Valvontayhteiskunta tulossa?
Valvontayhteiskunnalla tarkoitetaan varmaan sellaista yhteiskuntaa, jossa ihmiset ovat jaettu valvojiin ja valvottaviin. Tarkoituksena on hallita täydellisesti valvottavia, etteivät tee valitun kaikkia koskevan yhteiskuntaideologian kannalta mitään väärää yhteiskuntajärjestystä vastaan. Tarkoituksena on, että kasvojen tunnistuksella tunnistetaan sinut tuhansien joukosta ja tiedetään liikkeesi, äänesi, eli puheesi, vaikka puhelimesi kautta tunnistetaan jne. Myöhemmin ajatuksesi tiedetään tekniikan kehityksen myötä, sekä tunnistetaan ja arvioidaan pisteytyksellä, mikä asema sinulle kuuluu yhteiskunnassa, kuten Kiinassa käsittääkseni jo toimitaan. Miinuspisteitä tulee esim. kuulumisesta kirkkoon jne. Kiinassa. Kaikenkattavalla valvonnalla saadaan tarvittaessa kaikki todisteet seurattavia vastaan ja hänet löydetään helposti, eikä voi piileskellä missään. Näitä väärin ajattelevia ja toimivia voidaan yrittää viedä uudelleen koulutettavaksi, kuten Pohjois-Korea käsittääkseni toimitaan jne.
Monissa amerikkalaisissa toimintaelokuvissa tuodaan tämä vakava totalitäärinen valvonta mahdollisuus esille, miten vaikeaa elämämme voisi olla, kun valvonta on huipussaan, kuten Valtion vihollinen ’Enemy of the State’ elokuvassa on se kerrottu vuonna 1998, sillä silloin oli sen ensi-ilta. Tämä elokuva on tosin toimintaelokuva, jonka ohjasi Tony Scott ja pääosassa on Will Smith. Elokuvassa näytetään, kuinka jo yli 20 vuotta sitten voitiin jo seurata ja tarkkailla koko ajan ja NSA:n ”elektronisen vainon” seurauksena tiettyjä kohdehenkilöitä, jossa rikolliset valtaapitävät käyttävät asemaansa hyödykseen ja väärin toisten vahingoksi.
YLE:ssä on uutisoitu 28.9.2023 (Jelena Leppänen), että ’Isoveli valvoo’, sillä Ranskakin aikoo ottaa Kiinassa käytössä olevat valvontatavat käyttöön Pariisin olympialaisissa ensi vuoden heinäkuussa. Kiinassakin kommunistipuolueen kehittämä ja laajentunut tarkkailukoneisto oli puheissa tarkoitettu vain rikoksia ehkäisevään ja niitä selvittäväksi keinoksi, mutta siihen on liitetty väärin ajattelevat jne. (https://yle.fi/a/74-20049122 )
Muistan, kun aloitin työelämääni kirjapainoalalla syväpainajana Helprint nimisessä Lehtimiesten lehtien painamiseen tarkoitetussa yrityksessä 1970-luvun puolessavälissä. Siellä kohtasin tämän valvontatarpeen ensimmäisen kerran, sillä siellä otettiin käyttöön tietyissä paikoissa valvontakamerat tuotannon seuraamiseen. Muistaakseni se puhutti hetken kovasti, sillä työntekijät menettivät yksityisyytensä. Yksi syy mitä ei tuotu esille, oli varmaan työntekijöiden suuri alkoholin käyttö työaikana, minkä varmaan voi todeta muutenkin, sillä siihen aikaan se oli varsin tavallinen ongelma työelämässä. Helprint on mennyt joku aika sitten konkurssiin, josta J. K. Tamminen on tekemässä kirjaa. (https://pmlehti.fi/uutiset/toimiala/rikoskirjailija-kirjoittaa-kirjaa-helprintista/
Toinen esimerkki liittyy tavaran kahteen kertaan kassalla laskuttamiseen. Kerran huomasimme joku vuosi sitten, että eräs laite oli kahteen kertaan laskutettu kassalla. Ennen kuin saimme rahamme takaisin, niin katsoivat tallenteen kassan toiminnasta, joka osoitti, että kassa jostain syystä kirjasi kahteen kertaan maksutapahtuman yhdestä laitteesta. Vasta tämän jälkeen, kun totesivat tallenteista virheen tapahtuneen, saimme rahamme takaisin. En tiennyt, että kassatapahtumat tallennetaan myöhempiä selvittelyjä varten.
Kolmas esimerkki liittyy työhöni, kun olin ammattikoulun opettajana isossa kaupungissa, jossa puuhattiin oikeudenmukaista tulospalkkaamista palkan lisäksi kannustimeksi pisteyttämällä henkilöstö esimiesten avulla mm. kehityskeskustelujen ym. kautta. Minä en saanut tarpeeksi pisteitä tai tuli miinuspisteitä, joten peruspalkalla mentiin.
Rahan muuttuessa digitaaliseksi, eikä käteistä enää käytetä tai se lakkautetaan, niin jokaisen ihmisen rahankäyttö on seurattavissa tarkalleen ja sentilleen. Vaikka tässä digitaalisessa yhteiskunnassa käyttäisi käteistä, niin kauppojen asiakaskortit tallettavat käteisen rahan käytön digitaalisiin rekistereihin jne. Tarvittaessa käteisen alkuperän joutuu selvittelemään, jos niitä tallentaa tililleen jne. Näyttäisi siltä, että me olemme jo tiukassa valvonnassa.
Eric Arthur Blair syntyi 25.6.1903 Brittiläisessä Intiassa, k. 21.1.1950 Lontoossa, oli kirjailijanimeltään George Orwell, brittiläinen kirjailija ja toimittaja. Hänen kirjoistaan tunnetuimpia ovat Espanjan sisällissotaa kuvaava reportaasi Katalonia, Katalonia, neuvostokommunismia vertauskuvallisesti kritisoiva Eläinten vallankumous, sekä totalitaristisesta toiminnasta Vuonna 1984 niminen kirja. Kirja 1984 on englantilaisen kirjailijan George Orwellin yhteiskuntatieteiskirjallisuusromaani ja varoituskertomus. Secker & Warburg julkaisi sen 8. kesäkuuta 1949 Orwellin yhdeksäntenä ja viimeisenä hänen elinaikanaan valmistuneena kirjana. Temaattisesti se keskittyy totalitarismin seurauksiin, joukkovalvontaan sekä ihmisten ja käyttäytymisen sortamiseen yhteiskunnassa. Orwell, demokraattinen sosialisti, esitti romaanissa kielteisen autoritaarisen valtion mallin Neuvostoliitosta stalinismin aikakaudella ja natsi-Saksasta. Laajemmin romaani tarkastelee totuuden ja tosiasioiden roolia yhteiskunnissa ja tapoja, joilla se tapahtuu. niitä voidaan manipuloida. Tarina sijoittuu kuviteltuun tulevaisuuteen tuntemattomana vuonna, jonka uskotaan olevan 1984, jolloin suuri osa maailmasta on jatkuvassa sodassa. Isosta-Britanniasta, joka tunnetaan kirjassa nimellä Airstrip One, on tullut Oseanian totalitaarisen supervaltion provinssi, jota johtaa Big Brother, diktatuurijohtaja, jota tukee puolueen ajatuspoliisin valmistama intensiivinen persoonallisuuskultti. Puolue harjoittaa totuusministeriön kautta kaikkialla läsnä olevaa hallituksen valvontaa, historiallista kieltämistä ja jatkuvaa propagandaa yksilöllisyyden ja itsenäisen ajattelun vainoamiseksi. Päähenkilö Winston Smith on totuusministeriön ahkera keskitason työntekijä, joka salaa vihaa puoluetta ja haaveilee kapinasta. Smith pitää kiellettyä päiväkirjaa. Hän aloittaa suhteen kollegansa Julian kanssa, ja he saavat tietää hämärästä vastarintaryhmästä nimeltä Brotherhood. Heidän kontaktinsa veljeskunnan sisällä osoittautuu kuitenkin puolueen agentiksi, ja Smith ja Julia pidätetään. Hän joutuu kuukausien psykologisen manipuloinnin ja kidutuksen kohteeksi Rakkausministeriön toimesta, ja hänet vapautetaan, kun hän on alkanut rakastaa Big Brotheria.
Elokuva 1984 (Nineteen Eighty-Four) on vuonna 1984 ensi-iltansa saanut brittiläinen draamaelokuva, joka perustuu George Orwellin romaaniin Vuonna 1984. Elokuvan on käsikirjoittanut ja ohjannut Michael Radford ja sen pääosia näyttelevät John Hurt, Richard Burton, Suzanna Hamilton ja Cyril Cusack.
Opinnäytetöitä:
Taru Hokkanen ”Kasvojentunnistusteknologia ja sen riskit” (Haaga-Helia, Opinnäytetyö Tietojenkäsittely 2021)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/496625/Kasvojentunnistusteknologia%20ja%20sen%20riskit.pdf?sequence=2
Ilari Sirén ”DNA:n uusi rooli rikostutkimuksessa Rikostekninen DNA-fenotyypitys” (Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyö 5/2021)
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/501743/ON_Siren.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Kirjallisuutta:
Geoffrey Cain ”Totaalinen poliisivaltio” (Oatva 2022)
Totalitarinen valvontayhteiskunta on jo olemassa ja enää ei tarvita kuin tarpeeksi hullu valtionjohto, niin elämme täysin Orvellin kirjassa 1984. Ja kenenkään ei tarvitse epäillä etteikö sellainen hallinto ole tulossa jossain vaiheessa. Tähän suuntaan ollaan pikkuhiljaa menemässä ja kansalaiset eivät kykene hahmottamaan kokonaiskuvaa, koska valvonta kiristyy vähän kerrallaan.
Jotta se pystyttäisiin estämään, tarvitsemme suoran demokratiaan ja kansalaisten mahdollisuuden valvoa kansalaisten nykyisiä valvojia.
Ilmoita asiaton viesti
Demokratiaa ei voi juuri saada sen suoremmaksi kuin se Suomessa on. Yksikamarinen eduskunta, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sitten vuoden 1906, parlamentaarinen periaate hallituksen muodostamisessa j.n.e.
Jos mietit Sveitsiä, niin siellä on kymmeniä kantoneja omine lainsäädäntöineen ja paljon liittovaltion lainsäädäntöä lisäksi. Kansanäänestyksiä voidaan toki järjestää,
mutta niiden merkitys on jäänyt varsin marginaaliseksi.
Sveitsin menestys ei perustu mihinkään ”suoraan demokratiaan”, vaan ikivanhaan pienteolliseen kulttuuriin, keskeiseen asemaan Euroopan vauraimmalla alueella, turismiteollisuuteen sekä pankkien asiakassuojeluun salassapitovelvollisuuksineen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos se on mielestäsi demokratiaa, että saat kerran neljässä vuodessa äänestää puolueiden asettamia ehdokkaita, joilla ei ole mitään velvollisuutta pitää vaalilupauksiaan, niin etpä paljon ymmärrä demokratiasta. Nykyinen edustuksellinen demokratia on näillä ehdoilla huijaridemokratiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eniten valvontakameroita per capita on Iso-Britanniassa ja eritoten Lontoossa. Sille häviää jokainen Kiinan kaupunki.
Ilmoita asiaton viesti
Elkeepä hättäilkö kyllä Puttiini tän ratkaisee sillä on niin hyvät vehkeet, paits jos akat panee hanttiin kun on niitä lapsia.
Ilmoita asiaton viesti