Talvisodan jälkipuintia Kremlissä 14.-17.4.1940

Vot tavaritsit, mikä meni pieleen?

Puna-armeijalta huonosti sujuneen talvisodan jälkeen pidettiin Moskovassa useampi päiväinen kritiikkipalaveri huhtikussa 1940. Stalinin, Molotovin ja Vorosilovin lisäksi osanottajina oli 44 eri tason punakomentajaa. Keskusteluista tehtiin tarkat pikakirjoitusmuistiinpanot.

Mielipiteiden vaihto oli intensiivistä, ja sodan kulun epäkohtiin puututtiin sumeilematta. Syitä puna-armeijan huonoon sodankäyntiin löydettiin käsittämätön määrä. Oman joukko-osaston toiminta nähtiin tietysti menestyksekkäänä, ja syitä haettiin aina muista joukoista. Välihuudoin pahimmat valheet koitettiin kumota. Niitä esitettiinkin aivan mielettömästi. Suomen armeija olisi tuhottu kokonaan, jos kaikki esitetyt väitteet olisi otettu todesta!?

Mannerheim-linjasta kehitettiin myyttiset mitat sisältävä puolustusrakennelma. Näin piti tietenkin tehdä kun kyseisen linjan edessä seistiin kuukausikaupalla. Ei päästy millään läpi.

Stalin puuttui keskusteluun kärjekkäin kommentein. Hän tunnusti paljolti armeijansa puutteet. Otti niitä jopa omaksi syykseen!? Suomen armeijan hyökkäyskykyä Stalin vähättelee. No, tämänkin kyvyn hän tuli näkemään vuoden 1941 kesällä ja syksyllä.

Kritiikikokouksessa useimmin esiin tuodut puutteet ja epäkohdat olivat: Koulutuksen puute joka suoritusportaassa, huono kuri(!), konepistoolien ja kranaatinheittimien vähyys, majoistusvälineiden puuttuminen, huollon paha takkuaminen, hiihtotaidon olemattomuus, aselajien puutteellinen yhteistyö, lentopommitusten epätarkkuus, suunnistustaidon puute, radion käyttö, täysin kouluttamattomat täydennysmiehet, kunnollisen aliupseeriston vähyys, johtamisen sekaisuus, tiedustelun laiminlyönti, liian raskaasti varustetut oloihin soveltumattomat joukot, liian heppoinen panssarointi hyökkäysvaunuissa sodan alussa, ja paljon muita epäkohtia.

Oheiset puna-armeijan puutteet tekevät ymmärrettävämmäksi talvisodan torjuntavoittomme; yhtään väheksymättä sotilaidemme taistelua. Sillä, jos Suomi olisi valloitettu talvisodassa olisi tapahtunut Kominternin puheenjohtajan Georgi Dimitrovin tammikuussa 1940 kirjaaman Stalinin lausunnon mukaan: ”Kaikki Suomen suojeluskuntalaiset tapettaisiin ja valtiosta jätettäisiin jäljelle vain paljaat luut, jotta voitaisiin rakentaa Neuvostoliitolle ystävällismielinen Suomi.”

Armeijamme vaatetuksesta elää myyttisenä ”malli Cajander”, mutta venäläissotilailla vasta huonot kamppeet olivat. Kaikilla soltuilla ei ollut edes alusvaatteita. Vaikka jokaiselle sotilaallemme ei heti ollut antaa armeijan vetimiä, niin siviilivaatteet olivat useimmilla täysin kelvollisia sodan talvisiin oloihin.

Esikuntatyöskentelyn heikkoudet nähtiin suurena syynä puna-armeijan huonoon menestykseen. Sitä ei uskallettu kuitenkaan tuoda esiin, että Stalin oli tapattanut tai vangituttanut valtaisan joukon esikuntaupseereita juuri ennen talvisotaa.

Lähde: Ohto Manninen ja Oleg Rzezevski Puna-armeija Stalinin tentissä

PerttiRampanen

Paperiteollisuudesta leipänsä tienannut teknikko. Eläkkeellä. Sitoutumaton, mutta ei kantaa ottamaton.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu