Suomen surkein kuski

Televisiossa esitetään pelleilyohjelmaa ”Suomen surkein kuski”. Heitä löytyy joka päivä liikenteessä tuhansia ilman sen enempää etsimistä.

Suuntavilkun käytön osaamattomuus on eräs surkean kuskin ominaisuus. Liian monella autoilijalla ei näytä olevan mitään käsitystä miksi ja miten vilkkua käytetään.

Jos risteykseen tullaan kääntymisaikeissa, vaihdetaan kaistaa, tai poistutaan ajoradalta, niin jarruvalot eivät saa välähtääkään, ne palavat usein ”minuuttitolkulla”, ennen kuin vilkku laitetaan päälle. ja se on pistettävä päälle HYVISSÄ AJOIN ennen kuin aletaan kääntyminen, merkiksi muulle liikenteelle mitä aiotaan tehdä. Ja ”hyvissä ajoin” tarkoittaa juuri sitä, ei vilkuttamista vasta pyörien ollessa jo käännettyinä.

Sopivan vilkutusmatkan pituus on riippuvainen liikennetilanteesta ja ajovauhdista, mutta sen on oltava jotenkin järjellinen. Liian aikaisin vilkuttamista ei ole olemassakaan.

Muita surkean kuskin ominaisuuksia ovat roikkuminen liian lähellä edellä menijää  ja ylinopeudella  ajaminen. Viimeksi mainittu tapa on lähinnä omalla ja kanssakulkijoiden hengellä leikkimistä.

Kyseiset kolme ominaisuutta jo pelkästään määrittävät hyvin surkean ratinpyörittäjän. Onhan niitä toki muitakin.

 

PerttiRampanen
Sitoutumaton Mänttä-Vilppula

Paperiteollisuudesta leipänsä tienannut teknikko. Eläkkeellä.
Sitoutumaton, mutta ei kantaa ottamaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu