Taide osa kulttuuria

Vieraillessani paikallisessa Suomiseurassa Malagan Fuengirolassa, jossa esiteltiin yhdistyksen toimintaa, niin kysyin taidetyöpajaa esitteleviltä taiteilijoilta, että voisinko minä näin vanhoilla päivillä vielä oppia tekemään taidetta, vaikka en koe omaavani taiteellisia taipumuksia. He pitivät sitä mahdollisena, kun osallistuisin heidän toimintaansa. Vastauksen perusteella voisi ajatella, että kaikista meistä voisi tulla taiteilijoita, jos perehtyisimme asiaan tarpeeksi ja päästäisimme sisäisen luovuuden valloilleen. Tämän vuoksi perehdyinkin vähän mistä taiteessa on kyse. Pohdiskelen mikä merkitys taiteessa on yhteiskunnassa, varsinkin kun se on osa kulttuuria, johon panostetaan yhteiskunnan taholta paljon, sillä taiteen tekemisessä ei ole nähdäkseni kovinkaan paljoa ansaitsemismahdollisuuksia, että eläisi pelkästään liiketaloudellisin perustein. Omat kokemukseni taiteesta liittyy taidenäyttelyihin Suomessa ja Ruotsissa lomamatkojen yhteydessä. Taidemarkkinoilla taitaa liikkua taidetta, jotka ovat kopioita kuuluisista teoksista, joita on tehty vain rahan ansaitsemisen petosmielessä. Monet keräilevät taidetta ja sijoittavat varallisuuttaan taiteeseen, jonka arvo saattaa ajan kuluessa kasvaa.

Taide tarkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja luovuutta vaativia tuotteita valmistettaessa, joilla ihminen eri aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan oivallukseen liittyviä tunnevaikutuksia. Usein mielletään, että sanalla viitataan erityisesti kuvataiteisiin.

Taide on yksi kulttuurin peruskäsitteistä. Se koostuu erilaisten elementtien tarkoituksellisen järjestelyn tuloksista ja prosesseista, joilla pyritään vaikuttamaan tunteisiin tai ajatteluun subjektiivisella tasolla. Taide on ilmaisun, viestinnän, kannanoton tuottamisen väline. Se, onko jokin teos taidetta, riippuu paljolti tarkastelijan omaksumasta taidekäsityksestä. Taidetta voi olla myös sellainen, joka aiheuttaa kokijassaan muitakin kuin esteettisyyden tunteita.

Kaikilla taiteilla on historiansa, joissa tarkastellaan niiden kehitystä. Taiteen tekemiseen on vaikuttanut aina myös taiteen tutkimus. Taidesuuntaukset ovat historian eri aikoina vallinneita tyylejä.

Taiteen tekijöitä ovat siis taiteilijat. Sana on yleisnimitys eri taiteita tuottaville henkilöille. Taiteilija-sanaa voidaan käyttää esimerkiksi musiikin, kirjallisuuden, teatterin, kuvataiteen tai muotoilun harjoittajasta. Kaikilla taiteen aloilla on tunnettuja ja tunnustettuja tekijöitä, jotka ovat saavuttaneet vakiintuneita yleisöjä. Useimmilla taiteenaloilla kirjallisuutta lukuun ottamatta on oma ammatillinen koulutus. Ensimmäisenä varsinaisena taidekouluna pidetään Giorgio Vasarin Firenzeen vuonna 1563 perustamaa Accademia del Disegnoa.

Kuvaamataiteita ei juuri harrastettu Israelissa tai juutalaisten keskuudessa, koska Raamatussa on kuvakielto, 2Moos. 20:4-5. Näitä taiteita edusti sen vuoksi tavallisesti ulkomainen rakennus-, kuvanveisto ja maalaustaide. Sen sijaan muuta taidetta harrastettiin, varsinkin musiikkia ja sanataidetta. Nämä molemmat taidelajit palvelivat ennen kaikkea uskontoa. Ap. t. 17:29.

Jo varhain käsityö kehittyi korkeatasoiseksi itämailla, varsinkin muinaisessa Egyptissä ja Babyloniassa. Kaivaukset (mm. Aabrahamin kotikaupungissa Uurissa) ovat tuoneet päivänvaloon erinomaisia käsityötuotteita jo 4. ja 3. vuosituhannelta eKr. Vanhimpana aikana lähinnä orjat tekivät käsitöitä – ja varsinkin vaativimpia.

Egyptissä israelilaiset luultavasti olivat oppineet erilaisia taidekäsitöitä, 2Moos. 28:11. Jakeissa 28:3, 31:2-6 ja 35:30-36:2 puhutaan ilmestysmajan ja sen sisustuksen valmistamisessa työskennelleistä taidekäsityöläisistä. Samoissa raamatunkohdissa pidetään ammattitaitoa Jumalan antamana erityislahjana.

Alkuaikoina jokaisessa perheessä tehtiin välttämättömät käsityöt itse. Kutominen, jota muuten pidettiin miehelle sopimattomana, ja monet muut kuuluivat kauan myöhemminkin kodin tehtäviin. Pian alettiin kuitenkin tarvita erityisiä käsityönharjoittajia, lähinnä seppiä ja savenvalajia. Israelilaiset olivat jonkin aikaa täysin riippuvaisia filistealaisista, sillä he eivät itse suorittaneet raudanmuokkaamista ja takomista, 1Sam. 13:19-22. Daavidin ja Salomon aikana Israelilla oli vilkasta kanssakäymistä foinikialaisten kanssa, jotka olivat tunnettuja taitavista käsityöläisistään. Tyyron kuningas Hiiram lähetti paitsi puutavaraa myös käsityöläisiä – puuseppiä ja kivenhakkaajia – Daavidin luo rakentamaan tälle palatsia, 2Sam. 5:11. Hiiramin käsityöläiset auttoivat myös Salomon temppelin rakentamisessa, 1Kun. 5:6,18. Kuningas Jooaan aikana Jerusalemin temppelin entistäneet käsityöläiset näyttävät kuitenkin olleen israelilaisia, 2Kun. 12:11.

Käsityön harjoittaminen, kuten myös monet muut toimet, kulki usein perintönä perheessä tai suvussa, ks. esim. 1Aik. 4:14,21. Jerusalemissa oli tiettyjä alueita varattu saman ammatin harjoittajille. Tätä todistavat sellaiset nimet kuin Savenvalajan pelto ja Vanuttajanketo (halveksittua vanuttajan ammattia harjoittivat tavallisesti muut kuin juutalaiset).

Myöhäisjuutalaisuudessa annettiin käsityölle ja ruumiilliselle työlle yleisesti suuri arvo. Rabbiinit elättivät itseään ansiotyöllä, tavallisesti käsityöllä. Tunnetaan esim. rabbiineja, jotka olivat puuseppiä, suutareita, räätäleitä, seppiä, savenvalajia ja rakentajia. Tätä käytäntöä noudattaen Paavalikin harjoitti teltantekijän tointa, Ap. t. 18:3. Jeesus taas tunnettiin aikalaistensa parissa rakentajana, Mark. 6:3.

Opinnäytetöitä:

Lotta Leka ”Ituja – Taiteen tekemisen ja kokemisen merkityksistä” (Samk, opinnäytetyö 2021)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/493466/Leka_Lotta.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Iiro Sandholm ”Liike- ja markkinointisuunnitelma taidealalle” (Samk, opinnäytetyö 2020)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/345106/Sandholm_Iiro.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Mira Piitulainen ”Sukukuvien taide Tallentamisen traditiosta muistojen säilyttämiseen” (SAMK, opinnäytetyö 2022)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/749160/Piitulainen_Mira.pdf?sequence=8&isAllowed=y

Jonna Lepistö ”Taide hyvinvoinnin tukena” SAMK, opinnäytetyö 2020)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/345966/lepisto_jonna.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Tiia Savelius ”Kuvataidekasvatuksen uudistaminen ja asema suomalaisessa peruskoulu uudistuksessa kuvaamataidon opettajien näkökulmasta – Haastattelututkimus” (Jyväskylän yliopisto, Pro Gradu tutkielma 2013)
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42278/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201310032415.pdf

Kirjallisuutta ja lähteitä:

Pirjo Hämäläinen-Forslund ”Tervetuloa taidenäyttelyyn” (WSOY, 1996)

Satu Itkonen ”Taidekuvan äärellä. Katso, koe, jaa” (Kansanvalistusseura, 2011)

Rakel Kallio ”Taiteen pikkujättiläinen” (WSOY, 1991)

Riitta Konttinen & Liisa Laajoki ”Taiteen sanakirja” (Otava, 2000)

Digi IRT (Raamatun Iso Tietosanakirja)

Wikipedia

penttijuhani
Helsinki

Olen syntynyt Helsingissä 1950 luvulla, kun vanhempani muuttivat Oulusta ja Ilomantsista Helsinkiin työn perässä. Toimin ammattikoulun opettajana 28 vuotta. Olen eläkeläinen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu