Urheilun merkitys elämässämme

Olen lukemassa keihäänheittäjä Arto Härkösen muistelmia, jossa hän kertoo mm. Los Angelesissa voittamastaan olympiakultamitalistaan vuonna 1984 tuloksella 86,76 metrillä. Tämä laittoi ajattelemaan, miksi minun elämääni ei ole kuulunut urheilu lainkaan, toki pakolliset liikunnat koulussa ja armeijassa, mikä ei innostanut juuri jatkamaan urheilun tai liikunnan parissa. Vanhempani tulivat Helsinkiin Oulun seudulta ja Ilomantsissa, eikä heilläkään ollut mitään kosketusta urheiluun. Ilmeisesti vanhempien toimintatavat periytyvät lapsille, eikä minullakaan ollut mitään kiinnostusta urheiluun, kun siihen tai muuhunkaan ei edes kannustettu. Ehkä vanhemmilla oli juurettomuutta, eivätkä kovin hyvin sulautuneet asuinympäristöönsä, jossa asuivat, vaan isääni viehätti enemmän ravintolaelämä, joka veti enemmän puoleensa siellä löytyvinä kavereineen. Onneksi tyttärellämme oli koulukavereita, jotka saivat lapsemme innostumaan urheilusta hänen omaksi hyödykseen.

Arto Härkönen, Tapani Sopanen ”Voittajan puolella” (RV-kirjat 1987), josta lainaus sivulta 15: ”Muistan lapsuuteni hyvin onnellisena ja ehjänä ajanjaksona. Se oli maanläheistä, tervettä ja pirteää pojanelämää, jota kotoa saatu tuki ja rakkaus pitivät koossa. Olen kiitollinen hyville vanhemmilleni ajasta, joka rakensi minusta itsetunnoltani terveen ja voimakkaanihmisen… Seitsenvuotiaana sain kosketuksen järjestäytyneeseen urheiluseuratoimintaan liityttyäni Pitäjän Tarmoon… Muistan hyvin HKV:n juniorivalmentajan Tero Selvisen. Liityin hänen porukkaansa 12-vuotiaana. Tero todella oli meidän kanssamme… Me viihdyimme hyvin, sillä tunsimme vilpitöntä iloa urheilusta. Pakonomainen rypistely oli meille vierasta. Vietin useita tunteja iltaisin Pirkkolan kentällä, sillä ajan kulua en edes huomannut. Ehkä sen vuoksi, että Tero sai harjoittelun tuntumaan mielekkäältä ja hauskalta, meidän joukostamme lähti useita myöhemmin menestyneitä urheilijoita… Harjoittelun lisäksi kaverilla, joka lähtee tosimielessä urheiluun mukaan, on oltava hyvä tausta. Tällä tarkoitan lähinnä niitä läheisiä ihmisiä, jotka luovat edellytykset täysipainoiselle urheilulle. Minulla oli tällainen tausta. Kun ajattelen, kuinka paljon äitini ja isäni ovat uhranneet aikaansa, vaivaansa ja rahaansakin urheilu-urani aikana, täytyy vain ihmetellä. Isäni panosti valtavasti mm. hankkimalla varusteita, joita kului kassitolkulla. Junioriurheilijalla ei ollut sponsoreita, jotka olisivat lahjoittaneet varusteita, vaan kaikki oli ostettava itse. Mutta koskaan en kuullut vanhempien narisevan asiasta vaan päinvastoin he kannustivat kaikin tavoin minua pyrkimään eteenpäin urallani.”

Urheilua pidetään liikuntamuotona, jota harjoitetaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi, virkistykseksi tai sääntöjen mukaisena kilpailuna. Kilpaurheilun näkyvin osa on huippu-urheilu. Kilpaurheilulle tyypillistä on yksilön tai joukkueen taidoissa kilpaileminen voitosta. Urheilu voidaan jakaa tulos- ja sääntöurheiluun: tulosurheilussa tärkeintä on saavutetun tuloksen suuruus, kun taas sääntöurheilussa pyrkimyksenä on suorituksen muodon sääntöjen mahdollisimman tarkka noudattaminen. Monia urheilulajeja on harjoitettu tuhansien vuosien ajan. Kolmannella ja toisella vuosituhannella eKr. urheilua harrastettiin jo Egyptissä, sillä seinämaalauksissa ja reliefeissä on kuvauksia voimistelusta, painista, painonnostosta ja pallopeleistä, sekä jousiammunnasta, ratsastuksesta ja purjehduksesta. Kreetalta minolaisen kulttuurin ajalta on löydetty sinettikiviä, jotka kuvaavat voimistelijoita.  Myös nyrkkeily ja paini olivat minolaisten suosiossa.

Opinnäytetyöt:

Enni Haanpää, Eveliina Järvelä ”ACTN3 – GEENIEKSPRESSIO, LIIKUNTA JA URHEILUVAMMAT – systemaattinen kirjallisuuskatsaus” (Opinnäytetyö Turun AMK Bioanalyytikkokoulutus Solu- ja molekyylibiologia 2022)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/783655/Haanpaa_Jarvela.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Janette Kaukonen ja Lotta Penttinen ” KEIHÄÄNHEITTÄJÄN KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN – LEIRIOLOSUHTEISSA SUBJEKTIIVISESTI JA OBJEKTIIVISESTI ARVIOIDEN” (Opinnäytetyö Turun AMK Fysioterapeuttikoulutus 2021)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/500309/Kaukonen_Janette-Penttinen_Lotta.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Kirjallisuutta:

Markku Siukonen, Risto Rantala ”Urheilu” (Otava 2003)
Sami Koski, Mika Rissanen, Juha Tahvanainen ”Antiikin urheilu – Olympian kentiltä Rooman areenoille” (Atena 2004)
Harri Salimäki ”Isänmaan ja urheilu-uskon mies – Lauri Pihkala modernin urheiluaatteen esitaistelijana” (SKS 2000)
Jukka Karvinen, Pentti Hiltunen, Leena Jääskeläinen ”Lapsi ja urheilu – perustietoa liikunnasta ja urheilusta ohjaajille, opettajille ja lasten vanhemmille” (Otava 1991)