Mistä ufo havainnoissa on kyse?

Nuorena olin kovasti kiinnostunut ufoista erityisesti Erich von Dänikenin kirjojen myötä, mutta kerrotut asiat koin pelottavina, jonka seurauksena jätin onneksi nämä asiat sikseen. Vajaa parikymmentä vuotta sitten olin työpaikan työntekijöiden mukana virkistysmatkalla, eli Ruotsin risteilyllä, jossa eräs työkaveri ruokapöydässä ryhtyi kertomaan kokemustaan, kuinka ufo oli kaapannut hänet ja hän heräsi kolmensadan kilometrin päästä, eikä muistanut oikein mitään siitä, niin ryhdyin miettimään, miten vain tietyt ja valitut henkilöt kokevat näitä ufo ja humanoidi kohtaamisia, miksi on näin, mistä on kyse? Nyt TV:ssäkin on tullut näitä ufo ohjelmia, jotka löytyy vielä Ylen Areenassakin, jossa niitä on paljon, mutta ohjelmien katseleminen ei ratkaise kuitenkaan tätä ongelmaa, mistä ufoissa on oikein kyse. Mieleeni tuli ajatus, että voisiko tässä olla kyse pahojen henkien manifestoitumisesta näkyvänä ufona ja humanoidina?

Ufo lyhenne tulee Englannin kielestä unidentified flying object, ’tunnistamaton lentävä esine’, ’tunnistamaton lentävä kohde’ joskus lentävä lautanen’ on havaitsijalle tunnistamaton lentävä tai lentokykyiseltä näyttävä kohde.

Ufoina ilmoitetaan monesti tunnettuja mutta havaitsijalle erikoisia kohteita, esimerkiksi kohteita, jotka voivat olla myös oikeasti meteoreja, lentokoneita ja säähavaintopalloja. Jotkut ufoilmoitukset on todettu tekaistuiksi tai ne ovat perustuneet harha-aistimuksiin. Skeptikoiden mielestä ufohavaintoja tuottaa muun muassa ”ufoteollisuus”, joka hyötyy ufoja käsittelevän materiaalin myynnistä. Vastuuttomat lehtimiehet haluavat lehtien levikkiä lisääviä hyviä juttuja.

Muun muassa Erich von Däniken on esittänyt teorioita, joiden mukaan tuhansia vuosia sitten Maahan olisi saapunut astronautteja vieraalta taivaankappaleelta ja että heillä olisi ollut suuri vaikutus ihmiskunnan kehitykseen.  Tällaisia teorioita pidetään kuitenkin yleisesti näennäistieteenä.

Viimeisten 60 vuoden aikana ainakin 120 000 ihmistä on ilmoittanut nähneensä ufon. Ufoja pidetään yleensä lautasmaisina, mutta muut muodot näkyvät olevan tavallisempia. Noin 15 %:ssa tapauksista silminnäkijä on kertonut nähneensä pitkän, kapean putkilonmuotoisen ufon eli ns. sikarimaisen ufon. Vastaavasti noin 15 % havainnoista koskee munanmuotoisia ufoja, joista usein lähtee kertoman mukaan valkoista valoa. Noin 8 % havainnoiduista ufoista on ollut muodoltaan kuin nurin käännettyjä kulhoja. Lentävän lautasen yläosa on yleensä pulleampi kuin alaosa, ja monesti sen huipussa on kupoli. Lautanen voi olla myös kuin nurin käännetty kulho, tai kuin kaksi lautasta vastakkain.

Ufohavainnoille tyypillinen piirre on äänettömyys. Jos ääniä kuullaan, se voi olla huminaa tai surinaa. Joidenkin kohteiden on kerrottu pudonneen kohti maata putoavan lehden tavoin. Moni ufon lähikohtaaminen päättyy ufon kiihdytykseen suoraan ylöspäin.

Monet tutkijat ovat huomanneet, että ufot näyttävät heijastavan havaintoajankohdan teknistä tasoa. Toisin sanoen ilmalaivojen aikaan nähtiin ilmalaivoja, aaveraketteja V2 -rakettien aikana sekä lautasia ja sylintereitä avaruustutkimuksen aikana. Tämä johtuu siitä, että ihmiset vertaavat ufojen ulkomuotoa havaintoajankohdalle ominaiseen teknologiaan ja käyttävät siihen liittyvää sanastoa. Ihmiset osaavat nykyisin kuvailla havaintojaan monimutkaisemman teknologian käsitteistöllä kuin esimerkiksi keskiajalla. Toisaalta teknologian ja viihdeteollisuuden värittämä elinympäristömme antaa runsaasti virikkeitä ufohavainnon kokemuksiin.

Ufoihin liittyy myös Ufouskonnot tai ufokultit, jotka ovat uususkontoja, joihin kuuluu usko ufojen tai avaruuslentojen olemassaoloon. Ufokulteissa maallinen on kirjaimellisesti maanpäällä, mutta pyhä paikka on yliluonnollisen sijaan avaruus. Ufokulteilla on kuulemma jopa omat johtajansa, profeettansa ja messiaansa.

Onko ufojen takana demonit, jotka manifestoituvat ihmisille näkyvinä laitteina ja olentoina eli ufoina ja humanoideina. Demoni, joka on siis paha henkiolento, josta käytettiin Antiikin kreikassa daimoni nimeä, tuli merkitsemään pahoja henkiä, jotka olivat niitä enkeleitä, jotka olivat langenneet arkkienkeli Luciferin, eli Saatanan mukana kapinaa luojaansa vastaan. Kristillisessä yhteydessä Saatanan alaisuuteen sijoittuneille on kehittynyt selkeitä persoonallisuuksia nimineen, arvojärjestyksineen ja tehtävineen.

Uudessa Testamentissa löytyy paljon tietoa riivajien ja paholaisen toiminnasta, kuten: Ne, jotka lankeavat synnin kiusauksiin joihin myös houkuttelee maailma ja liha saattavat joutua kokonaan riivaajien hallittaviksi eli riivatuiksi. Riivaajat ovat henkiä ja saatanan käskyläisiä. Ne etsivät ihmisiä välikappaleikseen toimiakseen heidän avullaan. Ne ovat väkivaltaisia.

Paholaisesta käytetään myös latinalaisperäistä nimeä Lucifer, joka sananmukaisesti merkitsee valon tuojaa ja jota on käytetty aamutaivaalla näkyvästä Venus- planeetasta, aamutähdestä eli Kointähdestä. Nimitys johtuu eräästä Jesaja kirjan katkelmasta, jossa varsinaisesti ennustetaan Babylonian kuninkaan kukistumista ja jossa häntä verrataan ”taivaalta pudonneeseen kointähteen”^. Kristityt teologit ovat kuitenkin jo varhain tulkinneet tämän kohdan tarkoittavan saatanaa ja kuvaavan, miten hänet karkotettiin taivaasta.

Varhaisessa juutalaisuudessa Saatana oli ihmisten uskoa Jumalaan koetteleva henkiolento, jonka juutalaisten Jumala salli siksi koetella, säilyttivätkö ihmiset todella uskonsa Jumalaan, vaikka hän antoi Saatanan aiheuttaa juutalaisille kärsimyksiä. Tunnetuin tällainen kertomus on Jobin kirjassa. Myös 1 Mooseksen kirjassa mainittu paratiisin käärme on käsitetty saatanan henkilöitymäksi.

Nicky Cruz ”Paha paholainen” (Kuva ja Sana 2013), josta lainaus sivulta 49: ”En myöskään koskaan tottunut äitini henkien kanavointiin, enkä siihen, että hän imi itseensä sairauksia ja ennusti. Epäilin aina vanhempieni harjoittamaa uskontoa. Lisäksi pelkäsin pahoja henkiä. Muistan elävästi, kuinka demoniset oliot tulivat yöllä huoneeseeni. Ne tulivat silloin, kun osasin sitä vähiten odottaa enkä ollut valmis niiden saapumiseen. Ne härnäsivät minua ja vaikuttivat ajatuksiini. Näin huoneessani kaikenlaisia outoja ilmiöitä ja hahmoja, jotka liikkuivat ympäriinsä, ravistelivat verhoja ja syöksähtelivät varjojen keskellä. Kuulin myös ääniä. Toisinaan ne poistuivat, toisinaan taas jäivät koko yöksi saaden minut vapisemaan pelosta peittojen alla. Monesti henget ylittivät hengellisen ja fyysisen maailman rajan ja pitelivät minua aloillani vuoteessa. Ennen kuin ennätin paeta, ne syöksyivät kimppuuni ja pidättelivät koko painollaan pientä ruumistani. Minusta tuntui kuin satakiloinen mies olisi maannut päälläni ja painanut minua patjaa vasten. En kyennyt hengittämään enkä puhumaan, en huutamaan enkä liikkumaan. Olin täysin avuton. Yleensä purskahdin itkuun ja pyysin ajatuksissani jättämään minut rauhaan, mutta ne vain painoivat minua alleen entistäkin lujemmin. Toisinaan tätä kesti tuntikausia. Sitten ne yhtäkkiä nousivat ja poistuivat yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin. Ehkäpä demonit kyllästyivät kiusaamiseeni ja menivät etsimään itselleen muita uhreja, esimerkiksi jonkun veljistäni tai siskoistani. Kun kerroin Papalle näistä asioista näin, ettei hän uskonut minua. Hän kertoi minulle, kuinka hän ja Mama olivat tehneet kaikkensa suojellaakseen perhettämme pahoilta hengiltä ja että ainoastaan hyvät henget ympäröivät kotiamme. Mutta jo lapsena tiesin paremmin. Jokin asia oli pahasti pielessä. Vuosia myöhemmin Cruzin suvun jäsenet kokoontuivat yhteen ja tajusivat, millainen määrä kirouksia oli langennut perheemme ylle; ne liittyivät aviorikoksiin, juoppouteen, väkivaltaan ja moneen muuhun asiaan. Me nöyrryimme ja haimme suojelusta Jumalalta.”

Nicky Cruzin ja Frank Martinin kirjassa ”Pyhä tuli” (Kuva ja Sana 2007), josta lainaus sivulta 15: ”Vain muutamaa vuotta aikaisemmin oikeuden minulle määräämää psykologi oli sanonut, ettei minusta tulisi koskaan normaalia ihmistä. Viisi kertaa hän katsoi minua suoraan silmiin ja sanoi: ’Nicky, sinä et kykene koskaan perustamaan oikeaa perhettä. Sinun menneisyydelläsi avioliitto ei kestä. Sinusta tulee pelkkä vaimonhakkaaja, ja teet vain pahaa lapsillesi, jos niitä ylipäänsä saatkaan,’ Hän kertoi minulle myös syyn: ’Elämässäsi on pimeä puoli – puoli, joka vie sinulta hengen, hitaasti mutta varmasti. Sinä et osaa rakastaa etkä olla rakastettu.’ … Menneisyydessäni oli paljon sellaista, mistä en ollut puhunut Glorialle halaistua sanaa. Hän tiesi, että minulla oli ankea menneisyys – paljon väkivaltaisempi kuin monella muulla – mutta en ollut koskaan kertonut hänelle, millaista tuskaa ja millaisia väärinkäytöksiä lapsuuteeni liittyi. Olin täysin vakuuttunut, ettei hän olisi koskaan mennyt kanssani naimisiin, jos olisi saanut tietää niistä kauheista asioista, joita olin kokenut – ja tehnyt. Niinpä en koskaan kertonut hänelle mitään… Kerroin Nicolelle (tyttärelle), kuinka olin kuullut äitini puhuvan vierailla kielillä saatanan vaikutuksen alaisena. Hän puhui kielillä, joita hän ei mitenkään voinut osata: kiinaa, venäjää, saksaa ja englantia. Kerroin Nicolelle, kuinka äitini oli monta kertaa saanut pahat henget ilmestymään spiritistisissä istunnoissa, kuinka hän oli ennustanut ihmisten tulevaisuutta heidän kämmenistään, tarokkikorteista, teelehdistä ja pystynyt tarkasti kertomaan kuolemantapauksista ja muista tapahtumista. Veljeni taistellessa Korean sodassa äitini vaipui transsiin ja näki sisäisellä silmällään, kuinka hän haavoittui vakavasti. Virallinen tieto tästä lähes kuolemaan johtaneesta haavoittumisesta tuli perheellemme useita päiviä myöhemmin, mutta äitini kuvaili meille yksityiskohtaisesti koko tilanteen juuri samalla hetkellä kuin se todellisuudessa tapahtui. Kerroin Nicolelle niistä lukuisista kerroista, jolloin vanhempani olivat hakanneet minua ja torjuneet minut, ja siitä, kuinka äidilläni oli tapana kutsus minua paholaisen lapseksi… Ihmiset, jotka ovat sekaantuneet mustaan magiaan ja noituuteen, eivät suostu uskomaan, että tällainen taikausko ja toiminta avaavat oven pahan ja demonien maailmaan. He suuttuvat kertoessani heille, että okkultismi on yksi saatananpalvonnan muodoista, mutta sitä se todella on. Se on kaikkea muuta kuin pelkkää harmitonta puuhastelua… Kerroin heille lapsuudestani, vanhempieni saatanallisista uskomuksista ja perinteistä ja siitä vahvasta otteesta, jonka saatana oli saanut perheestäni. Kerroin vihasta ja väärinkäytöksistä, joita hän perheessämme aiheutti. Todistin päivästä, jolloin Jeesus tuli elämääni ja vapautti minut – kuinka Hän mursi kirouksen, jonka saatana oli asettanut ylleni, ja kuinka Hän myöhemmin vapautti tuosta kirouksesta myös vanhempani ja suurimman osan sisaruksistani… Median ja yhteiskunnan uskotteluista huolimatta meidän paras puolustuksemme kulttuurimme synnyttämiä epäkohtia vastaan on vahva perhe – yhteistyötä tekevät äiti ja isä, jotka parhaan kykynsä mukaan yrittävät olla hyviä vanhempia lapsilleen. Syy siihen miksi yhteiskunnassamme vallitsee tällainen epäjärjestys, on perheyhteisön heikentyminen ja pirstoutuminen, ja ainoa tapa parantaa maamme on saattaa perheet uudelleen yhteen.”

