Nyt on hallitus, joka ei anna tämän enää tapahtua

Minulla on noin 20 tuntia puhelunauhoituksia pankkiirien kanssa sekä KRP:n rikostutkinta ja sen liiteaineisto pankin johtokunnan pöytäkirjoineen, 90-luvun pankkikriisin rikoksista. Koko aineisto on digitaalisessa muodossa. Keskusrikospoliisin rikostutkijat löysivät useita rikoksia mutta paikkakunnan syyttäjä ei yhtään? Yhteensä parituhatta sivua, joilla voi todistaa, että tämä on se tapa, jolla yrittäjiltä viedään elämäntyö; yritys, omaisuus, kodit ja terveys, jäljelle jää vain velkavankeus. Perheet hajoavat, lapset ja nuoret syrjäytyvät elämästä ilman toivoa tulevaisuuden rakentamisesta ja yrittäjät tekevät itsemurhia. Yhtään riippumatonta ja puolueetonta oikeudenkäyntiä yrittäjälle ei suoda. Koko aineisto on ollut jo kaksi vuotta YLE:llä ja MOT:n toimituksella, mutta niitä ei ole julkaistu – syytä en tiedä? Niiden julkistaminen olisi yhteiskunnan kannalta erittäin merkityksellinen varsinkin nyt, kun käsillä on koronakriisi ja sen jälkeen pankkikriisi. Blogin lopussa voit kuunnella omin korvin pankkiirin sanovan syyn konkurssille, joka on täysin lain vastainen ja jolla tullaan perustelemaan tulevat koronakonkurssit.

Aina ja kaikkia talouskriisejä, niin myös koronakriisiä, seuraa pankkikriisi ja näin ne pankkiirit sen hoitavat.

Yrityksen perustaminen ja rakentaminen.

Yrittäjä alkaa pakertamaan yötä-päivää töitä, että yritys saadaan rakennettua ja pyörimään. Vihdoinkin yritys on siinä kunnossa, että avajaisia vietetään ja tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä liikeidea on ainutlaatuinen ja varma menestys on taattu. Kunnanjohtaja pitää avajaispuheen ja kehuu yrittäjän rohkeutta ja kiittää uusista työpaikoista.

Yrityksen alkutaival ja pieni laajennus.

Hienosti menee yrittäjällä. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista, lainat saadaan vaivatta hoidettua, mutta yritys tarvitsee hiukan lisää lainaa laajennukseen. Pankinjohtaja tulee nyt oikein yrittäjän luokse neuvottelemaan. Kehuu jälleen, kuinka hienosti yritys on alkanut toimimaan ja luvutkin ovat erinomaiset, joten pankki mielellään rahoittaa myös laajennuksen, mutta tarvittaisiin hiukan lisävakuuksia, sillä pankki on arvioinut aiempien vakuuksien arvon hiukan laskeneen. Niinpä pankkiiri ehdottaa yrittäjän kodin panttaamista ja toteaa siinä samassa, että mitään riskiä yrittäjällä ei ole, sillä uuden laajennuksen tuomalla tulorahoituksella saadaan helposti hoidettua lainanmaksut. Yrittäjä soittaa puolisolleen ja kysyy, että voitaisiinko pantata koti uuden lainan vakuudeksi. Puoliso empii, muta suostu sitten. Yrittäjä sai sitten laajennusosaa varten lainan.

Mitä tapahtuikaan pankin johtokunnassa ennen rahoituspäätöstä?

Johtokunnan jäsenet keskustelivat pitkään nyt valmiin yrityksen arvosta ja tulivat siihen tulokseen, että liikeidea on todella hyvä ja luvutkin sen osoittavat. Vakuuksiakin on jo saatu mukavasti, mutta se yrittäjän omakotitalo, se täytyisi saada jotenkin tähän mukaan, sillä yhden johtokunnan jäsenen poika menee kohta naimisiin ja olisi kiinnostunut siitä talosta? Samalla sovitaan, että johtokunnan jäsenet pyrkivät edesauttamaan sitä, että laajennuksen valmistuttua saadaan yritykseen väliaikainen asiakaskato.

Yrittäjä pakertaa töitä kahta kauheemmin, pitämättä lomia ja viettämättä vapaa-aikaa.

Yrityksen laajennus on nyt sitten valmis, mutta koronakriisin syystä alkaa myynti takkuamaan ja kassan pohja alkaa näkyä. Yrittäjä soittaa tutulle hymyilevälle pankkiirille, jota kuuntelee tympääntyneen oloisena yrittäjän käyttöpääomalainan tarvetta. Kutsuu yrittäjän pankkiin, kahvia ei ole nyt tarjolla. Pankinjohtaja sättii yrittäjää huonosti hoidetusta työstä ja asiakaskadosta. Sanelee samalla tiukat ehdot lisärahoitukselle. Ensimmäisenä tulee henkilökohtainen takaus kaikkiin velkoihin sekä vaatii kulujen karsimista, joten myyntiosastoa on supistettava, tai konkurssi uhkaa. Yrittäjä kuulee nyt ensimmäistä kertaa sanan konkurssi, joka lamaannuttaa hänet täysin. Hän on toimistolla laskenut, että vakuuksien arvo on viisinkertainen nykyiseen lainamäärän nähden ja tulorahoitus kattaa vielä toiminnan kulut, mutta lainanmaksun kanssa on vaikeuksia, koska laina-aika on niin lyhyt. Pankkiiri ei kuitenkaan suostu laina-aikaa jatkamaan, jolla lyhennykset saataisiin pienemmäksi. Yrittäjä ehdottaa, että osan vakuuksista voisi myydä ja pienentää sillä rahalla lainakuormaa. Pankkiiri toteaa karjahtaen, että ne pankki ei anna siihen lupaa, sillä nyt on huono aikaa myydä mitään. Yrittäjälle ei jää muuta vaihtoehtoa, kuin suostua pankin ehtoihin.

Yrittäjän konkurssi

Ei mennyt kauaa, kun pankki haki yrittäjän konkurssiin kahden viivästyneen lainanmaksun eräännyttyä. Pesänhoitaja oli jo silloin johtokunnassa valittu, kun yritys sai ensimmäisen lainansa.

Pesänhoitaja laati pesäluettelon pankin ohjeiden mukaan, sinne tuli nyt vakuuksien arvot, joista otettiin 70%:a pois käyvistä arvoista. Yrityksen omaisuudesta jätettiin arvoksi vain 30%:a todellisesta arvosta.

Yrittäjän oli pakko vannoa pesäluettelo oikeaksi. Pesänhoitaja vihjasi rikoskanteilla, jos hänen laatimansa pesäluettelo ei kelpaa. Yrittäjä on nyt pesänhoitajan armoilla, sillä hän häärii yrityksessä, ja voi halutessaan hävittää vaikka kirjanpitoa tai väärentää sitä, että saadaan yrittäjä rikossyytteeseen. Tuttu tilintarkastaja on heti valmis pankin pyynnöstä auttamaan pesähoitajaa rikoksen valmistelussa, kohtuullista korvausta vastaan ja alentamaan yrityksen omaisuuden arvoa jopa 70%:a.

Sitten alkaa yrittäjän teurastus.

Jo viikon kuluttua tulee yrittäjän perheelle häätömääräys, auto vietiin jo konkurssia seuraavana päivänä samalla, kun perheen tilit tyhjennettiin. Yrittäjällä ei ole enää autoa, ei tietokonetta, jolla selvittää asioita.

Yrittäjä menee poliisin puheille, että olisi syytä tutkia pankin menettely. Poliisia ei kiinnosta, mutta ottaa kuitenkin lausunnot asianosaisilta. Poliisi kyllä huomaa rikoksen tapahtuneen, mutta syyttäjä, joka on pankkiirin vävy, päättää kuitenkin, että syytteisiin ei ole aihetta.

Pesänhoitaja järjestää vakuuksien panttihuutokaupan, sopivasti jouluaattoaamuna. Paikalle tulee nyt joukko asianajajia, jotka tekevät huudot pankin läheisten lukuun. Niinpä pankin johtokunnan jäsenen pojan uudenvuoden juhlat järjestetään jo uudessa kodissa nuorikon kanssa. Yrittäjän mökki päätyy pankkiirin tyttärelle, tontit yhden johtokunnan jäsenen pojan rakennusliikkeen omistukseen. Metsäpalstan saa pesänhoitajan veljenpoika, joka on naimissa syyttäjän tyttären kanssa. Kaikki yrittäjän omaisuus siirtyi panttihuutokaupassa 70%:n alihintaan toisille omistajille ja yrittäjäperhe jäi velkavankeuteen.

Yrittäjä hakee oikeutta…

Turha on kirjoittaa oikeudenkäynnistä mitään, sillä yrittäjällä ei ole mitään mahdollisuutta saada Suomessa oikeutta. Kukaan häntä ei usko, kukaan hänen puolestaan ei puhu. Kaikki vaikenevat, kääntävät katseensa ja selkänsä. Kylillä ei enää tervehditä yrittäjää, ei hänen puolisoaan ja lapsia kiusataan koulussa ja kadulla.

Yrittäjä sysättiin ”ei toivottavaksi kansalaiseksi”. Yrittäjän perustama yritys pyörii, työllistää ja laajentaa, nyt pankin johtokunnan läheisten omistamana, ja paikalliset tiedotusvälineet kehuvat nyt uutta omistajaa ja kunnanjohtaja kiittelee.

Näin Suomessa yritystoiminta on tuhottu.

Paikallispankin tallettajat eivät maksaneet tappioita sijoituksistaan. Näin tehtiin valtavan suuressa mittakaavassa 90-luvun pankkikriisissä, jossa miljardien eurojen tappiot maksoivat veronmaksajat, jotka pelastivat säästöpankkien tallettajat, jotka lain mukaan olisivat olleet vastuussa tappioista. Eduskunnan suurin puolue oli kuitenkin Säästöpankkipuolue. Kymmeniä tuhansia yrittäjiä ja heidän perheitään tuhottiin. Vielä tänäkin päivänä heistä suuriosa on velkavankeudessa, 28-vuoden jälkeen konkurssista.

Mitä tästä opimme.

Jos haikailet yrittäjäksi, niin älä ainakaan ota lainaa siltä tutulta paikallispankilta. Jos elämäsi on sinulle ja perheellesi kallis, niin unohda yrittäminen Suomessa. Parempi on sinnitellä sosiaaliavustuksilla, niin saat asua kuitenkin kotona, ja sinulla on edes pieni toivo paremmasta tulevaisuudesta.

Valitettavasti Suomen yrittäjät ja muut velalliset lukivat tämän blogini liian myöhään, jonka julkaisin ensimmäisen kerran 19.2.2016

Mutta nyt on hallitus, joka ei anna tämän enää toistua. Sillä pankit ja pankkiirien lähipiiri hankkii parhaimmat tulot kriisin jälkimainingeissa ja se on estettävä. Sillä yhteiskunta menettää eniten kriisin seurauksien hoidossa seuraavina vuosikymmeninä. Vieläkin maksetaan 90-luvun pankkikriisin seurauksia.

Kuuntele nyt kuinka yrittäjien omaisuus ryöstettiin, vietiin yritys, omaisuus, kodit ja terveys. Äitini ja kaksi veljeäni kuolivat ennen aikaisesti tämän rikoksen seurauksena. Näin hoidettiin Esko Ahon hallituksen aikaan pankkikriisi.

Tästä voit omin korvin kuunnella, kuinka SKOP:n pankkiiri ja yhtiömme hallituksen jäsen Pekka Luukkainen, joka suunnitteli yrityksemme kaappauksen SKOP:n roskapankille, perustelee yrityksemme konkurssin. Roskapankki SKOP-Kiinteistöt Oy:n kautta yritystämme hoidettiin valtavilla kuluilla kuusi vuotta veronmaksajien piikkiin, ennen kuin se myytiin edelleen 80%:n alihintaan Jaakko Pöyrylle. Sen jälkeen omaisuutemme siirrettiin veroparatiisiin ja voittoa on omaisuutemme myynnillä tehty valtavia summia. Yrityksemme omaisuus oli 117milj.euroa, Investointi oli 77milj.euroa, josta lainat 44milj,euroa (57%) ja tulorahoitus + omarahoitus 33milj.euroa (42%). Eli varastetaan yrittäjien omaisuus ja muiden velallisen asunnot, joiden omaisuudella tekevät voittoa ne, jotka omaisuuden epäoikeudenmukaisesti heiltä riisti. Haastattelun lähde: Radio Kajaus 5.12.1992, toimittaja Heikki Kähkönen

 

PeliSuomi

email: pelisuomi@gmail.com Nyt on ajateltava toisia, sillä heitä on enemmän -Minä olen vain Yksi !

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu