Kuinka Sveitsi on säilyttänyt itsenäisyytensä ja liittoutumattomuutensa?

Minua on hämmästyttänyt, kuinka Sveitsi on voinut pysyä itsenäisenä ja liittoutumattomana maana jo pitkään ja selvisi toisesta maailmansodastakin puolueettomana, ilman osallistumista Euroopan sotaan, eikä sitä valloitettu. Näin olen käsittänyt asian olevan. Tämä on kunnioitettava saavutus, josta täytyy ottaa selvää. Sveitsin erottaa EU:sta tullimuuri, eli tämän vuoksi tulee huolintafirmoille töitä.

Vaimoni kanssa kävimme vierailemassa ensimmäisen kerran n. 20 vuotta sitten Baselissa ja nyt 2022 toisen kerran. Vierailimme ensimmäisellä kerralla mm. Neuhausenin lähistöllä olevaan Schaffhauseniin, josta edelleen neljä kilometriä joen alajuoksulla olevalle Reinin putouksille. Reinin putouksilla vietimme aikaa syöden mm. eväitä. Kävimme Luzernissa tutustamassa liikennemuseoon Verkehrshaus der Schweizissa, sekä kolmen maan nurkassa olevalle satama-alueelle, jossa sai käsityksen, kuinka lähellä rajat ovat. Kävimme myös roomalaisten rakennusten raunioille jne… Vietimme aikaa tätini siirtolapuutarhatyyppisessä mökissä, jossa voi kasvattaa vihanneksia jne., sillä siellä on ainakin kaksi satokautta. Baselissa kävellessämme Suomea puhuessamme keskenämme niin, eräs nainen ystävänsä kanssa kysyi meiltä, että olemmeko suomalaisia? Vastattuamme, että olemme, niin he sanoivat tulleensa Saksan puolelta vierailemaan Baselissa, jossa tämä suomalainen oli elänyt jo pitkään. Meillä oli siinä mukava tapaaminen. Olimme nähneet Baselissa laatan talon seinässä, jossa luki Erasmuksen asuneen siinä. Baselissa on saksalainen rautatieasema Badischer Bahnhof, jossa liikennöi Saksan DB junayhtiön junat Saksaan ja Saksasta Baseliin.

Elokuussa 2022, kun olimme Baselissa, niin siellä oli silloin suuri Sveitsin-painikilpailutapahtuma, joka uutisoitiin näyttävästi eri medioissa. Sveitsin paini eli Schwingerköning on suosittu, jossa taistelijoilla on tukevat taistelushortsit jaloissa, joista vastustajat ottavat otteen ja yrittävät selättää vastustajansa. Alustana on sahanpurusta pyöreä taistelualusta. Taistelijoiden housuasu on tyypillinen Schwingerköningissä, joka on näkyy vanhoissa kuvissa paimenilla, jotka harjoittelivat Alpine laiduntamisjaksoa varten. Sveitsin painin elpyminen tapahtui ensimmäisellä vuonna 1805 järjestetyllä Unspunnen-festivaaleilla. Tämän festivaalin yhteydessä on kehitetty kansallista tietoisuutta.

Baselissa oli myös Sionistisen liikkeen suuri 125-vuotisjuhla elokuun lopussa 2022. Sionistisen liikkeen perusti Theodor Herzl, joka vuonna 1896 esitti sionismin perusperiaatteet kirjassaan Juutalaisvaltio ja järjesti maailman ensimmäinen sionistisen kongressin Sveitsissä Baselissa vuonna 1897. Vuonna 1894 nuori keskieurooppalainen journalisti Theodor Herzl (1860-1904) havahtui juutalaisten ahdinkoon ranskalaisen kapteenin Alfred Dreyfusin oikeudenkäynnin aikana, kun vapaamielisinä luultujen ranskalaisten antisemitismi oli nostanut päätään. Herzl päätteli, että juutalaiset vapautuisivat vainoista ja syytöksistä vain omassa maassaan. Hän aloitti kampanjan juutalaisen valtion perustamisen puolesta ja kirjoitti 63-sivuisen pamfletin Juutalaisvaltio (1896). Herzl perusti Maailman sionistijärjestön ja järjesti vuonna 1897 ensimmäisen sionistikongressin Baselissa. Sionismin aate kasvoi nopeasti, ja Herzl sai tukijoita etenkin Itä-Euroopasta, missä juutalaisten asema oli kaikkein heikoin. Hän myös haki Turkin sulttaanilta tukea Israelin perustamiselle Turkin hallitsemaan Palestiinaan, ja myöhemmin Englannilta, josta tulikin Herzlin kuoltua Israelin valtion varsinainen kätilö.