Doreen Irvine kirjassa ”Olin noita” (Päiväosakeyhtiö 2009), jossa hän kertoo olleensa Lontoossa saatananpalvojien entinen ylipapitar (myös prostituoitu, stripteasetanssijatar, huumeiden käyttäjä jne.) Doreen Irvine oli syntynyt Lontoon East Endissä 1939. Kirjasta lainaus tilanteessa saatanan temppelissä jossa hänet oli vihitty saatanan lapseksi ja ylipapittareksi: ”Useammin kuin kerran Lucifer ruumiillistui mustana olentona kaikkien temppeliin kokoontuneiden saatananpalvojien nähden. Kukaan ei epäillyt; se oli todella Saatana. Kuulimme hänen äänensä puhuvan meille yhteisesti seurakuntana. Tiesimme, että hän se oli, joka sanoi: ”’Minä olen Lucifer, teidän herranne. Minä itse puhun teille. Totelkaa minun ääntäni, lapseni. Tehkää kaikkea sitä pahaa mitä haluatte. Älkää pelätkö- minä suojelen teitä aina. Hekumoikaa himoissanne tänä yönä. Se on otollista minun silmissäni.’” Doreenista ajettiin 7 kuukauden aikana lukuisa joukko riivaajaa pois, koska riivaajat saivat kauheita asioita aikaan Doreenin vieraillessa seurakunnissa, eivätkä riivaajat olisi halunneet lähteä. Doreen joutui välillä mielisairaalaankin, jonka jälkeen pastori ajoivat loputkin riivaajat pois ja hänen avionsa todettiin uusissa röntgenkuvissa täysin parantuneiksi sairaalassa ja päästettiin pois terveenä. Doreen meni noitakokoukseen todistamaan, jossa hänet pahoinpideltiin melkein kuoliaaksi ja vietiin autioon paikkaan, kun luulivat kuolleeksi ja hänen toipumisensa kesti pitkään tästä ajattelemattomasta teosta.

Neil T. Anderson ”Enemmän kuin voittaja” (Päivä Osakeyhtiö 2006), josta lainaus sivulta 10: ”Nancy kuvaili kauheaa lapsuuttaan; isä käytti häntä hyväksi, ja isoäiti sanoi olevansa pimeyden noita. ’Ollessani kolmivuotias sain suojelijani – henkioppaani’, hän jatkoi. ’He olivat kumppaneitani, sanoivat minulle, miten piti elää ja mitä piti sanoa. En koskaan kysellyt, oliko henkioppaissa jotakin normaalista poikkeavaa. Vasta kun äiti vei minut pyhäkouluun, aloin epäillä, etteivät henkioppaani ehkä olisikaan hyväksi minulle. Kun kysyin asiaa vanhemmiltani, isä hakkasi minut. En enää koskaan kysellyt”’ Kyetäkseen kestämään henkioppaiden elämässään aiheuttaman yhä kasvavan piinan Nancy turvautui ankaraan henkilökohtaiseen kurinalaisuuteen. Ollessaan lukiossa hän otti Kristuksen vastaan omana Vapahtajanaan. Mutta sen sijaan, että ’suojelijat’ olisivat lähteneet, ne kiusasivat Nancya edelleenkin. Lukion jälkeen Nancy etsi turvaa kurinalaisuuden tyyssijasta: merivoimista. Hän oli päättänyt, että hänestä tulisi merijalkaväen kovin naissotilas; hän voitti palkintoja kurinalaisuutensa ansiosta. Mutta hengellinen piina vei hänet henkisen ja emotionaalisen romahduksen partaalle. Nancy kieltäytyi kertomasta kenellekään sisäisestä taistelustaan, koska pelkäsi tulevansa leimatuksi mielenvikaiseksi. Lopulta paine kasvoi liian suureksi, ja Nancy ’pimahti’. Hän hyväksyi vastaväitteittä lääketieteellisin perustein annetun vapautuksen palveluksesta ja vetäytyi yksinäisyyteen, jossa oli vain sisäistä tuskaa ja kipua. Nancy oli tässä tilanteessa tullessaan kirkkoon tuona iltana, jolloin hän kuuli minun puhuvan eksyttävistä hengistä. ’Lopultakin joku ymmärtää minua!’ Nancy lopetti kertomuksensa kyyneleet silmissään. ’Haluaisitko vapautua henkioppaista?’ kysyin. Syntyi pitkä hiljaisuus. ’Lähtevätkö ne todella vai iskevätkö ne uudelleen, kun menen kotiin?’ ’Pääset vapaaksi’, vakuutin Nancylle. Kaksi tuntia myöhemmin Nancy oli vapaa… Luonnollisessa tilassamme olemme oppineet monia sellaisia tapoja selviytyä elämässä tai puolustautua, jotka eivät ole aina henkisesti tai tunne-elämän kannalta terveitä. Psykologit viittaavat näihin epäterveisiin elämänmalleihin puolustusmekanismeina. Ne eivät ole kristinuskon opetusten mukaisia. Monet ovat esimerkiksi oppineet valehtelemaan suojellakseen itseään… Puolustusmekanismit ovat juuri sitä, mitä Paavali nimittää linnoituksiksi. Hän kirjoittaa: ’Vaikka me vaellammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi; sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia. Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle.’ (2. Kor. 10:3-5) Linnakkeet tai linnoitukset ovat lihallisia ajatusmalleja, jotka ohjelmointiin mieleesi, kun opit elämään elämääsi riippumattomana Jumalasta.”

Guillermo Maldonado ”Yliluonnollinen vapautuminen – Sielulle, mielelle & tunteille” (LifeNow Oy 2016), josta lainaus sivulta 20: ”Liha on itsestään turmeltunut, mutta se myös vetää demoneja puoleensa – aivan niin kuin raato houkuttaa korppikotkia. Monet antavat syntiluonnon päästä hallitsemaan elämässään, niin että he elävät pelkästään tai ensisijaisesti tyydyttääkseen lihallisia halujaan. Sellainen elämäntapa tuottaa syntiä, itsetyytyväisyyttä ja innokasta maailmallisten ilojen tavoittelua. Ne ovat kuitenkin vain väliaikaisia ja johtavat lopulta kuolemaan. Kun joku sen sijaan tavoittelee koko sydämestään Hengen elämää, hän kokee rauhaa ja iloa – ei ainoastaan maanpäällisessä ajassa vaan koko ikuisuuden… Mutta jos asiaan liittyy demoneita, tarvitaan jotain muuta. Demoneita ei voi ’sielunhoitaa’, ne täytyy ajaa ulos… Miten voi erottaa, taisteleeko lihaansa vai demonia vastaan? Jos vastassa on demoni, ei yleensä pysty itsehallintaan, vaikka kuinka yrittäisi. On kyseessä painiskelu pakonomaisen halun kanssa, joka ylittää voimat ja halun miellyttää Jumalaa ja osoittaa kunnioitusta omalle perheelle. Jos olet rukoillut ja paastonnut, mutta lankeat edelleen samaan syntiin, olet todennäköisesti tekemisissä demonin kanssa, joka on jotenkin löytänyt pääsyn painostamaan kyseistä aluetta elämässäsi… Jeesus Kristus kuvasi kerran vapautumista ’lasten leiväksi’ (Matt. 15:26)… Jos olet Jumalan lapsi – olet uskonut Kristukseen ja ottanut Hänet vastaan elämäsi Herrana ja Pelastajana – ja jos tarvitset vapautumista, sinun tulee ainoastaan ottaa vastaan Kristuksen tarjoama leipä. Jos kamppailet pelon, ahdistuksen, raivon, kaunan, vihan tai mustasukkaisuuden kanssa, voit päästä niistä vapaaksi. Jos taistelet epäilyksien, epäuskon, asioiden alituisen lykkäämisen tai masennuksen kanssa, voit päästä taakastasi. Jos kielesi orjuuttaa sinua, niin että tavan takaa valehtelet, panettelet, juoruilet tai pilkkaat, voit kääntyä ja saada vapauden. Jos jatkuvasti annat periksi seksuaalisille paheille, käytät pornografiaa, olet uskoton puolisollesi, harrastat homosuhteita, haureutta tai itsetyydytystä, voi vapautua. Jos olet hallitsemattomien mielihalujen valassa, kamppailet riippuvuuden kanssa lääkkeisiin, päihteisiin tai nikotiiniin, voit ottaa lasten leipää ja vapautua. Sinä voit päästä vapaaksi. jopa tällä hetkellä… Haluaisin nyt johdattaa sinut vapautumisrukoukseen… Taivaallinen Isä, tulen eteesi nöyrällä sydämellä. Tunnistan, että olen tehnyt syntiä Sinua vastaan, ja käännyn pois vääristä teoistani. Tunnustan rikkomukseni tässä hetkessä. Annan myös anteeksi niille, jotka ovat loukanneet minua. Katkaisen kaikki siteeni okkultismiin ja sisäisiin valoihin. Pyydän Sinua antamaan minulle anteeksi ja puhdistamaan minut. Poista kaikki synti minusta – kaikki vääryys ja rikkomus – Jeesuksen veren voimalla, jonka Hän vuodatti ristillä puolestani. Otan nyt vastaan Sinun anteeksiantosi ja sovellan täyttä ristin työtä ja ylösnousemuksen voimaa elämääni. Käsken jokaista demonia, joka on vaivannut minua ja vaikuttanut elämääni, lähtemään tällä hetkellä. Julistan itseni vapaaksi, Jeesuksen nimessä. Aamen!”

Kirjallisuus ja lähteet:

Kuure, Kari Katoavatko ufot? Ufoilmiön kriittistä tarkastelua. (Ursa, 1993)
Jaakko Närvä Ufologia ja ufokokemukset uskonnollisina ilmiöinä, Teoreettinen tutkimus, Helsingin yliopisto/Uskontotieteen laitos, väitöskirja 2008.
Kyröläinen, Juhani & Teerikorpi, Pekka Ufojen arvoitus. (Ursa, 1980)
Aapeli Saarisalo ”Raamatun Sanakirja”
Digi IRT
Wikipedia
Nicky Cruz ”Paha paholainen” (Kuva ja Sana 2013)
Tommy Lilja ”Näkymätön ulottovuus” (tommylilja.org)

Linkkejä:

https://www.deephealing.eu/fi/