eivät ole vastuussa poronomistajat, vaan lainlaatijat eli eduskuntaan valitut kansanedustajat.

Jos sekä perinteinen poroelinkeino että pedot halutaan pitää jatkossakin hengissä, nykyjärjestelmälle ei liene sinänsä vaihtoehtoa – valtion on jatkettava sekä korvausten maksamista että petokannan säätelyä. Oleellista on tehdä korvaus- ja tappolupajärjestelmästä entistä tehokkaampi ja läpinäkyvämpi, mikä edellyttää paitsi avoimuuden myös valvontaresurssien lisäämistä.

P.S.

Petteri Orpo (kok.) aloittaa hallitusneuvottelut vapun jälkeen perussuomalaisten, rkp:n ja kristillisdemokraattien kanssa. Mahdollinen porvarihallitus on herättänyt vasemmistossa suuria tunteita. Vappupuheiden ydinsanoma tulee olemaan ”köyhän kylmä kyyti”, jota sdp, vasemmistoliitto ja vihreät ennakoivat ”sinimustan” hallitusohjelman pääsanomaksi, vaikkei kyseistä ohjelmaa, eikä porvarihallitustakaan ole vielä olemassa. Demokratian nimeen vannovalla vasemmistolla näyttäisi olevan suuria vaikeuksia hyväksyä kansan enemmistön tahto.

”

EDELLÄ LAINAUS SUORAAN LAPIN KANSASTA

Kun tuo petojen ruokkiminen poroilla lopetetaan, valtio säästää jo tulevalla hallituskaudella selvästi yli 100 miljoonaa ja siitä eteenpäin satoja miljoonia lisää. Kysymys ei ole pikkurahoista, kun tulevissa hallitusneuvotteluissa on luvattu kääntää kivet kannot tasapainottaakseen valtion budjetti tulojen ja menojen osalta.

Lapin kansan päätoimittaja on väärässä siinä, ettei ole vaihtoehtoja, kuin jatkaa tuota hullua menoa. Vaihtoehto nykymenolle on lopettaa vapaan laidunnuksen poronhoito Suomessa nykyisen kokoisella alueella, joka kattaa liki puoli Suomea. Kun palautamme nykymuotoisen poronhoidon koskemaan ainoastaan Saamen aluetta, kuten Ruotsissa ja Norjassa, palautamme samalla Saamen alkuperäiskansalle yksinoikeudet heidän perinneammattiinsa paimentolaisporonhoitoon, joka oli heillä ennen itsenäisyyttämme.

On tunnustettava, että noin 100 vuotta sitten kokeiluksi tarkoitettu poronhoidon laajentaminen Saamen ulkopuolelle valtion maille aina Kainuun Hyrynsalmea myöten, ei ole onnistunut. Ristiriitoja ja toimimattomuutta on liian paljon. Valtio on hukannut mielettömiä summia rahaa, porottomat ihmiset ovat kärsineet porollisten jatkuvista häiriöistä ja omaisuutensa hyväksikäytöstä, ja mikä pahinta poronhoitoalueella Suomen lait eivät ole yhdenvertaisia.

Poronhoitolailla ja poronhoidolla rikotaan ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Poronhoitolaki menee poronhoitoalueella kaikessa edelle perustuslain. Ks. perustuslain pykälät: 6§ Yhdenvertaisuus, 10§ Yksityiselämän suoja, 15§ Omaisuuden suoja, 22§ Perusoikeuksien turvaaminen ja 106§ Perustuslain etusija sekä Euroopan ihmisoikeusjulistus.

Onhan se hullua ja absurdia, että esimerkiksi vuonna 2021 porotalouden kokonaistulot Suomessa olivat 43 miljoonaa euroa, ja tästä vain 16 miljoonaa euroa olivat poronlihan ja tähän verrattavien tuotteiden myyntitulot. 27 miljoonaa euroa olivat valtion menot nykymuotoisen poronhoidon yllä pitämiseksi. Suurimmat valtion menot olivat petokorvaukset ja liikenteen poroille aiheuttamien vahinkojen korvaukset, jotka kattoivat poronomistajien kokonaistuloista 42 %. Tämän lisäksi tuotanto- ja investointituet sekä muut ylimääräiset menot kattoivat poronomistajien kokonaistuloista 22 %. Eli yhteensä 64 % poronomistajien kokonaistuloista tuli suoraan valtion kukkarosta, ja vain 36 % lihanmyynnistä.

Onko muita elinkeinoja Suomessa, joita valtio ruokkii yhtä hövelisti veronmaksajien rahoilla? Jos poronhoitoa ylipäätään voidaan edes pitää elinkeinona. Onko elinkeinoa sellainen, missä elinkeinonharjoittaja (poronomistaja) operoi pääasiassa muualla kuin omistamillaan tai vuokraamillaan mailla, ja tuottaa suurta vahinkoa muulle yhteiskunnalle (häiriöt, viljelysten ja kasvimaidet tuhot, asukkaiden ja mökkiläisten pihojen ja rakennusten tuhot, tieliikennehäiriöt, luonnon tuhot ja petoeläinten levinneisyyden niiden luontaisille alueille synnytetyt häiriöt)?

Poronhoitolaki on pikimmiten muutettava siten, että uudessa laissa poronhoitoalue rajataan koskemaan yksin Saamen aluetta Ylä-Lapissa.

TÄSSÄ KOHTAA OLI KUVA, JOSSA PYLVÄSDIAKRAMMIT OSOITTAVAT, ETTÄ TEURASTULOT OVAT PYSYNEET 1994-2022 SAMANA, MUTTA KOKONAISTULOT KOLMINKERTAISTUNEET. SYY: PETO- JA LIIKENNEKORVAUSTEHTAILU.

Kuvateksti: Teurastulot pysyneet suunnilleen samana, mutta kokonaistulot kasvaneet jyrkästi. Peto- ja liikennekorvauksilla tehtailu ja valtion muu höveli rahojen jakaminen tuotanto- ja muihin tukiin.

TÄSSÄ KOHTAA OLI KUVA, JOSSA SEKTORIDIAKRAMMI OSOITTAA TULOT JA MENOT. TULOT VAIN 36 % LIHANMYYNTITULOJA JA LOPUT 64 % VALTION KOMPENSAATIO, MM. PETO- JA LIIKENNEKORVAUKSET 42 % KOKONAISTULOISTA.

Kuvateksti: Katso tulopuolella peto- ja liikennekorvausten osuus, sekä menopuolella maastoliikenteen osuus. Huomattava moottorikelkkojen ja mönkijöiden käyttöosuus etsiskellessä petovahinkoja. Poronomistajilla on nykyisen järjettömän lain puitteissa täysi oikeus ajella kelkoilla yksityismailla ja taimikoissa tehden tuhoja yksityismetsissä. Absurdi poronhoitolaki tämän sallii. Kun porot tarhataan Saamen alapuolella ympärivuotisesti, tämä kaikki hulluus loppuu, ja valtio säästää huikeita rahasummia.

TÄSSÄ KOHTAA OLI KUVA, MAASUURPETOJEN TAPPAMAT POROT. 

Kuvateksti: Petokorvauksilla tehtailu on kasvanut räjähdysmäisesti vuodesta 1991 lähtien. Paliskuntainyhdistyksen sivuilla kerrotaan, että heidän mielestä pedot tappavat vuosittain 25 000 – 35 000 poroa. Mikä on todellinen luku, sitä tuskin tietää kukaan? Poronomistajat ilmoittavat itse valtiolle petohävikit ja liikennehävikit. Kun katsotaan noita peto- ja liikennekorvausmenoja, onko siellä kuinka paljon todellisia pedon tappamia ja ei todellisia pedon tappamia? Porotutkija dosentti Mauri Nieminen, tutkinut ikänsä näitä, nyt jäänyt eläkkeelle, antaa ymmärtää lehtikirjoituksessaan, että poronomistajat ovat tottuneet ilmoittamaan omia lukujaan, kun valvontaa ei ole käytännössä ollenkaan. On mahdoton valvoa.

TÄSSÄ KOHTAA OLI KUVA, VUONNA 2021 AUTOJEN ALLE JÄÄNYT 4862 POROA JA JUNAN ALLE 390 POROA. 

Kuvateksti: Onko relevanttia laiduntaa poroja liikenteen seassa? Ei varmasti. Poronomistaja kuittaa absurdista menosta tilin ja autoilijat ja henkilövahingot jokainen nahoissaan ja kukkarollaa mm. autojen korjauskulut ja vakuutusmaksujen korotukset. Vakuutusmaksut ja korjauskulut vuosittain arvio eri lähteistä laskettuna noin 30 miljoonaa euroa. Ihmishenkien menetykset ja vammautumiset, joita ei rahallakaan voi korvata. Kun asiaa verrataan muuhun yksityisomistuksessa olevaan tuotantoeläintoimintaan, lait eivät ole kaikille samat. Kun hevonen tai lehmä jää auton alle, korvausvelvollinen on eläimen omistaja.