Ei riittänyt, että ryöstettiin yritys, vietiin vielä kunniakin.

Olen kirjoittanut täällä blogissani perustamme yrityksen Katinkullan historian sekä sen ryöstön meiltä. Nyt kirjoitan, kuinka yrittäjältä viedään vielä kunniakin hänen tekemästään työstä. Samoin on tehty ja tehdään tänäkin päivänä, eli ryöstetään ideoita ja yrityksiä. Sen jälkeen otetaan niistä kunnia ja arvostus omiin nimiin.

Huom! Klikkaa sinisellä värillä olevaa tekstiä, niistä vie linkki tarkentaviin blogeihin. Blogini lopussa ja vieressä olevissa kuvakappauksissa todisteet Valtioneuvoston kansliasta saadusta dokumentista.

Jälleen kerran, tässä blogissani ei ole kyse vain minusta, vaan erittäin vakavasta ongelmasta Suomessa. Tuon itseni kautta jälleen ongelman ymmärrettäväksi laajemmin.

Tulette huomaamaan, että historian vääristelynkin suhteessa Suomi vastaa Venäjää, niin kuin aiemmin olen kirjoittanut ja todistanut, että Suomen oikeuslaitos on aivan yhtä luotettava ja oikeudenmukainen kuin on Venäjän oikeuden tuomiot.

Tämä blogini käsittelee sitä kuinka yrityksen ja omaisuutemme ryöstön lisäksi muutetaan historiaa ja annetaan kunnia heille valtavasta matkailuhankkeesta, joille se ei kuulu. Ei riittänyt, että meiltä varastetun miljoonaomaisuuden sai halvalla, vaan kunniakin pitää siitä saamaan.

Ensin pari esimerkkiä, niin paremmin ymmärrätte, että mistä on kyse.

-Sinulla on lapsi ja saat kuulla kylällä puhuttavan, että lapsesi isä on postimies. Postimies kehuskelee sinun menestyvällä lapsella, joka ei ole hänen aikaansaama.

-Esko Aholle myönnetään valtioneuvoksen arvonimi ja perusteluissa on NOKIA:n perustaminen ja kännykän keksiminen. Aho antaa haastatteluja, kuinka hän keksi kännykän ja perusti NOKIA:n, että pankkikriisistä selvitään.

Samalla tavoin on käynyt Katinkullan ja koko Vuokatin matkailun ideoinnin, kehittämisen ja rakentamisen kanssa, eli kunnia niistä on annettu toisille, niille joilla ei ole osaa eikä arpaa Katinkullan ideaan, rakentamiseen tai Vuokatin matkailun kehittämiseen.

Olen välttänyt tietoisesti Katinkullan nykyisen omistajan Holiday Clubin ja sen johdon kritisoimista, mutta nyt minullakin loppui kärsivällisyys, sillä disinformaatiota alkaa tulla liian paljon. Olen odottanut vuosia, että Vesa Tengman korjaisi julkisuudessa nämä virheet, mutta ei? Olen arvostanut Vesa Tengmanin ammattitaitoa jatkaa aiempien suunnitelmiemme mukaan Katinkullan kehittämistä ja laajentamista, sekä luomani ”Katinkullan konseptin” vientiä jopa ulkomaille saakka. En voi tietää, että onko Tengmanin omia sanoja, ne jotka tuon tässä eri lähteistä esille, vaan ovatko ne sanat kirjoitettu ilman Tengmanin hyväksyntää?

Internetissä sattui silmiini Biografiakeskuksen, talouselämän vaikuttajat kohdassa, ” Kauppaneuvos Vesa Tengman (1958–) Holiday Club Resorts Oy:n toimitusjohtaja Ylioppilasmerkonomi” seuraava lause, jolla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa:

” Tengmanin ideana oli, että alalle tarvittiin riittävän iso matkailukeskus, jossa olisi sisäliikunta-aktiviteetteja, kylpylä ja hotelli. Yhden liikeidean tai kuluttajaryhmän tarpeisiin ei lomakeskuksia voinut rakentaa, eikä pari hirsimökkiä rinteessä ja kioski riittäisi.” Pohdin myös sitä, että onko tämä ollut haettaessa Tengmanille Kauppaneuvoksen titteliä?

