Terveyspaasto

Olen pohtinut, että olisiko hyviä keinoja, jolla terveydenhoitoalan vaikeudet voisi selättää tai vähentää niitä omatoimisella vaikuttamisella omaan terveyteensä, ettei oltaisi niin riippuvaisia yhteiskuntamme tarjoamista palveluista ylikysynnän vuoksi. Kirjoitan tätä siksi, että otin asiasta selvää oman terveyden vuoksi pysyä terveempänä näinä vaikeina aikoina, en ole asiantuntija. Pitäisikö tämä aihe olla enemmän esillä, jopa kouluopetuksessa? Voisiko yksi keino olla terveyspaasto. Paastolla yleensä tarkoittaan lyhyen tai pitkän tauon pitämistä ravinnon tai joidenkin ruoka-aineiden nauttimisesta. Ulkoinen ravinnonotto korvautuu täyspaastossa sisäisellä ravinnonotolla eli elimistö alkaa kuluttaa omia rasvavarastojaan.

Paaston syyt voivat liittyä parempaan terveyteen, ulkonäköön tai uskonnon harjoittamiseen. Paastoaminen kuuluu myös eräisiin lääketieteellisiin toimenpiteisiin valmistautumiseen. Paastoa perustellaan usein myös sen positiivisilla vaikutuksilla suoliston toimintaan ja joillekin ihmisille paasto on osa painonhallintaa jne.

Elimistön tulehdusreaktio vähenee paaston aikana, mikä saattaa ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia sekä diabetesta. Taudinaiheuttajabakteerit vähenevät ja terveyttä edistävät bakteerit lisääntyvät paaston aikana.

Jukka Rokka ”Heidän voimansa salaisuus” (Kirjalähetys 1970), josta lainaus sivulta 7: ”Ihmiskunnan keskellä on kautta aikojen ollut paljon paastoa. Paaston vaikuttimet saattavat olla kovinkin erilaisia: ruuan puute (pakkopaasto), poliittiset syömälakot, uskonnolliset uhkapaastot, terveyspaasto, pyhäpaasto jne. Mutta mitä sanalla paasto sitten tarkoitetaan? Paasto kirjaimellisessa mielessä niin Raamatun mukaan kuin tieteellisestikin määriteltynä on täydellistä pidättäytymistä ravinnosta, etenkin lihan syömisestä, ja jopa juomisestakin. Pieni Tietosanakirja sanoo paastosta mm.: ’Paasto esiintyy usein uskonnoissa, osin itsenäisenä uskonnonharjoituksena (surun, tuskan ja nöyrtymisen osoituksena, osin valmistautumista tärkeihin uskonnollisiin menoihin… Kreikk.-kat. kirkossa saa paastotessa käyttää vain kasvisruokaa, room.-katolisessa sitä paitsi maitoa, voita, munia ja kalaa… Yleisiä kiitos-, paasto-, rukous- ja katumuspäiviä on esivallan käskystä ollut tapana viettää protestanttisissa maissa. Suomessa vietetään niitä vuosittain neljänä valtioneuvoston määräämänä sunnuntaina. Rukoussunnuntaita on viides sunnuntai pääsiäisestä.’ Paastoa on ainakin Mooseksen ajoista alkaen harjoitettu läpi ihmiskunnan historian. Niinpä jo vanhan ajan egyptiläiset, kreikkalaiset ja roomalaiset harjoittivat paastoa. Kuuluisa pergamonilainen lääkäri ja filosofinen kirjailija Klaudios Galenos (130-200 j. Kr.) on korostanut paaston merkitystä ja sanonut mm.: ’Liika veri ja rasva tukahduttavat sielun, joka niiden vaikutuksesta ei jaksa tajuta ja arvostaa jumalallisia ja taivaallisia asioita.’ … Monilla aikamme kristityillä on sellainen käsitys, että uuden liiton pyhät ovat paastoon nähden ’armon eikä lain alla’; paasto siis on tarpeetonta, jopa joittenkin mielestä kristityille sopimatontakin. Sehän on vain ’itsekidutusta’, joka sopii paremmin intialaisille fakiireille kuin Herraan uskoville. Mutta mitenkä asia oikein on? Miten U. T:n sanaa tältä alueelta yleensä on ymmärretty ja käytäntöön sovellettu? Ja onko sitten niin, etteivät nuo paastoa koskevat V. T:n pyhien kokemukset ja Sanan opetukset valtavine rohkaisuineen merkitse meille yhtään mitään? … Martti Luther ymmärsi paaston merkityksen, ja sanotaan hänen paastonneen säännöllisesti joka viikko; jopa hänen pelättiin paastoavan liikaakin, aiheuttaen siten muka vahinkoa terveydelleen.”

Michael Kimuli ”Paaston voima” (Kkjmk Oy), jossa käsitellään Raamatullista paastoa Herran etsimisen vuoksi, joka saattaa pelottaa länsimaisia kristittyjä. Olemme ehkä ajatelleet paastoa lähinnä jostakin mukavasta luopumisena ennen pääsiäisen herkuttelua. Paasto tuntuu vaativan erityistä luonteenlujuutta eikä houkuttele. Paastolla on kuitenkin tuhansien vuosien historia ja se on osa monien eri uskontojen hengellistä harjoitusta. Se avaa yhteyksiä hengen maailmaan ja voimavaroihin, jotka ehkä muuten jäävät saavuttamatta. Raamattumme sekä Vanhan että Uuden testamentin puolelta löytyy paljon mainintoja paastosta. Christian Discipleship Ministries Internationalin perustaja ja johtaja, ugandalainen pastori Michael Kimuli haastaa meitä Raamatun esimerkkien, kirkkohistorian ja oman kokemuksensa pohjalta ottamaan paaston uudestaan käyttöön. Rukoukseen yhdistettynä se voi olla voimallinen väline Jumalan etsimisessä, ilmestyksen saamisessa ja hengellisessä taistelussa. Paasto voi olla merkki nöyrtymisestä, ilmaista surua synnistä tai olla kiusauksille alttiin ihmisluonnon taltuttaja. Sen avulla osoitamme olevamme tosissamme rukoillessamme ihmisten ja asioiden puolesta.

Opinnäytetöitä:

Eetu Kuhmonen,  Severi Muje ”Paaston vaikutus potilaan toipumiseen leikkauksen jälkeen” (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö 2021)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/495706/Opinn%C3%A4ytety%C3%B6%20Eetu%20Kuhmonen%20%26%20Severi%20Muje%2014.4.2021.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Kirjallisuutta ja lähteitä:

Jukka Rokka ”Heidän voimansa salaisuus” (Kirjalähetys 1970)
Michael Kimuli ”Paaston voima” (Kkjmk Oy)
Wikipedia

Linkkejä:

https://www.tv7.fi/arkki/yliluonnollinen-nyt/miksi-paastota_p57063/

https://www.tv7.fi/arkki/yliluonnollista/vieraana-brian-adams_p15852/

https://www.tv7.fi/arkki/derek-prince/noyrtyminen-paaston-kautta-1-2_p12208/

https://www.tv7.fi/arkki/derek-prince/noyrtyminen-paaston-kautta-2-2_p12209/