Miten löytää esihistorian ensimmäinen ihminen?

Miten syntyi inhimillisen tietoisuuden omaava ihminen – joka loi taidetta, kekseliästä teknologiaa, riittejä jne. – noin 60 000 vuotta sitten? Fossiililöydöt, kivityökalut, nuotiopohjat tms. eivät voi sitä kattavasti paljastaa. Se vaatii tosiasioiden yhdistelyä ja päättelyä.

Kuinka niin? – Ihminen on yhteiskunnallinen olento ja ihmisen välittömät edeltäjät olivat laumaeläimiä.

Olennainen kysymys on siis: Millaiset olivat Homo-suvun lajeilla laumojen jäsenten keskinäiset suhteet ennen yhteiskunnan ja ihmisen syntyä? Millaiset olivat ensimmäisten ihmisten keskinäiset suhteet ensimmäisissä ihmisyhteiskunnissa? Mikä muuttui?

Arkeologiset löydöt sellaisenaan kertovat niistä tuskin mitään. Epäsuoraan ne kertovat paljon enemmän. Mutta silloin tarvitaan päättelyä, spekulaatiota.

Homo-suvun 2,5 miljoonan vuoden historian aikana sen lajien aivot kasvoivat jatkuvasti, kivityökalut pysyivät satojatuhansia vuosia ennallaan ja kehittyivät harppauksellisesti jopa yli miljoonan vuoden välein. Aivojen kokoa ei kasvattanut työkalujen kehittäminen.

Tulen hallitun käytön keksimisen ajankohta on epäselvä, mutta sekään ei johtanut sellaisenaan inhimillisen tietoisuuden omaavan ihmisen syntyyn, joka tapahtui paljon hallitun tulenkäytön keksimistä myöhemmin. Ihmisen syntyä ei voida selittää millään teknisillä keksinnöillä.

Anatomisesti meidän kaltaisemme Homo sapiens syntyi yli 200 000 vuotta sitten, mutta sillä ei ollut inhimillistä tietoisuutta, joka ilmaantui vasta runsaat satatuhatta vuotta myöhemmin, noin 60 000 vuotta sitten. Anatomiset muutokset eivät sellaisenaan luoneet inhimillistä tietoisuutta.

Jotkut tutkijat, mm. David Graeber ja David Wengrow, joiden kansainvälistä kuuluisuutta saavuttanut teos The Dawn of Everything on syksyllä tulossa suomeksi, väittävät anatomisten muutosten johtaneen inhimillisen kulttuurin syntyyn, vaikka hekin joutuvat myöntämään, ettei siitä tuolta ajalta ole todisteita.

Monet, mm. Sapiens -kirjan julkaissut Yuval Noah Harari, väittävät jonkin geenimutaation luoneen inhimillisen tietoisuuden. Siitäkään ei ole mitään todisteita, kuten Harari itsekin myöntää.

Filosofi Matti Puolakalla on oma näkemyksensä: yhteiskunta loi ihmisen.

Puolakan määritelmän mukaan yhteiskunta on hallinnollinen kokonaisuus, jossa samojen sääntöjen piirissä on yksilöitä, jotka eivät välttämättä ole aineellisesti riippuvaisia toisistaan.

Miten yhteiskunta syntyi? Siihen pakotti ilmasto-olojen vaikeutuminen. Homo sapiensia uhkasi sukupuutto. Yhteiskunnan rakentamisen tielle lähti lopulta vain 2000 yksilöä Itä-Afrikassa.

Yhteiskunta muutti Homo sapiensin metsästäjä-keräilijöiden laumojen toimeentulotapaa olennaisella tavalla. Laumoissa keskinäinen jako perustui reiluun peliin. Kaikki tunsivat toisensa, olivat aineellisesti riippuvaisia toisistaan ja toistensa silmälläpidon alaisina. Jakamista koskevien sääntöjen rikkominen saattoi johtaa laumasta erottamiseen, mikä oli käytännössä kuolemantuomio.