Totuutta em. kappaleessa ei ole piiruakaan. Totuuden tästä tietävät sadat matkailualan vaikuttajat Suomessa, kainuulaiset ja sotkamolaiset, Katinkullan vanhat osakkeenomistajat, rakentajat, työntekijät ja toimittajat.  Minulla on arkistossa satoja lehtileikkeitä vuosilta 1988-1992, joissa kiistattomasti selviää Katinkullan idean synty ja oikea historia. Vesa Tengman tuli Katinkultaan ja Vuokattiin vasta 1998, eli kymmenen vuotta sen jälkeen, kun olin jo ideoinut, luonut ja toteuttanut Katinkullan valtavan kokonaisuuden yhdessä Seppo Juurikon kanssa. Loma-asunnot, golfkentän, Katinkullan klubirakennuksen tennis-, squash, sulkapallokenttineen, kylpylän, viisi ravintolaa jne. 13.000m2 ilmoilta suojassa olevaa sisätilaa, joka valmistui 1991, eli 7-vuotta aiemmin, kuin Vesa Tengman tuli Katinkultaan.

Se, mikä on laitettu Tengmanin ansioksi on minun kymmenen vuoden työni, ammattitaitoni, luovuuteni ja visioni ansiota.

Katso vierinen kuva 1. Pätkä haastatteluani helmikuussa 1993, Kainuun Sanomat.

Sitten ote blogistani, joka kertoo totuuden; Osa 8. ”Katinkullan konseptin” syntyhistoria.

”Seuraavaksi lomakylä suunnitelma laajeni golfkenttään ja Katinkulta klubi rakennukseen ja näin se tapahtui – ”Katinkulta konseptin” luominen.

Olin toiminut jo pitkään matkailualalla yrittäjänä, paikallisessa matkailuorganisaatiossa, maakunnallisessa matkailuorganisaatiossa sekä kahdessa valtakunnallisessa matkailuorganisaatiossa. Minulla oli kokemusta ja näkemystä siitä, että kaikista tärkein onnistuneen loman kannalta on säätila tai sitten vesisateella ja kovalla pakkasella mahdollisuus harrastaa tai nauttia lomasta sisätiloissa. Ravintolat ja ulkoharrasteet eivät riitä.

Eli suunnitelmani loma-asuntoalueesta ei täytä lomalaisten vaatimuksia ja ei ole muutenkaan erottuva Suomen matkailukartalla. Oli luotava jotain aivan muuta ja ainutkertaista.

Kevättalvella 1988 esittelin täysin uudentyyppisen idean Juurikon Sepolle Helsingissä Hotelli Vaakunan suitessa, jossa asuin sen viikon. Meillä oli yhden toisen yhtiön hallituksen kokous, jossa paikalla taisi olla myös Juha-Veli Jokinen, joka oli siinä yhtiössä osakkaana.

Alustin Seppoa aivan uudella liikeidealla. Ensin idea viikko-osake tenniskentistä, koska Seppo harrasti silloin tennistä. Seuraavana tulivat squashkentät. Squashia olin itse harrastanut ja sitten sulkapallokentät. Eli samalla viikko-osake systeemillä voitaisiin toteuttaa rakennus, joka turvaisi myös huonoina aikoina viikko-osakkeen omistajien loman onnistumisen.

Seppo ei ensin innostunut, mutta kun tein hänelle laskelmat niin alkoi kiinnostamaan. Myöhemmin tuli mukaan vielä kylpylä, ravintolat, kauppa, parturit, hierojat, punttisali ja lastenhoitopalvelut lisäpalveluina lomalaisille ja turvaamaan onnistuneen loman kaikkina vuodenaikoina riippumatta säätilasta. Näin alkoi muodostumaan ainutlaatuinen matkailun kokonaisuus, jonka rahoituksen ja ylläpidon maksaisivat viikko-osakkeen omistajat.

Viimeisenä tulivat keilaradat. Olin kesällä 1988 Portugalissa lomalla ja huomasin, että miten suosittua oli keilaaminen lomalaisten keskuudessa. Mukavalla porukalla oluttuopin kanssa pystyi viettämään ilta-aikaa rennosti keilaamalla. Tultuani Portugalista Suomeen soitin Sepolle uudesta ideastani. Sen jälkeen soitin Katinkulta Klubia suunnittelevalle arkkitehdille Juha Paldaniukselle.

Hän ei ollut mitenkään innostunut keilarata ideastani, sillä Klubi-rakennuksen piirustukset olivat jo pitkällä ja rakennelaskelmat oli tehty. Totesin Paldaniukselle, että piirtäkää ja laskekaa uudelleen, mutta rakennukseen on saatava keilaradat. Klubi rakennukseen tuli sitten keilaradat, joista tuli suosituin Klubirakennuksen harrastuksista. Golfkenttä toteutettiin myös samalla tavalla.

Tavanomaisella liiketoiminta-ajatuksella, että on kylpylä ja harrasteet, joita vuokrataan tunneiksi, ei olisi ollut mahdollisuutta toteuttaa Katinkullan klubirakennuksen investointia. Emme olisi saaneet sellaiselle rakennukselle rahoitusta, edes SKOP:sta, eikä sitä myöskään olisi saanut koskaan liiketaloudellisesti  kannattavaksi.

Näin siis syntyi ”Katinkulta konsepti” kokonaisuudessaan, jota on sitten kopioitu ensin Ruotisin Åreen ja muihin Holiday Clubin kohteisiin.”

Holiday Clubin toimitusjohtaja Vesa Tengman lähetti minulle seuraavanlaisen tekstiviestin vuosia sitten, jonka kirjoitin silloin ylös: ”Terve,Holiday club on todella kasvanut viime vuosina. Menestys on perustunut kylpylän ja viikko-osake konseptin yhdistämiseen. Tässsä Katinkulta on ollut mallina. Terveisin Vesa”

 Arvostin Vesa Tengmanin rehellisyyttä tekstiviestissä, sillä viestissä ilmenee hänen arvostus ”Katinkullan konseptin” liikeideaan.

Tässä ote lehdistötiedotteesta vuodelta 2006: ”Tarkoituksena on, että Himoksesta tulee ympärivuotinen vapaa-ajankeskus Vuokatin Katinkullan tapaan, Holiday Clubin toimitusjohtaja Vesa Tengman kertoo YIT:n tiedotteessa.”

Ja lisää tiedotteita:

Esimerkiksi Katinkullan konseptiasovellettiin Ruotsin Åreen rakennettuun uuteen lomakohteeseen. Investoinnit jatkuvat kiivaana Holiday Clubin viikko-osuuden omistaa jo 30 000 perhettä. Keskimäärin perheellä on käytössään 1,6 viikkoa. Koska kohteita rakennetaan lisää kysynnän mukaan, niiden käyttöaste on hyvä, esimerkiksi Katinkullassa 84 prosenttia. Holiday Club Resortsin investointivauhti ei ainakaan ole hiipumassa. Kun Katinkullassa on nyt 291 asuntoa, ensi vuonna niitä on jo 333. Tuoreen maakaupan jälkeen voidaan rakentaa vielä 30. Seuraavan kolmen vuoden aikana asuntoja rakennettaneen satakunta lisää, mutta sitten alueen palvelukapasiteetti onkin jo täysin käytössä. Kuusamoon rakennetaan ensi vuonna 10-20 asuntoa lisää, sitä mukaan kuin niitä myydään.

http://www.rakennustieto.fi/lehdet/rakennustaito/index/lehti/unnamed_398…

”Katinkullan konsepti” ei todellakaan syntynyt yhdessä yössä. Sitä ei myöskään toteutettu umpimähkään ja nopeasti vaan se oli vaatinut minulta vuosien pohjatyön. Tutkimuksia, matkailualan vankan kokemuksen, tietotekniikan osaamisen, ideoinnin ja näkemyksen tulevaisuuden lomakeskuksesta ja sen tarjoamista ympärivuotisista palveluista säässä kuin säässä.

Seuraavaksi toinen mielenkiintoinen kappale Biografiakeskuksen Vesa Tengmanin kohdasta:

” Melkein kaikki isot matkailuhankkeet olivat Suomessa kompastuneet liian kevyeen pääomarakenteeseen. Holiday Club Finland toteutti 1998 suuren 40 miljoonan markan osakeannin. Annin myötä yhtiön osakkaaksi tuli yli 20 prosentin omistuksella riskisijoitusyhtiö Capman Partners Oy. Procurator Oy oli suurin omistaja. Toimiva johto oli tiukasti sidottu yhtiöön. ”Minulla ja muulla johdolla on omaa rahaa kiinni viitisen miljoonaa markkaa. Että kyllä tässä tosissaan ollaan”, Tengman sanoi.”

Me Katinkullan alkuperäiset omistajat ja rakentajat sijoitimme omia rahojamme miljoonia sen toteuttamiseen. Yksistään ätini rahoitti 1984-87 Katinkullan suunnittelua ja siihen tähtääviä tutkimuksia noin 2milj.mk:lla, ennen yhtiökumppanin löytymistä.

Konkurssi hetken yhteenveto 1992 oli seuraava: Investointi 465mij.mk:aa, josta SKOP lainat ja muut velat 265milj.mk:aa ja tulorahoituksella sekä omistajien pääomapanoksella oli rahoitettu 200milj.mk:aa. Omaisuuden arvo konkurssihetkellä 700milj.mk:aa, eli velkojen osuus oli vain 38%:a.

Sen 700milj:n omaisuutemme Holiday Club sai noin 100milj.mk:n hinnalla, kauppahinta on salattu meiltä omistajilta. Joten Holiday Club ei saanut veronmaksajien roskapankilta katinkultaa vaan oikeata kultaa.

Näin sitä sitten Vesa Tengmana kehuu Biografiakeskuksen sivulla: ”Lippulaivansa Katinkullan yritys oli ostanut 1998 valtion Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:lta. Kun eduskunnassa ihmeteltiin, miten halvalla Arsenal oikein myi Katinkullan, Tengman huomautti, että toistaiseksi Katinkulta vain vei rahaa.”

Seuraavasta voitte lukea, kuinka kainuulaiset itse tarkoituksella haluavat muuttaa maakunnan yhden suurimman työllistäjän, Katinkullan, historiaa.

Kajaanin kauppakamariosasto luovutti Vesa Tengmanille Vuoden teko –palkinnon 18.10.2012.

Kainuun Sanomat uutisoi näin: ” Palkinto tuli vuosikausia jatkuneesta työstä Vuokatin ja Kainuun matkailun hyväksi. Usko ja luottamus Kainuun vahvuuksiin konkretisoituu Katinkultaan satsattuina suurina investointeina, joita on luvassa vielä rutkasti lisää. – – Enempi tavaraa, lähinnä lisää viikko-osakerakentamista. Kehityksen kovimmiksi alueiksi Tengman nimeää Levin ja Vuokatin. – Vuokatti menee ohi ympärivuotisuudella ja monipuolisuudella, Tengman hehkuttaa ja osoittaa voiton merkiksi esimerkiksi sen, että Vuokatti päihittää Levin käyttöasteessa. Vuokatti tarjoaa matkailijalle 300 harrasteen listan ja toimintaa kaikkina vuodenaikoina. Tengman korostaakin matkailutarjonnan sisältöä ja sitä, että seinien pitää nousta entistä enemmän sisällön ympärille.”

Jo edellä teille selvisi, että kuka todellisuudessa Katinkullan ideoi, loi ja rakensi. Näin se kunnia sitten ”luovutettiin” julkisesti toiselle ihmiselle. Huom! Minulle ei ole koskaan suotu mitään kunniaa ja kauniita sanoja vuosikymmenten työstä Kainuun matkailun hyväksi, palkintokaappini on tyhjä? Olin kuitenkin toiminut jo vuodesta 1980 alkaen paikallissa, maakunnallisissa ja valtakunnallisissa matkailuorganisaatioissa hallituksissa ja välillä hallituksenpuheenjohtajana kehittämässä paikkakunnan matkailua ja matkailuedellyksiä.

