Berliinin muuri murtui 9.11.1989

13. elokuuta 1961 rakennettu muuri Länsi-Berliinin ympärille oli eräs järjetön aikaansaannos surullisessa sosialismi/kommunismin historiassa. Tuolla rakennelmalla estettiin itäsaksalaisia pakenemasta yhdenlaisesta työläisten ”paratiisista” länteen. Muuri ja rajojen sulkeminen olivat kai ainoa keino estää koko DDR:n tyhjeneminen. 2-3 miljoonaa itäsaksalaista oli jo saanut tarpeekseen kommunismin todellisuudesta ja lähtenyt livohkaan. Heissä oli paljon lääkäreitä, insinöörejä, teknikkoja ja muita korkealle koulutettuja ammatti-ihmisiä. Muutto tai pakeneminen aiheutti maalle vahingollista ”aivovuotoa”.

Jos väki olisi kaikonnut maasta olisivat puoluepamput (SED) jääneet vaille alamaisia, joita riistää ja terrorisoida. Politbyroon luksuselämä autoineen, hirvipaisteineen, omine kylpylöineen ja teattereineen, ja palveluskuntineen olisi kadonnut viheltäen taivaan tuuliin. Eihän se käynyt päinsä!  Kansan urkintaa, vainoamista ja vangitsemista toteutti puolueen käsikassarana poliisijärjestö Stasi. Sitä pidetään pahamaineisempana kuin Neuvostoliiton KGB:tä.

Stasi oli kiristämällä ja pelolla saanut aikaiseksi urkintajärjestelmän, josta sanottiin, että jos kolme ihmistä kokoontuu yhteen on yksi aina urkkija. Kun poliisijärjestön arkistoihin pääsi tutustumaan paljastui sieltä mitä mielettömämpiä asioita yksittäisen ihmisen kohdalla.

Jos aate ja yhteiskuntajärjestys ovat kelvollisa ja kansalaisten  hyväksymiä, ei kansaa ole mitään tarvetta pitää muurien, piikkilankojen, miinojen ja konetuliaseiden avulla minkäänlaisessa aitauksessa. Hyvistä oloista ei kukaan pyri, varsinkaan henkensä kaupalla, pois.

Muurin olemassa olon aikana 13.6.1961-9.11.1989 kuoli tai loukkaantui  500 pakoon yrittänyttä. Tuhannet kuitenkin onnistuivat pakenemaan muurin yli, ali tai läpi.  Jopa kuumailmapallolla, pienlentokoneella ja  rajajoen yli uimalla. Muurin alitse rakennettiin 75 tunnelia, joista osa paljastui ja pakoon yrittäjät vangittiin.

Kun muuri murtui ja rajat avautuivat sattui yksittäiselle puoluevirkailijalle paha lapsus, kun sanoi rajojen avautuvan heti. Oli tarkoitus avata vasta myöhemmin. Puolue olisi kai käynyt ”viimeiseen taistoon” järjestelmän ylläpitääkseen. Valtaisat Trabant-jonot vyöryivät heti rajoille.  Edelleen matkattiin syvemmälle Eurooppaan. Onni ja autuus ei kaikille lähtijöille ja maahan jääneille koittanut, mutta olivat vihdoinkin vapaita puolueen holhouksesta.

Itä-Saksa pysyi olemassa olonsa ajan pystyssä vain Neuvostoliiton tuella. Kun se veti pois apunsa romahti koko mätä järjestelmä. Hetken päästä myös avun antaja.

PerttiRampanen

Paperiteollisuudesta leipänsä tienannut teknikko. Eläkkeellä. Sitoutumaton, mutta ei kantaa ottamaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu