Oliko suomettuminen totta?

Löysin kirjojen kierrätyksestä varsin mielenkiintoisen kirjan, eli Hannu Rautkallio ”Neuvostovallan asialla – NKP:n vaikutus Suomessa 1960-luvulla” (Tammi 1993). Kirjassa paljastetaan, kuinka suomettuminen oli todellisuutta, vaikka se pontevasti kiellettiin ja ehkä vieläkin kielletään. Seuraavassa esimerkissä kerrotaan kirjapainon todellisuudesta, lainaus alkaen sivulta 46: ”SKP:n laajat muistiot olivat yksityiskohtaisia toivomuslistoja, ja ne oli tehty asiantuntemuksella. SKP:n liikeyritykset, kuten Lomamatka Oy, Yhteistyö-kustantamo, Fexima, Seximo jne. eivät olisi pärjänneet ilman NKP:n tukitoimia ja -ostoja. (Voimme esittää jo lukuisia esimerkkejä NKP:n keskuskomitean SKP:tä tukevista taloudellisista päätöksistä ja SKP:n niitä koskevista aloitteista. Esim. 8.9.1959 NKP:n KK ’antoi luvan N-liiton ulkomaankauppaministeriölle’ painotöiden tilaamisesta ’tukiostoina’ Yhteistyökustantamolta; NKP:n kk toimitti painokoneita SKP:n sanomalehdille, sitä varten ulkomaankauppaministeriö määräsi NKP:n kk:n ohjeiden mukaisesti Mashinoexport-yhtiön hoitamaan tavaratoimitukset. NKP:n kk päätti 24.7.1968 antaa Valtion suunnittelukomitean (Gosplan) tehtäväksi ’tutkia Suomen kommunistisen puolueen pyyntöjä’ ja ’ratkaista myönteisesti kysymys Vneshtorgizdat-ulkomaankauppayhtiön tilausten lisääntymisestä SKP:n Yhteistyö-kustantamolle vuodesta 1969 lähtien’…

Maalaisliiton K-linjan ryhmittymä toimi yhteistyössä NKP:n keskuskomitean, KGB:n edustajien ja SKP:n johdon kanssa puolueen virallisten elinten ohitse, jolloin sen toiminta oli tähdätty myös puolueen virallista johtoa vastaan. Arvo Korsimolla ei vuoden 1960 jälkeen ollut minkäänlaista virallista asemaa puolueessaan (hän toimi lyhyen aikaa kulkulaitosministerinä V. J. Sukselaisen hallituksessa 1961), mutta Korsimo toimi edelleenkin ikään kuin puoluesihteeri vaikuttaen taustalla todellisiin päätöksiin. Puoluesihteeri Pekka Silvola oli keulakuva vailla todellista päätäntävaltaa, ja puheenjohtaja Sukselainen oli – ennen 1964 tapahtunutta syrjäyttämistään – K-linjan ja Urho Kekkosen konspiratiivisen toiminnan päämaali… K-linjan ja NKP:n keskuskomitean yhteistoiminnassa edettiin jo niin käytännöllisiin muotoihin, että ’toistuvat raha-avut’ tulivat pyytämättä vakituisen asiakkaan etuina; vähäisemmät raha-apujen pyytäjät, kuten SAK:n puheenjohtaja Vihtori Rantanen, joutuivat sen sijaan alentumaan nöyryyttäviin eleisiin, kuten ’hartaat rahapyynnöt’ osoittavat… NKP:n keskuskomitean määräyksestä SKP joutui alistumaan Urho Kekkosen vallankäytölle, jonka vuoksi maalaisliitto kohosi idänsuhteiden määrääjäksi.”

Wikipediasta löytyi paljonkin tietoa kirjapaino Yhteistyöstä, josta poimin tätä asiaa selventävää tietoa, eli Yhteistyö, joka oli suomalainen vasemmistolainen kustannusosakeyhtiö. Yhteistyön kirjapainossa tehtiin muun muassa kansandemokraattisen liikkeen päälehdet Vapaa Sana, Työkansan Sanomat ja Kansan Uutiset, joka tuli meillekin kotiin, silloin kun isäni vielä eli. Yhtiö teki konkurssin 1990-luvun alussa.

Vuoden 1945 lopussa Yhteistyöllä oli 26 työntekijää. Määrä kasvoi tasaisesti toiminnan laajentuessa ja vuonna 1955 palkkalistoilla oli 182 henkilöä. Kahdensadan työntekijän raja ylittyi vuonna 1960 ja 1970-luvun alkaessa yhtiössä työskenteli hieman alle kolmesataa henkilöä. Uusi tekniikka vähensi työvoiman tarvetta vuodesta 1975 alkaen ja määrä alkoi laskea. Työntekijöiden virkistystoiminnasta ja henkisistä harrastuksista huolehti Yhteistyön Toveriseura. SKP:n Yhteistyön osasto perustettiin 1940-luvun lopussa työpaikkaryhmän pohjalta.

Alkuvuonna 1929 kustannustoimintaa päätettiin keskittää erilliseen yhtiöön ja perustettiin Kustannusosakeyhtiö Yhteistyö, jonka osakkaiksi tuli sanomalehtiä, poliittisia ja ammatillisia järjestöjä sekä yksityishenkilöitä. Yhtiön ensimmäinen julkaisu oli Punainen kalenteri 1930.

Vasemmistolaisten kirjapainojen toiminta tehtiin mahdottomaksi kommunistilaeilla vuonna 1930. Yhteistyötä ei kuitenkaan lakkautettu, joten toiminta aloitettiin uudelleen välittömästi olojen muututtua jatkosodan jälkeen. Asiaa valmisteli Toivo Hj. Långström SKP:n toimeksiannosta. Yhtiöllä oli hallussaan Kotkankadun toimitilat, mutta ei painoja. Työläisille ja työväenjärjestöille osoitetussa vetoomuksessa yhtiö kehotti kannattajia osakkeiden ostoon ja tukitilaisuuksien järjestämiseen sekä pyysi lahjoituksia ja lainoja. Varainkeruun ensisijainen tarkoitus oli kirjapainon hankkiminen. Yhtiö osti kaksi pientä kirjapainoa, rotaatiokoneen Ruotsista sekä neljä latomokonetta Neuvostoliitosta. Työkansan Sanomat siirtyi yhtiön omaan painoon helmikuussa 1946.

1960-luvun vaihteessa Yhteistyö vuokrasi lisätiloiksi kerroksen Herttoniemestä Sahaajankadulla sijainneesta pussitehtaasta, jonne sijoitettiin kuvalaattalaitos ja reproduktio-osaston toimintoja. Helsingin kaupunki hylkäsi hakemukset Lehdistötalon laajentamiseksi 1962, joten yhtiö päätti vuokrata Herttoniemestä tontin uudelle painotalolle. Lopulliset päätökset painon rakentamisesta tehtiin joulukuussa 1965. Louhinta aloitettiin toukokuussa ja rakennustyöt syyskuussa 1966. Hankkeen kustannusarvio oli 3 271 000 markkaa. Painot (sanomalehtirotaatioita lukuun ottamatta) siirrettiin Herttoniemeen lokakuussa 1967. Painotaloon siirrettiin myös yhtiön konttori ja hallinto sekä yli 200 muuta työntekijää.

Vuosien 1976–1977 aikana painoissa siirryttiin valoladontaan. Uusi tietokoneavusteinen tekniikka perustui suomalaiseen Fintext-järjestelmään. Yhtiön nimeksi vaihdettiin Yhteistyö Oy vuonna 1980. Kirjapaino muutti Hitsaajankadulle Herttoniemeen vuoden 1982 lopussa.

SKP:n ja NKP:n välien viilennyttyä 1980-luvun puolivälissä Yhteistyö menetti Neuvostoliitosta tulleet painotilaukset ja yhtiö joutui taloudellisiin vaikeuksiin.

Martti Mikael Malmberg s. 29.9.1911, k. 19.4.2002 oli suomalainen poliitikko. Malmberg oli SKP järjestösihteeri vuosina 1945–1947 ja uudelleen vuodesta 1954 aina 1960-luvulle saakka sekä SKP:n Uudenmaan piirin piirisihteeri 1947–1953. Hän kuului SKP:n puoluetoimikunnan poliittiseen jaostoon ja sitä seuranneeseen keskuskomitean poliittiseen toimikuntaan 1945–1969 sekä sihteeristöön 1946–1966. Malmberg opiskeli 1930-luvun puolivälissä Komiternin Lenin-koulussa Moskovassa salanimellä Joni Oder.  Malmberg toimi Kustannusosakeyhtiö Yhteistyön sosiaalijohtajana 1966–1976.

Pauli Johannes Jalassola vuoteen 1935 saakka Jakobsson, s. 23.10.1916 Tampere, k. 28.1.2003 Helsinki, oli insinööri ja teollisuusneuvos, joka teki elämäntyönsä kirjapainoalalla. Vuonna 1964 hän siirtyi Yhteiskirjapaino Oy:n toimitusjohtajaksi.

Yhteiskirjapaino Oy oli perustettu 1912 osuustoiminnallisten keskusliikkeiden kirjapainoksi. Sen osakkaita olivat Pellervo-Seura, Henkivakuutusyhtiö Suomi, Keskusosuusliike Hankkija, Osuuskassojen keskuslainarahasto ja Valio. Yhteiskirjapainossa tehtiin ensisijaisesti osakkaiden painotöitä, joita oli niin paljon, että toiminta oli alusta asti kannattavaa. Töiden hankkimisesta ei aiheutunut kustannuksia, ja konehankinnat perustuivat tiedossa oleviin tarpeisiin. Yhteiskirjapainolla oli vuodesta 1919 oma painotalo Dagmarinkadulla.

Jalassolan toimitusjohtajakaudella kirjapainon koneisto ja työmenetelmät uudistettiin kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Yhtiö alkoi saada mainetta kauniilla painotuotteillaan. Myös ulkomailta, muun muassa Ruotsista ja Neuvostoliitosta alkoi tulla tilauksia. Vuonna 1975 yhtiön painama ratsastusurheilua käsittelevä teos sai Neuvostoliitossa kunniamaininnan työn korkeasta laadusta.

Jalassolaa arvostettiin kirjapainoalalla, ja hän sai monia luottamustoimia alan järjestöissä. Hän toimi muun muassa Graafisen Keskusliiton ja Graafisen Työantajaliiton hallituksissa. Kielitaitoisena hän edusti usein Suomea graafisen alan kansainvälisissä tilaisuuksissa. Hän oli Vientiyhdistys Finnprintin, Oy Papyrus Ab:n ja Oy Foto-Set Ab:n hallitusten jäsen ja kuului myös Suomen Työnantaajin Keskusliiton  edustajistoon. Hän sai teollisuusneuvoksen arvonimen 1977.

Kirjallisuutta:

(Toimituskunta): Painavaa yhteistyötä. Kustannusosakeyhtiö Yhteistyö 1929–1979. Kustannusosakeyhtiö Yhteistyö, 1979.

Lähteitä:

https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/yhteistyo.shtml

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6_(yhti%C3%B6)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteisty%C3%B6_(yhti%C3%B6)