Runsaat 100 000 vuotta sitten jotkin Homo sapiens -laumat Afrikassa kehittivät uuden tavan hankkia ravintoa, beachcombingin. Kerättiin nousuveden aikana rannalle jääneitä mereneläviä. Jotkin laumat pysyttelivät metsästyksessä ja keräilyssä. Laumojen oli edullista ryhtyä pysyvään vaihtokauppaan keskenään.

Sen teki ongelmalliseksi se, että perinteisesti vieraiden laumojen jäsenet olivat vihollisia, jotka tavattaessa saatettiin tappaa.

Niinpä laumat päättivät, että pysyvässä vaihtokauppasuhteissa olevan viereisen lauman jäseniä ei saa tappaa.

Keksittiin siis ihmisoikeudet yhteen liittyneiden laumojen, metsästäjä-keräilijöiden heimon sisällä. Ne olivat itseisarvo, koska heimo ei vastannut jäsentensä toimeentulosta vaan siihen kuuluneet laumat, perusyksiköt, olivat taloudellisesti itsenäisiä.

Heimossa tuli mahdolliseksi siirtyä perusyksiköstä toiseen, jos ilmapiiri omassa perusyksikössä ei miellyttänyt. Ihmiset saattoivat solmia suhteita koko heimon piirissä ihanteiden ja periaatteiden pohjalta. Heimon johtajien valta perustui pelkästään arvovaltaan.

Toinen, ratkaisevampi askel otettiin, kun kaksi tuollaista heimoa tapasi toisensa Itä-Afrikan rannikolla noin 60 000 vuotta sitten. Ne kumpikin kohtasivat jotain, mitä eivät olleet nähneet koskaan aikaisemmin: olentoja, jotka puhuivat ja käyttäytyivät aivan eri tavalla kuin he itse, mutta olivat selvästi kehittyneempiä kuin ne heidän tapaamansa sapiensit, jotka yhä elivät laumoissa.

Ihminen oli (ja on!) ihmiselle suurin ihmetyksen, intohimojen ja pohdinnan aihe.

Yhteiskunta toi mukanaan sekä uudenlaiset henkilökohtaiset suhteet, todelliset ystävyys- ja rakkaussuhteet, että uudenlaiset viralliset suhteet heimon johtoon ja heimojen välille. Eläimillä ei ole kumpiakaan. Ihminen elää yhteisönsä ja yhteiskuntansa vaatimusten ristipaineessa.

Heimossa kysymys oikeasta ja väärästä ei ollut enää pelkästään reilua peliä, kuten laumoissa. Syntyi inhimillinen moraali oikeudentajuna, jota yksilö saattoi noudattaa periaatteesta, ajattelematta omaa tai edes molemminpuolista aineellista etua.

Tietenkään ne Homo sapiensit, jotka yhteiskunnan perustivat, eivät tajunneet tekonsa merkitystä. He vain päättivät pakon edessä, vaikeissa oloissa, poistaa yhden laumojen välisen yhteistyön esteen.

Yhteiskunta loi ihmisen. Siitä todistaa sekin tosiasia, että eläinten parissa lähes syntymästään saakka eläneillä ns. villilapsilla ei ole mitään inhimillisiä luonteenpiirteitä, vaan he omaksuvat sen eläinlajin tavat, jonka piirissä elävät.

Näkemyksen puolesta todistaa myös neandertalilaisten esimerkki. Niiden kognitiiviset kyvyt vetivät vertoja samanaikaiselle sapiensille, ne käyttivät suunnilleen yhtä kehittyneitä työkaluja, hautasivat vainajiaan ja harjoittivat Länsi-Euroopan rannikolla jopa beachcombingia. Mutta niiden laumat olivat pienempiä kuin sapienseilla ja yhteistyö laumojen välillä vähäisempää.

Ilmasto-olojen vaikeutuessa ne eivät kyenneet kehittämään keskinäisiä suhteitaan siten kuin jotkin sapiensit. Niiden loppuaikaa leimasivat sisäsiittoisuus ja kannibalismi.

Spekulaatiota? Kyllä, mutta kaikki tunnetut tosiasiat tukevat sitä. Puolakan näkemystä esitellään uusimpien tutkimustulosten valossa uudessa kirjassani Ihmissuvun, yhteiskunnan ja ihmisen synty.

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu