Ilmakuvatutkimuksella määritettiin latvakuolleiden havupuiden määrää 6 vuoden aikana

Itä-Suomen yliopisto on tehnyt tutkimukset havupuiden latvakuolleisuudesta Lappeenrannan lähistöllä. Seuraavat kuvat ja luvut ovat peräisin tuosta raportista, joka on vielä tässä vaiheessa vertaisarvioimaton.

Tutkimuksessa analysoitiin ilmakuvia tekoälyn avulla. Tutkimusala oli noin 117 366 ha.

Tutkimusta on rahoittanut ainakin Suomen Akatemia ja EU sekä todennäköisesti Itä-Suomen yliopisto. Mukana kuva-analyysia tekemässä on ollut pieni yksityinen yritys.

Kuva-analyysia varten järjestelmää opetettiin 32555 kuvalla, joissa oli kuolleita havupuun latvuksia.

Tutkimuksen tarkasteluvuosina oli 2017, 2020 ja 2023. Tuloksena oli, että kuolleiden puiden määrä kasvoi  162 % vuosien 2017 ja 2020 välillä ja  240 % vuosien 2020 ja  2023 välillä. Vuosien 2017 ja 2023 välillä kasvu oli 788%.

Vuonna 2017 kuolleita puita oli 23,4 ha  eli 0,02% tutkimusalasta ja vuonna 2023  kuolleita oli 207,8ha eli 0,20%. Tilavuusmäärä oli alussa 5192 m3 (0.04 m3/ha)  ja lopussa 52800 m3 (0.45 m3/ha).

Kuusien osuus kuolleista oli suurempi kuin mäntyjen ja lehtipuiden.

Esimerkkikuva laskennasta, missä latvuskuolleet (turkoosi/vihreä) on löydetty alueelta.

 

 

Kuvaajassa lämpötila ja sadanta sekä sade-haihdunta-indeksi.

Syyksi latvakuolleisuudelle kerrottiin ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuumuus- ja kuivuusjaksot, jotka heikentävät puita ja tekevät alttiimmiksi kuoriaisien tuhoille.

 

Blogistin kommentit

Ennenkin on ollut kirjanpaina-kaarnakuoriaisten vaurioita!

Lähde: ResearchGate

Dvina-Pinega alue on Arkangelissa, noin 1000 km Kajaanista itään. Pinega on Dvidan eli Vienanjoen sivuhaara. Netistä lunttasin.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa oli kuolleita puita vuonna 2017 noin 0.04 m3/ha, mutta 2023 jo 0.45 m3/ha. Nuo yllä olevan kuvaajan  arvot ovat melkolailla suurempia sekä Pallas-Ylläksellä että siellä Arkangelin suunnalla. Onkohan mitattu samaa asiaa vai onko käynyt laskuvirhe, kun historia hakkaa nykyajan? Ainakin siellä Vienan suunnalla kuolleisuutta on aiheuttanut kuivuus ja kirjanpainaja-kuoriaisen aiheuttamat vauriot tämän tutkimuksen mukaan.

 

Käsittelin tätä aihetta aikaisemmassa kirjoituksessani, mutta olen sen jälkeen saanut tietoja Metsäkeskuksesta. Kirjeenvaihdossa sanotaan mm. ”Valtaosa ilmoitetuista hyönteistuhoista on kirjanpainajan vuoksi tehtyjä hakkuita…Kyllä kirjanpainajatuhoja on jonkin verran levinnyt Venäjän puolelta meidän puolelle….Venäjän puolella kaatui Asta, Veera ym. myrskyjen aikaan myös paljon kuusikkoa rajan pinnassa. Tuhojen korjaamattomuus naapurin puolella osasyy, miksi kirjanpainajatuhoja ollut paljon Kaakkois-Suomessa rajan pinnassa vuoden 2012 jälkeen…Kun naapurin puolelta on tuhoja myöhemmin korjattu ja tervettä puuta tuotu Suomen puolelle, junien ja rekkojen mukana on voinut kulkeutua jonkin verran lisää tuholaisia ja tämä on näkynyt varastopaikoilla”.

 

Tutkimusalue Lappeenrannan ympäristössä on juuri se alue minkä kautta Venäjältä on tuotu puuta Suomeen sekä rautatie- että rekkakuljetuksina.

Puiden kuljetus kiihtyi 2020 jälkeen, koska turveen käyttöä alettiin ajamaan alas. Sen seurauksena hake-liikenne voimalaitoksiin kasvoi. Siellä meni hyvin kuoriaisten nakertamat kuuset. Yllättävä tieto itselle oli se, että kirjanpaina-kaarnakuoriaisen kuivattamat kuuset olisivat kelvanneet myös sellun tekoon. Tämä on henkilökohtainen tiedonanto enkä löytänyt siihen vahvistusta.

 

 

 

 

 

Pertti Niemi
Sitoutumaton Jyväskylä

FM Jyväskylän yliopistosta

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu