Menestyvästä maahanmuuttajasta tehty kirja

Olen lukemassa varsin mielenkiintoisesta maahanmuuttajasta tehdystä elämästä tehtyä kirjaa, jossa Stefan Widomski kertoo Suomen kielen oppimisestaan ja sulautumisesta Suomen tapoihin ja kulttuuriin. Stefan Widomski loi varsin menestyksekkään ja näyttävän uran täällä Suomessa, myöskin  kansainvälisesti Suomesta käsin. Tämä kirja on Raimo Seppälä ”Stefan Widomski ja puhelut Moskovaan” (Otava 2006), jossa hän ihmettelee monia asioita, kuten sivulla 120 voidaan lukea: ”Puolalaisten oli vaikea käsittää, miten Suomessa voi olla niin punaista väkeä, vapaassa maassa… Hän pani merkille, että monet puhuivat ja toimivat aivan samalla tavoin kuin pesunkestävimmät puolalaiset kommunistijohtajat. Piti oikein miettiä, mikä tällaisen käytöksen selittäisi: ’Onko olemassa jokin ihmistyyppi, joka hakeutuu noihin hommiin? Onko olemassa geeni, joka saa tietyt ihmiset omaksumaan jonkin mallin ja käyttäytymään tavalla, joka vaikuttaa luonnottomalta? Geeniperimäkö tekee joistakin ihmisistä opportunisteja, jotka joka tilanteessa käyttäytyvät selkä notkeana niin kuin arvelevat olevan itselleen edullista? Jotka ovat huomanneet, että jokin tietty poliittinen suunta voi olla henkilökohtaisesti hyödyllinen näin ja näin käytettynä? Sopeutuvat omaksi parhaakseen tekemällä henkisiä kompromisseja?’ Widomskilla on pohdiskeluissaan monta kysymysmerkkiä. Ehkä hän on oikeilla jäljillä. Vakavasti otettavassa tiedelehdessä oli äskettäin juttu amerikkalaisesta geenitutkijasta, joka väittää löytäneensä uskonnollisuudelle herkistävän perintötekijän. Olisikohan olemassa myös poliittiselle hyötyajattelulle herkistävä geeni? Tuulenhaistelijageeni?”

Onkohan Stefan Widomskin havainnoissa ja ajattelussa perää, kun hän on katsellut suomalaisia jo 1960-luvulta alkaen muutettuaan Puolasta Suomeen?