Jopa armeija-aikani, kun isäni kuoli kesken varusmiespalveluani, niin hoidin perheyrityksemme Jäätiön Lomakylän, joka oli nykyisen Katinkullan paikalla, sekä Talvivaaran lomapirtin. En hakenut vapautusta armeijasta vaan hoidin työni ja varusmiespalveluksen samanaikaisesti. Karjanlennosto antoi minulle lomaa tarvittaessa yritysten hoitoon. Katso kuva 2. , se on yksi kymmenistä loma-anomuksistani, että sain hoidettua yrityksemme. Karjalan lennostossa minut palkittiin mitalilla, sillä siellä arvostettiin vastuuntuntoani ,niin isänmaata, kuin perhettäni ja yhteiskuntaa kohtaan Kuva 3.

Ei tämäkään vielä riittänyt, vaan menestynyt ja kuuluisa jääkielloilija Teemu Selännekin muisteli väärin Kainuun Sanomien haastattelussa heinäkuussa 2011 tähän tapaan ”

”Selänne kehuu Vuokatin kehittyneitä olosuhteita ja muistelee vuotta 1995, jolloin kyseinen leiri pidettiin ensimmäisen kerran.

– Olosuhteet täällä ovat kehittyneet hurjasti. Muistan kuinka ensimmäisinä vuosina Katinkullan alueella oli vain muutamia mökkejä, Selänne muistelee.”

Teemu Selänteelle tiedoksi, että jo vuonna 1991 Katinkulassa oli satoja loma-asuntoja, 18-reikäinen golfkenttä ja Klubi-rakennus kylpylöineen, ravintoloineen ja muine harrasteineen. Pyysin aikoinaan Kainuun Sanomia korjaamaan tämän uutisen, mutta sitä he eivät tehneet?

Raskasta oli Katinkultaa rakentaa, mutta rakastin sitä työtä. Raskasta ja yksinäistä on ollut omia oikeuksia ja kunniaa puolustaa, mutta tämä on käsimystä.

Nyt kun isänmaani on vienyt minulta omaisuuden, terveyden, ajanut maanpakoon ja siirtänyt kunnian toisille sille tekemästäni työstä, niin harkitsen vakavissani kansalaisuuden vaihtoa. Mitään muuta vaihtoehtoa minulle maanpakolaiselle ei ole tarjottu. Ei apua, ei tukea, ei kotikunnalta, kotimaalta tai Suomen oikeuslaitoksen taholta, ei edes yhtä puolueetonta ja rehellistä oikeudenkäyntiä.

Lisäsin blogiin 24.03.2019 Valtioneuvostolta saadusta hakemuksesta Vesa Tengmanin Kauppaneuvoksen arvonimestä ks. kuvakaappaukset, klikkaa hiirellä suuremmaksi, joista voitte todeta, että Sotkamon kunnanjohtaja, kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat suosittelevat Kauppaneuvoksen arvonimen myöntämistä minun ansioluettelollani. Katinkullan omaisuuden arvo oli yli 130miljoonaa euroa, joten roskapankki Arsenaal ei pystynyt edes kuudessa vuodessa tuhoamaan sen varallisuutta osaamattomalla toiminnallaan. Suosituksen antajat olivat hyvin tietoisia siitä, että Katinkultaa ei olisi edes olemassa, eikä myöskään Holiday Club Resort Oy:tä yhtiönä ilman minun luovuuttani, ideoitani ja vuosikymmenten työtäni Katinkullan perustajana. Ilman minua, veljiäni Lassia, Eeroa, Veijoa, Raimoa, Jormaa ja yhtiökumppaniamme Seppo Juurikkoa Katinkultaa ei olisi koskaan rakennettu ja sitä toteutettu. Tämä on törkeätä historian vääristelyä ja ansioni luovuttamista henkilölle, jolla ei ole Katinkullan perustamiseen osaa ei arpaa saatikka taitoa ei kykyä sen luomiseen.

Sain tämän tiedon Valtionneuvoston kansliasta 4.3.2019 ja sen seurauksena olen selvittänyt jo ”Sveitsin klinikan yhteystiedot”, johon mulla on nyt varaa. http://www.dignitas.ch/?lang=en