Sveitsiläiskaarti on sveitsiläisistä koostuva sotilasyksikkö, jonka tehtävänä on paavin ja Vatikaanivaltion turvallisuuden takaaminen. Sen perusti paavi Julius II vuonna 1506 pyytämällä hyvinä palkkasotilaina tunnettuja sveitsiläisiä turvaamaan Vatikaania aseilla. Vatikaanin Sveitsiläiskaarti on yksi maailman vanhimpia edelleen toimivia sotilasosastoja. Perusvaatimukset kaartiin pääsemiseksi ovat: katolinen, miespuolinen Sveitsin kansalainen, suorittanut asepalveluksen Sveitsin armeijassa, naimaton, sitoutunut selibaattiin 25-vuotiaaksi, 19–30-vuotias (yli 30-vuotias voi päästä uudestaan kaartiin). Kaartilainen saa automaattisesti Vatikaanin kansalaisuuden. Kaartilaiselle kyse on kunniatehtävästä, ja yksikköön onkin hakijoita paljon enemmän kuin tarvitaan. Kahden vuoden palveluksen jälkeen kaartilainen voi halutessaan päättää palveluksensa, jolloin hän menettää kansalaisoikeutensa.

Katso https://www.rantapallo.fi/travelismypassion/2012/07/07/sveitsin-riviera-montreux-ja-vevey/

Olivia ja Aino Jauhiainen ”Maria Stenroth (Merja Salmela) elämäkerta” (WSOY 1929), josta lainaus sivulta 189: ”Heinäkuun lopussa Marian toive toteutui, ja hän pääsi lähtemään pitkälle matkalleen, etelää kohti, jonne hän oli tällä kertaa päättänyt suunnata kulkunsa. Turhaan tiedusteltuaan oleskelupaikkoja eri suunnilta hän viimein valitsi Davos’n kylän Itä-Sveitsistä. Sinne aikoi myöskin paroni Nicolay (Paul Ernst Georg von Nicolay), kristillisen ylioppilasliikkeemme perustaja, matkustaa, ja Maria Stenroth iloitsi tietäessään saavansa tarvittaessa turvautua hänen ystävälliseen opastukseensa… Matka Davos’hon oli mitä ihanin. Näin melkein kaikki alppimaiseman ihanuudet: viljeltyjä rinteitä, metsäisiä maita, kuivuneita ja kuohuvia alppipuroja, jäätiköitä, lunta ja taivasta tavoittelevia huippuja.”

Anni Voipio ”Suomen Marsalkka – elämäkerta” (WSOY 1953), josta lainaus sivulta 373: ”Miltei Mannerheimin kodiksi saattaisi kutsua Val-Montin kylpyläparantolaa Montreux’n kaupungin ylävuorella Alppien rinteellä Genéven järven rannalla Sveitsissä. Useita talvia peräkkäin hän vietti siellä hoitaen terveyttään, mutta ennen kaikkea keskittyen viimeiseen työhönsä, muistelmien kirjoittamiseen… Hänen ensimmäisessä kerroksessa olevan huoneensa parvekkeelta avautui laaja näköala Genéven järvelle ja sen taustalla kohoaville Dents du Midin ikuisen lumen peittämille huipuille… Vuoden 1950 joulun Mannerheim vietti Luganossa.

Pekka Hyvärinen ”Suomen mies – Urho Kekkosen elämä” (WSOY 2000), josta lainaus sivulta 73: ”Marski jäi kuitenkin Sveitsiin loppuelämäkseen: – Tapasin sairaan ja hyvin väsyneen vanhan herrasmiehen, jonka pääasiallinen toivomus oli voida levätä rauhassa ja ottaa aurinkoa, johon hänen pitkä ja vaiherikas maansa palveleminen hänet hänen omasta mielestään oikeutti, raportoi amerikkalainen asiamies myöhemmin Luganosta.” Katso lisätietoja:
http://www.parkkinen.org/mannerheim.html
http://www.mannerheiminperinnesaatio.fi/perinnetyo/muistolaatat/sveitsi
https://www.matkallamaailmalla.fi/53.Marskin%20viimeiset%20vuodet.html

Sveitsi, virallisesti Sveitsin valaliitto on liittovaltio, joka koostuu 26 kantonista. Roomalaiset kutsuivat nykyistä Sveitsin aluetta nimellä Helvetia. Siellä asui kaksi kelttiheimoa, helvetialaiset ja raetialaiset. Roomalaiset valloittivat alueen gallialaissodissa 58 eaa. ja hallitsivat sitä 400-luvulle asti. Rooman vallan luhistuttua alueen itäosan valtasivat alemannit ja länsiosan burgundit. Vuonna 1291 kolme metsäseutua, Uri, Schwyz ja Unterwalden solmivat valaliiton ja yhdistivät voimansa taistelussa Habsburg-sukua vastaan. Valaliiton perustamispäivänä pidetään perinteisesti 1. elokuuta 1291, jota vietetään Sveitsin kansallispäivänä. Liitto sinällään oli yksi lukuisista kaupunkien ja muiden alueiden muodostamista liitoista, eikä sen tavoitteena ollut itsenäisyys, vaan turvata alueen asema epävakaana aikana Saksan kuninkaan Rudolf I Habsburgilaisen kuoltua. Ajatus yhtenäisestä Sveitsistä alkoi syntyä huomattavasti myöhemmin.1300-luvulla liitto alkoi laajentua, kun Luzern liittyi siihen 1322. Zurich seurasi vuonna 1351 ja Bern vuonna 1353. Svaabilaissodan (1499) myötä valaliittolaiset (’Yläsaksan liitto’) saavuttivat Baselin rauhassa käytännössä itsenäisen aseman keisarikunnasta.

Reformaation aikana liitto rakoili osan kantoneista liityttyä Ulrich Zwinglin ja Jean Calvinin johtamaan reformaatioon toisten pysyttyä katolilaisina.

Ulrich Zwingli s. 1.1.1484 Wildhaus, Sveitsi, k. 11.10.1531 Kappel am Albis, Sveitsi, oli Sveitsin uskonpuhdistaja ja reformoidun kirkon perustaja.

Ulrich Zwingli oli perheensä kahdeksasta pojasta kolmanneksi vanhin. Hänet lähetettiin jo viisivuotiaana pappissetänsä Bartholomäus Zwinglin luo läheiseen Weeseniin. Kymmenvuotiaana hänet lähetettiin Baseliin. Hän ilmoittautui Wienin yliopistoon talvilukukaudeksi 1498. Zwingli jatkoi opintojaan Bernissä vuoteen 1502, jolloin hän siirtyi Baselin yliopistoon, josta hän valmistui maisteriksi vuonna 1506.

Zwinglin oli huolestunut moraaliin liittyvistä asioista. Hän näki, että Sveitsin kansallisen ja kirkollisen elämän sekä Jumalan sanan välillä oli ristiriitaa. Hän pyrki hylkäämään jumalanpalveluksesta kaiken sellaisen, jota ei löydy Uudesta testamentista.

Zwingli määrättiin vuonna 1506 kansansaarnaajaksi Glarusin kantoniin, jossa hän vaikutti vuoteen 1516 asti. Glarusin seurakunnassa hän toimi taitavana saarnaajana ja vastusti sikäläistä anekauppiasta, paavinvaltaa ja kiirastulioppia.

Zwingli oli saanut mainetta taitavana saarnaajana ja kirjoittajana. Loppuvuodesta 1518 Zurichissä vapautui kirkkoherran paikka. Zürichissä Zwingli tutustui Martti Lutheriin ja omaksui hänen oppinsa uskonvanhurskaudesta. Samaan aikaan Zwingli alkoi kehittää omaa teologista oppiaan.

Zwinglin käsityksen mukaan kirkkoa ei voi uudistaa humanistien viisauden voimalla vaan Jumalan hengellä evankeliumin sanan ja uskon kautta. Zwingli kielsi olevansa kirkon uudistaja. Hän vain vaati siirtymistä Raamatun mukaiseen uskonnon harjoittamiseen. Elokuussa 1519 Zürichissä puhkesi rutto, johon kuoli neljäsosa kaupungin asukkaista, ja kaupungin valtasivat maailmanlopun tunnelmat. Kaikki kykenevät poistuivat kaupungista, mutta Zwingli jatkoi saarnaamistaan ja oli vuonna 1520 itsekin vähällä kuolla ruttoon. Sairastaessaan hän tutustui lähemmin Lutherin teoksiin. Vuonna 1521 Zwingli sai Zürichin kansalaisuuden.

Heinäkuussa Zwingli tukijoineen lähetti piispalle kirjeen, jossa hän vaati tätä hyväksymään pappien avioliitot. Piispa vastasi vaatimalla Zürichin hallintoa palauttamaan järjestyksen. Zwingli oli jo salaisesti aiemmin samana vuonna solminut avioliiton Anna Reinhartin, aatelismiehen lesken kanssa. Paikallinen papisto tuki Zwingliä, ja hän puolusti itseään julkisesti kerettiläisyyden syytöksiä vastaan.

Uskonpuhdistuksen seurauksena päätettiin kaupunkien luostarien lakkauttamisesta. Zwingli piti saarnan asemaa keskeisenä, joten hän puhdisti ja yksinkertaisti jumalanpalveluksen, jossa sallittiin vain Raamatun luku ja saarna.

Zwingli meni virallisesti naimisiin Anna Reinhartin kanssa 2. huhtikuuta 1524, kolme kuukautta ennen heidän ensimmäisen lapsensa syntymää. He saivat neljä lasta nimeltään Regula, Wilhelm, Ulrich ja Anna.

Reformaatio eteni halki Sveitsin. Uskonpuhdistus johti Zürichin ja viiden muun kantonin eroamiseen roomalaiskatolisen kirkon valtapiiristä, Sveitsin valaliitosta. Seurauksena oli Zürichin joutuminen ahtaalle katolisen valaliiton asettaessa rajat Sveitsin sisällä. Bernin liityttyä uskonpuhdistukseen vuonna 1528 Zwingli aloitti taistelun katolisia alkukantoneja ja Etelä-Saksan ruhtinaita vastaan. Katoliset vahvistivat asemiaan muodostamalla puolustusliiton, Kristillisen unionin, Itävallan kanssa vuonna 1529.

Zwingli edusti radikaalia reformaatioajattelua ja kritisoi Lutheria siitä, ettei tämä vienyt uudistuksia tarpeeksi pitkälle. Lutherin mukaan kirkosta tuli poistaa vain raamatunvastaiset asiat mutta Zwingli halusi kirkosta poistettavan kaiken sellaisen, mikä Raamatussa ei mainittu. Zwinglin mukaan kirkkorakennukset tuli yksinkertaistaa ja turhat patsaat ja kuvat poistaa. Zwingli myös halusi, että yhteiskunnassa noudatetaan uskonnollisia lakeja, kun taas Lutherin mukaan maallinen ja hengellinen valta tuli pitää erillään.

Uskonriita johti sisällissotaan, ja vuoden 1531 rauhassa päädyttiin kompromissiin: Zürich, Bern, Basel, Schaffhausen ja osia Graubündenistä reformoitiin; Luzern, Zug, Solothurn ja Freiburg pysyivät katolisina. Ranskan vallankumouksen sotien yhteydessä Sveitsi jäi Ranskan ja Itävallan armeijoiden väliin ja joutui valloitetuksi. Siitä tehtiin Helvetian tasavalta vuonna 1798. Tämä Ranskan vasallivaltio lakkautettiin muodollisesti vuonna 1803. Wienin kongressi (1815) palautti Napoleonin häviön jälkeen Sveitsin itsenäisyyden.

Erasmus Rotterdamilainen, alun perin Gerrit Gerritzoons; s. 27.10.1466 Rotterdamissa ja kuoli Baselissa 12.7.1536 oli hollantilainen filosofi, humanisti, teologi ja kirjailija. Erasmuksen parhaiten tunnettu teos on Tyhmyyden ylistys vuodelta 1509. Oman kirjoitustoimintansa lisäksi hän käänsi latinaksi ja toimitti lukuisia klassisia teoksia muun muassa Aristoteleelta, Augustinukselta ja Cicerolta. Hän myös toimitti uudet latinan- ja kreikankieliset Uuden testamentin versiot. Vanhaa kirjallisuutta tutkimalla Erasmus etsi alkuperäistä, puhdasta kristinuskoa ja pyrki yhdistämään siihen antiikin sivistyksen. Erasmus arvosteli useita katolisen kirkon opinkappaleita.

Sveitsin pääkaupunki on Bern, katso lisätietoja… https://fi.wikipedia.org/wiki/Bern
Sveitsissä ei ole virallista valtionuskontoa, ja perustuslaki takaa uskonnonvapauden. Uskonnolliset asiat ovat kuitenkin kantonien vastuulla. Näitä kirkkoja ja joissakin kantoneissa vanhakatolista kirkkoa ja juutalaisia seurakuntia tuetaan keräämällä kirkollisveroa seurakuntien jäseniltä ja joissakin tapauksissa myös yrityksiltä. Vuoden 2016 väestölaskennassa katolisia oli 36,5 prosenttia, reformoituja 24,5 prosenttia ja muita kristittyjä oli 5,9 prosenttia väestöstä. Muslimeja oli 5,2 prosenttia, juutalaisia 0,3 prosenttia ja muita uskontoja kannatti 1,3 prosenttia väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 24,9 prosenttia väestöstä. Viime vuosina kristittyjen osuus on ollut selvässä laskussa ja uskontokuntiin kuulumattomien osuus on ollut selvässä kasvussa.

Seppo Haario ”Monimuotoinen Sveitsi” (2017), josta lainaus sivulta 11: ”Geenitutkimuksen avulla on voitu hahmottaa sveitsiläisten esi-isien Y-kromosomien jakautuvan neljään suureen haploryhmään R (yli puolet), I (vajaa neljännes), G (vajaa kymmenes) ja E (vajaa kymmenes). Syvältä esihistoriallisesta ajasta periytyy E-haploryhmä, joka on tyypillisin Marokossa (87%) ja muualla Pohjois-Afrikassa sekä Kosovossa (48%). Koska albaaneja pidetään muinaisen illyyrien jälkeläisinä ja illyyreihin kuuluivat myös veneetit, joista Venetsia on saanut nimensä, E-haploryhmän edustajia voi pitää kaakosta vaeltaneena Sveitsin kantaväestönä… Toinen Troian sodan jälkeen länteen paennut kansa olivat etruskit, joiden muisto elää Toscanan nimessä. Heidän huomassaan Rooman kaupungeista kasvoi maailmanvallan keskus. Roomalaiset historioitsijat kertovat, että vuoden 400 eKr. aikoihin Raetus-niminen etruski olisi johtanut osan kansastaan Alpeille turvaan. Kun roomalaiset ylittivät Alpit vuonna 15 eKr., he perustivat Raetian maakunnan, jonka pääkaupunkina oli 500-luvun alussa Curia (nykyinen Chur). Sittemmin raetit oppivat latinaa ja heistä tuli retoromaaneja. Alustavasti voisi olettaa, että G-haploryhmä olisi tätä perua. Sitä esiintyy Mustanmeren rannikkokansoilla, mutta myös Sardiniassa (14%). Ötziksi nimetyn, Itävallan ja Italian väliseltä rajalta löydetyn muumion elämä – ja hänenkin on uutisoitu kuuluneen G-haploryhmään. Selvempää on, että R-haploryhmän toivat Sveitsiin kelttiläinen helveettien heimo. Helvetia oli nykyisen Sveitsin edeltäjävaltion virallisena nimenä 1798-1803. Sveitsiä edustava naishahmo Helvetia tunnetaan nykyisin kolikoista ja postimerkeistä; nimestä johtuu myös kansallistunnus CH (Confoedratio Helvetica), jolla vältetään tarve käyttää rinnakkain maan nimeä kaikilla neljällä virallisella kielellä… Historian paradokseja on, että vaikka helveetit tunnetaan yhä Caesarin muistelmista ja heistä todellakin polveutuu puolet Sveitsin väestöstä, heidän kelttiläinen kielensä hävisi kun maahan muutti joitakin roomalaisia ja I-haploryhmään kuuluneita germaaneja. Suomalaisistakin lähes kolmannes kuuluu pohjoismaiseen I-haploryhmään, mutta jostain syystä ruotsinkieliset jäivät Suomessa kutistuvaksi vähemmistöksi kun taas Sveitsissä saksan-kielestä tuli enemmistökieli.”

Risto Uimonen ”Tulos tai ulos” (WSOY 2019), josta lainaus sivulta 241: ”Kun Juha Sipilä esitti ministerilistansa toukokuussa 2015 Keskustan puoluehallitukselle ja eduskuntaryhmälle, osa kuulijoista ei ollut uskoa korviaan. Sipilän listalla oli nimittäin Anne-Catherine Berner, sveitsiläis-suomalainen yritysjohtaja ja yksi Vallila Interiorsin omistajista. Berner oli hallitusammattilainen ja Helsingin uuden lastensairaalan puuhanainen, jonka johdolla toteutetulla keräyksellä sairaalalle oli hankittu rahaa huikeat 36,5 miljoonaa euroa. Tämä tyylikäs untuvikko oli outo ilmestys Keskustan eduskuntaryhmässä – ja nyt Sipilä oli päättänyt tehdä hänestä ministerin ohi puolueen konkarikansanedustajien… Berner oli saanut Suomen kansalaisuuden vasta tammikuussa 2015. Hän tarvitsi sen voidakseen asettua vaaleissa ehdolle. Berner yllätti jo ennen ministeriksi tuloaan samalla ensi yrittämällä eduskuntavaaleissa 9691 ääntä Uudenmaan vaalipiirissä. Hän esiintyi sitoutumattomana ehdokkaana Keskustan listalla… Kaikki muuttui kuin taikasauvan iskusta, kun Berner julkisti huhtikuussa 2016 esityksensä teiden, rautateiden ja meriväylien yhtiöittämisestä. Berner sai kovaa oppia poliittisten suhdanteiden nousuista ja laskuista. Hän huomasi yhtäkkiä olevansa hallituksen haukutuin ministeri, josta lehdet tekivät isoja juttuja… Berneristä tuli Sipilälle myös poliittinen rasite, kun kohu toisensa jälkeen tuntui seuraavan liikenne- ja viestintäministeriä.”

Jane Scovell ”Oona O’Neill Chaplin elämäkerta ”(WSOY 1989), josta lainaus sivulta 157: ”He keskustelivat monista paikoista mannermaalla, ja kun muuan ystävä ehdotti Sveitsiä, se tuntui hyvältä vaihtoehdolta – rahat olivat helposti saatavilla ja ilmasto oli siedettävä. Chaplinin kaarti lähti siis Savoysta kohti Lausannea ja Beau Rivage -hotellia. Seuraavat kuukaudet Charlie Chaplin etsi uutterasti pysyvää asuntoa. Pääasiassa hän hoiti etsinnän itse, sillä Oona oli taas raskaana… Lopulta hän löysi aika hyvän ehdokkaan… Tammikuun 5. päivänä 1955 Oona ja Charlie Chaplin muuttivat Manoir de Baniin, 15 huoneen taloon, jossa oli maata lähes kuusitoista hehtaaria. Se sijaitsi Corsierin vuoristokylässä Veveyn järvenrantakaupungin yläpuolella… Ympäristöön sopeutuminen vaati hiukan työtä. Asuinpaikkaansa vaihtaneet tunsivat kielestä alkaen sopeutumisen uuteen elämään vanhassa maailmassa vaikeaksi. Geraldine ja Michael pantiin Corsierin kyläkouluun ja alkuvaikeuksien jälkeen lapset lörpöttelivät pian sujuvasti ranskaksi, mikä harmitti lastenhoitajia ja vanhempia. Kieli oli jatkuvasti este Oonalle ja Charlielle… Tontille rakennettiin uima-allas ja tenniskenttä, ja itse Manoir täytettiin huonekaluilla, jotka oli tuotu Summit Drivelta… Veveyhyn saavuttuaan Chaplinit havaitsivat pian asuvansa oikeassa maanpakolaisten paratiisissa. Naapureista yllättävän moni oli karkotettuja kuninkaallisia. Kolmenkymmenen kilometrin säteellä toisistaan sekä Oonasta ja Charliesta asuivat Italian entinen kuningas ja kuningatar. Espanjan ja Albanian entiset kuningattaret sekä Bulgarian ja Jugoslavian entiset kuninkaat. Vaikka kuninkaalliset maanpakolaiset olivat kaukana kotimaastaan ja vanhasta elämästään, he järjestivät kutsuja kuninkaallisesti. Oona piti tuhlailevia juhlia omituisina ja sanoi, että kutsuilla tuntui kuin olisi astunut peilimaailmaan. Hoviprotokollaa kumarruksineen, niiauksineen ja muine kohteliaisuuksineen noudatettiin tunnollisesti, ja rituaalit aiheuttivat monta kummallista tilannetta.”

Pia Rendic ”Ihmiskaupan kasvot” (Kustannus Oy Uusi Tie 2015), josta lainaus sivulta 62: ”Sveitsissä, joka on Euroopan ykkösmaa pornoteollisuuden tuotannossa ja käytössä, on pornonkulutuksen seurauksena todettu myös valtava kasvu sukupuoliteitse tarttuvissa taudeissa, kuten kupassa ja tippurissa.”

Sveitsissä käyneiden kokemuksia Sveitsistä

Liisa Helve-Sibaja ”Hausfrau – Kotona Sveitsissä” (Atena 2015), josta lainaus sivulta 9: ”Haen suomalaisten myyjäisistä karjalanpiirakoita ja tapailen silloin tällöin Zurichin lähistöllä asuvia suomalaisystäviä. Olemme kuitenkin perheenä puolirampa tai positiivisemmin ilmaistuna monikulttuurinen. Emme kuulu asuinmaan väestöön emmekä pelkästään suomalaisiin vaan myös keskiamerikkalaisiin. Costaricalaiset ovat Euroopan ulkopuolelta tulevina eri luokassa kuin suomalaiset. EU-kansalaisten on ainakin tähän asti ollut helpompi saada asumis- ja työlupia kuin keskiamerikkalaisten, joilta vaaditaan oman alansa korkean tason erityisosaamista.”

Sakari Toiviainen ”Risto Jarva” (Suomen elokuva-arkisto A3 1983), josta lainaus sivulta 22: ”Toisen skootteriristeilynsä Eurooppaan Risto ja Jauhiainen tekivät vuotta myöhemmin (1955): Tukholman ja Ranskan kautta Espanjaan ja Portugaliin, paluu jälleen Ranskan, Sveitsin ja Saksan läpi. Jauhiaisen veli oli tuolloin kiinnostunut MRA:sta eli Moraalisen jälleen varustautumisen liikkeestä ja paluumatkalla pojat viettivät jonkin aikaa MRA:n Euroopan päämajassa, Cauxissa Sveitsissä… MRA oli toisen maailmansodan jälkeen syntynyt uskonnollissävyinen eettinen liike, jossa oli kristillisiä piirteitä, mutta yhtä hyvin aineksia muista uskonnoista. Se vetosi ihmisen haluun toteuttaa eräitä kaikkien hyväksymiä moraalisia periaatteita kuten epäitsekkyyttä, rehellisyyttä, rakkautta. Vahva poliittinen kannanotto ja väri kuuluivat kuvaan: MRA väitti tarjoavansa vaihtoehdon ihmisille, jotka tunsivat vetovoimaa totalitäärisiä ideologioita kuten natsismia tai kommunismia kohtaan. Käytännössä MRA edusti antikommunismia, Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n tuella, kuten sittemmin on käynyt ilmi. Osana MRA:n kampanjaa Suomessa vaikutti järjestön tuottama ja Viljo Lampelan ohjaama elokuva Vastaus (1952).”

Kalle Vaismaa & Pekka Simojoki ”Seitsemän silmäniskua” (Suomen Lähetysseura 2012), josta lainaus sivulta 65: ”Ne odotti tänne 3000 henkeä, mutta tulikin 7000! Välillä on melkoinen ryysis! Pekka kirjoitti innoissaan kotiin Sveitsin Lausannesta, jossa opiskelijat juhlivat uuden vuosikymmenen alkua TEMA-lähetysjärjestön järjestämässä Mission 80 -opiskelijakonferenssissa. Väkeä alppimaahan oli saapunut kaikista mahdollisista kirkkokunnista lähes jokaisesta Euroopan maasta. Suomestakin oli mukana monta sataa opiskelijaa… Yhtenä päivänä tuhansien nuorten joukko valtasi Lausannen keskustan. Kaupunkilaiset hämmästelivät, kun värikäs kulkue marssi kaupungin läpi laulaen, banderolleja kantaen ja lentolehtisiä jakaen. Valtavin kokemus Pekalle oli laulaa ylistyslauluja yhdessä seitsemäntuhannen muun opiskelijan kanssa… Suomen porukassa oli mukana muusikko Jukka Leppilampi, joka käänsi konferenssin teemalaulun suomeksi. Ylistän Herraa on ollut vuosikymmenien ajan kestosuosikki rippileireillä sekä seurakuntien rukous- ja ylitystapahtumissa.”

Tommy Hicks ”Kesä on lähellä” (Kuva ja Sana 1969), josta lainaus sivulta 19: ”Sain tänä aamuna tänne Helsinkiin kirjeen sveitsiläiseltä ystävältäni, tohtori Guggelbuhlilta. Hän kertoi kirjeessään kuuluisasta tiedemiehestä, joka kerran saapui kokoukseemme Berliinissä. Hän tuli kokoukseen epäilijänä, suorastaan pilkkaajana. Mutta hän lähti sieltä uskovaisena. Tohtori Guggelbuhl kirjoitti kirjeessään, miten tämä tiedemies oli saapunut Täyden evankeliumin liikemiesten järjestämään kokoukseen. Hän piti kädessään avointa Raamattua ja sanoi: ’Hyvät herrat, haluan todistaa teille, että Raamattu on tieteellisesti arvosteltuna oikeassa-’ Sitten tiedemies luki luvun toisensa jälkeen ja sanoi vihdoin: ’Mistä tiedän, että Raamattu on totta? Koska olen kokenut sen voiman omassa elämässäni. Ainoakaan inhimillisen järjen tai viisauden tuote ei voinut korjata elämääni. Mutta Raamattu teki sen. Ja nyt kuka tahansa voi lukea elämääni kuin avointa kirjaa ja todeta, että jokin voima on muuttanut minut. Tuo voima on Jeesus!”

Nähtävyyksiä ja museoita

Baselissa on Basel Paper Mill the St. Alban district, jonne kulkee raitiovaunu 3 St. Alban-Tor.

https://www.toggenburgerdruckerei.ch/gallsche-offizin.html (Kirjapainomuseo)

http://www.gilde-gutenberg.ch/  (Kirjapainomuseo)

https://www.druckwerk.ch/de (Kirjapainomuseo)

https://www.zoobasel.ch/de/index.php (eläintarha Baselissa)

Sveitsiläinen uskonpuhdistaja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulrich_Zwingli

Tunnettuja Sveitsiläisiä

https://en.wikipedia.org/wiki/Christoph_Merian

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Fazer

Opinnäytetöitä Sveitsistä:

Elina Stutz ”Suomalaisen desing-brändin kansainvälistymismahdollisuudet Sveitsin kuluttajakeskeisellä kohdemarkkinalla” (Laurea 2020)

https://www.finna.fi/Record/theseus_laurea.10024_348478?imgid=1

Tuija Turunen ”Matkailijan mielikuvia Suomesta ja Sveitsistä Genevejärven ja Saimaan alueilla” (MAMK 2015)

https://docplayer.fi/15360622-Matkailijan-mielikuvia-suomesta-ja-sveitsista-genevenjarven-ja-saimaan-alueilla.html

Kirjallisuutta:

Teresa Fisher ”Travellers: Sveitsi” (Thomas Cook Publishing 2007)
Estelle Fallet ”The story of a watch company” (Tissot 2002 tissotwatches.com)Krister Björklund Suomalaiset Sveitsissä 1941-1996. Aus Finnland in die Schweiz 1941-1998. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 1998.
Seppo Haario ”Monimuotoinen Sveitsi” (Sveitsin Ystävät Suomessa ry 2017)
Aku-Petteri Korhonen ”Vaelluksia Sveitsin Alpeilla 1 ja Haute Route” (BoD – Books Denand 2021)
Risto Hyvärinen ”Sveitsin puolueettomuus” (Tammi 1963)
Urpo Kuuskoski, Keijo Syväniemi ”Pestalozzin poluilta; Sveitsin maasta, kulttuurista ja koululaitoksesta” (Suomen kansakouluopettajain liitto 1949)

Seurakuntia Sveitsissä

https://hillsong.com/switzerland/zurich/

Linkkejä:

https://sveitsi.fi/
https://www.zuerich.com/en
https://www.sbb.ch/en/home.html (junamatkailu Sveitsissä)
https://www.luganoregion.com/en (Lugano)
https://www.basel.com/en (Basel)
http://www.bpg.ch/de/Home/ (veneristeilyjä Rein joessa)
https://zh-suomikoulu.ch/ (Suomikoulu)
http://www.swissinfo.ch/
https://www.swisscamps.ch/en/home
https://sveitsi.fi/sys/ (Sveitsin ystävät Suomessa)
www.kirkkosveitsissa.com