Alkuaikojen työväenliike

Isoisäni isä Matti Mattila e. Mikander (1862-1943) oli 1800-luvun lopussa saanut Ouluun rantautuneesta työväenaatteesta innostuksen lähteen ja oli isoisäni Jaakko Aleksanteri Mattilan (1895-1979), sekä muiden työväenaatteen innostamien miehien kanssa perustamassa Tyrnävälle maatyöväenliitoa. Hankkivat tulevalle työväentalolle tontin vuonna 1925 ostamalla maatilasta Tyrnävän kylästä Roustin tilasta erotetun Vapaus nimisen palstan. Työväentalo on käsittääkseni tänäkin päivänä toiminnassa. Isoisäni menetti oman pientilansa pakkohuutokaupassa vuonna 1939, kun piti tärkeämpänä hoitaa työväentalon hankinnasta syntyneet velvollisuudet. Tämän seurauksena isoisäni joutui irtolaiseksi ja hänen lapset sijoitettiin eri maatiloille kasvatettaviksi, kun vaimokin kuoli, eli isoisästäni tuli irtolainen sodan vuosiksi.

Tämän vuoksi olen perehtynyt siihen, mistä työväenaatteessa on oikein kyse silloin, kun se haki suuntaansa, jolloin yksi suuntaus näytti olevan kurikkalaisuus, jonka nimi tulee Matti Kurikasta, joka syntyi Inkerimaalla 24.1.1863 ja kuoli Yhdysvalloissa 1.10.1915. Matti Kurikka oli lehtimies, kirjailija, sosialisti, teosofi ja utopisti. Matti Kurikka vastusti erityisesti Kirkkoa, papistoa, porvareita jne., vaikka harrasti kuitenkin tolstoilaisia ajatuksia sosialismista ja teosofiaa ja oli niiden puolesta puhuja. Kurikka toimi Työmies-lehden päätoimittajana 1897–1899. Työmiehen myötä Kurikasta tuli aktiivinen työväenliikkeen toimija, jonka sosialismi oli omanlaisensa sekoitus tolstoilaista sosialistisia ajatuksia. Toukokuussa 1899 Kurikka luennoi Helsingissä innostuneelle kuulijakunnalle haaveestaan ihanneyhteiskunnan toteuttamisesta. Hanketta varten perustettiin ”Kalevan Kansa” -niminen yhdistys, ja se perustikin suomalaissiirtokunnan Australiaan. Kokeilu kuitenkin epäonnistui täysin epäkäytännöllisen Kurikan johdolla ja jäi käytännössä vain kymmenen kuukauden mittaiseksi telttaleiriksi. Olen miettinyt sitä, mikä sai työväenliikkeen kiinnostumaan teosofiasta?

Bengt Jangfeldt ”Immanuel Nobel ja hänen poikansa tsaarien Venäjällä” (Siltala 2023), josta lainaus sivulta 361: ”Vuonna 1905 keisarin julkaisemassa lokakuun manifestissa työläisille annettiin oikeus järjestäytyä ammattiyhdistyksiin. Niistä monien johtoon nousi nopeasti ammattivallankumouksellisia, ja puhtaat ’työläiskysymykset’, kuten palkat ja työehdot, jäivät vähitellen poliittisten päämäärien varjoon.”

Matti Ahde, Timo Hakkarainen ”Matti Ahde – Sähkömies” (WSOY 2013), josta lainaus sivulta 51: ”Akatemia opettajakunta oli monin osin suomalaista huippua… Legendaarinen pasifisti Yrjö Kallinen ja näyttelijä Vilho Siivola olivat innoittavia puhetaidon opettajiani. Yrjö Kallisen ansiosta kiinnostuin teosofiasta. Hänen oppiaineensa oli puhetaito, mutta käytännössä hän puhui vapaasti eri aiheista ja teosofinen ajattelu kulki luentojen punaisena lankana… Jiddu Krishnamurtti oli Kalliselle hyvin tärkeä ajattelija. Kiinnostuin siinä määrin tämän intialaisen julistajan ajatuksista, että hankin hänen teoksensa Kulttuurista on kysymys. Teosofinen ajattelutapa puhutteli minua voimakkaasti. Toimin nykyisin Yrjö Kallisen rahaston puheenjohtajana… Myöhemmin olen toiminut Työväen Akatemian hallituksessa kaksi vuosikymmentä. Edistin tämän minulle tärkeän oppiahjon kehittämistä hankkimalla eduskunta-aloitteilla rahoituksen sen lisätilojen rakentamiseen.”

Aimo Halila ”Iitin historia II” (Iitin kunta ja seurakunta 1966), josta lainaus sivulta 566: ”Marxilainen sosialismi tuli Suomessa laajojen piirien tietoisuuteen etenkin Karl Kautskyn 1892 ilmestyneen ja 1899 suomennetun Erfurtin ohjelma nimisen teoksen välityksellä. Puhuttiin taloudellisten tekijöiden murskaavasta kaikkivallasta ja voitokkaasta luonnontieteestä, etenkin darwinismista. Luonnonlain välttämättömyydellä kehitys johtaisi, niin uskottiin, pian porvariston ja kapitalismin häviöön, proletariaatin voittoon. Tienä oli katkera luokkataistelu. Työläisillä ei ollut isänmaata, sanottiin, ja tässä jouduttiin ristiriitaan 1800-luvulla voimakkaan ja ajalle tyypillisen kansallisuusaatteen kanssa. Myös kirkon kanssa jouduttiin vastakkain, sillä sosialismi selitti kirkon porvarillisen yhteiskunnan vanhoilliseksi tukipylvääksi ja työväelle tarpeettomaksi. Uskonto oli jokaisen yksityisasia.”

Kreivi ja kirjailija Leo Tolstoin ajatukset sosialismista olivat susosittuja työvöenliikkeen ihmisten keskuudessa Suomessa. Leo Tolstoi syntyi 9.9.1828 Jasnaja Poljana, Tulan kuvermentti, Venäjän Keisarikunnassa, kuoli 7.11.1910 Astapovo, Rjazanin kuvernementti, Venäjän keisarikunta, oli yksi tunnetuimmista venäläisistä kirjailijoista. Leo Tolstoi vastusti kirkkoa, vallanpitäjiä ja yläluokan elämäntapaa. Hän oli myös kasvissyöjä. Tolstoin opit aiheutti myös suuria ristiriitoja hänen omassa perheessään. Tolstoin rauhanaate vaikutti syvästi rauhanliikkeeseen. Ajan mittaan Jasnaja Poljanasta tuli tolstoilaisuuden ihailijoitten pyhiinvaelluskohde. Totuuden etsinnässään Tolstoi hakeutui ortodoksiseen kirkkoon, mutta huomasi pian monien pappien tietämättömyyden. Hän käsitti, etteivät ulkoiset menot, tuoksuvat suitsutukset, loistavat kynttilät, vanhat ikonit ja välkehtivät mosaiikit tehneet ihmisestä kristittyä. ”Kannamme kaikki Jumalan valtakuntaa itsessämme”, hän julisti. Tolstoin kirkkoon kohdistama arvostelu johti siihen, että Pyhä synodi vuonna 1901 julisti hänet harhaoppiseksi ja Tolstoi erotettiin ortodoksisesta kirkosta.

Oswald J. Smith, Oswald A. Blumit, Basil Malof “Basil Malof Venäjän apostoli – Kuvauksia pastori Basil A. Malofin elämästä” (Ristin Voitto 1971), josta lainaus sivulta 44: ”Ollessani lähetystyössä Venäjällä, synnyinmaassani, minulla oli tilaisuus kohdata kaikenlaisia, kaikkiin luokkiin kuuluvia ja kaikissa yhteiskunnallisissa asemissa olevia ihmisiä. Merkittävin heistä oli Venäjän kuuluisin kirjailija, kreivi Leo Nikolajevits Tolstoi… Oli varhainen kesäaamu. Kreivi Tolstoi vastaanotti minut ystävällisesti ja pyysi minua heti miellyttävällä tavallaan pitkälle kävelylle ja keskustelemaan hänen valtavassa puistossaan.” Ja toinen lainaus sivulta 76: ”On monia protestantteja, jotka ovat kääntyneet, mutta eivät ole syntyneet uudesti… Leo Tolstoi oli kääntynyt mies, mutta hän ei ollut uudestisyntynyt. Seurakuntiin tulee joukoittain miehiä ja naisia, jotka ovat kääntyneet, mutta eivät ole syntyneet uudesti… Mikä on kääntyneen ja uudestisyntyneen välinen ero? Pyhä Henki on kääntyneen henkilön ulkopuolella, mutta uudestisyntyneensä Hän asuu. Häntä ottaa asuntonsa meissä ja puhuu meidän kauttamme.”

Kirjallisuutta ja lähteet:

Suodenjoki , S , Salmi-Niklander , K , Seppälä , M-O , Salmesvuori , P , Rajavuori , A , Pollari , M & Heimo , A (toim) ”Lannistumaton : Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia , Nro 1481 2022)
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/83a8dd6d-3560-453e-b567-9b6759825a56/content

Wikipedia

Opinnäytetöitä:

Jenna Puttonen ”TOTUUDENETSIJÄT. PEKKA ERVASTIN TEOSOFINEN TULKINTA KALEVALASTA” (Maisterintutkielma Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa – Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto Syksy 2023)
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/92232/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-202312118232.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kai Ala-Häivälä ”VANKINA VALKOISTEN – Oulun vankileiri 1918” (Suomen historian pro gradu -tutkielma 2000)
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/20009940-21ad-4c90-95b1-1ece22917666/content

 

 

 

penttijuhani
Helsinki

Olen syntynyt Helsingissä 1950 luvulla, kun vanhempani muuttivat Oulusta ja Ilomantsista Helsinkiin työn perässä. Toimin ammattikoulun opettajana 28 vuotta. Olen eläkeläinen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu