Arvopohjaisesta realismista
Arvopohjaisessa realismissa pitänee ottaa huomioon muiden muassa seuraavankalaiset ajatuskulut. Jos universaalit arvot eivät ole elävän ihmisen arvoja, siitä voi seurata useita filosofisia ja käytännöllisiä ongelmia:
Vieraantuminen ja ristiriidat henkilökohtaisessa elämässä: Ihmiset saattavat kokea vieraantumista, jos heidän omat arvonsa poikkeavat universaaleista arvoista, joita yhteiskunta tai kulttuuri yrittää asettaa. Tämä voi johtaa sisäisiin ristiriitoihin, ahdistukseen ja tunteeseen, ettei pysty elämään aidosti tai tarkoituksellisesti.
Eettiset ja moraaliset ongelmat: Universaalien arvojen, kuten oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon tai ihmisoikeuksien, katsotaan usein olevan yhteisiä kaikille. Jos yksilön arvot poikkeavat näistä, voi syntyä moraalisia ongelmia, esimerkiksi erilaisten arvomaailmojen välisten konfliktien muodossa. Tämä voi vaikeuttaa yhteisymmärrystä ja johtaa epäoikeudenmukaisiin tai epäeettisiin valintoihin.
Yhteiskunnalliset ja kulttuurilliset ristiriidat: Jos ihmiset eivät tunnista universaaleja arvoja omikseen, yhteiskunnan koheesio voi heikentyä. Tämä voi johtaa polarisaatioon ja erimielisyyksiin siitä, mitkä arvot tulisi ohjata yhteisiä päätöksiä, lakeja tai normeja. Esimerkiksi tilanteet, joissa yksilön arvot (esim. taloudellinen menestys) asettuvat universaalien arvojen (esim. ympäristönsuojelu) edelle, voivat aiheuttaa merkittäviä konflikteja.
Normien ja sääntöjen heikentynyt legitiimiys: Universaalit arvot muodostavat usein perustan lakeille ja säädöksille. Jos näitä arvoja ei pidetä legitiimeinä yksilöiden toimesta, lakien ja sääntöjen noudattaminen voi heikentyä. Tämä voi johtaa sosiaaliseen epäjärjestykseen, kun yhteiset pelisäännöt eivät enää sido kaikkia.
Identiteetin heikkeneminen: Universaalit arvot voivat tarjota yhteisiä merkityksiä ja identiteetin rakennuspuita. Jos nämä arvot eivät resonoi ihmisten henkilökohtaisen arvomaailman kanssa, he voivat kokea identiteettinsä hämärtyvän tai menettävän pohjan. Tämä voi johtaa myös ryhmäidentiteettien hajoamiseen tai siihen, että ihmiset jakautuvat pienempiin, arvoltaan erilaisiin ryhmiin.
Yhteenvetona, ongelmat voivat ilmentyä niin yksilön hyvinvoinnissa kuin yhteiskunnallisessa yhteenkuuluvuudessa. Universaalien arvojen ja henkilökohtaisten arvojen välinen kuilu voi tuoda haasteita moraalisten valintojen, yhteisön harmonian ja ihmisen kokeman merkityksellisyyden osalta.
Näyttää siltä, että arvopohjainen realismi tarkoittaakin arvopohjaista idealismia. Ilmeisesti tämä arvopohjainen realismi ei koske ulkopoliittista linjaa?
Saisiko saman arabiaksi?
Ilmoita asiaton viesti
Käytä Googlen kääntäjää.
Ilmoita asiaton viesti
For other languages, use Google translator.
Ilmoita asiaton viesti
Jenna Simula (pers) sanoi noin eduskunnassa. Onneksi en äänestä persuja.
Ilmoita asiaton viesti
Perisuomalaisuus on monitahoinen käsite, joka on historiallisesti ja yhteiskunnallisesti muuttunut. Se on usein liitetty tiettyihin arvoihin, asenteisiin ja elämäntapoihin, joita pidetään tyypillisesti suomalaisina.
Minkä puolueen katsot parhaiten edustavan yllämainittua identiteettiä? Allekirjoittanut on pohtinut jo lantun äänestämistäkin. Ja hyvästä syystä. Mielestäni.
Ilmoita asiaton viesti
Melkein kuin Myllärisen kirjoittamaa korkealentoista soopaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitatko hallituspolitiikkaa?
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitusten sisällöt vaihtelevat. Tämä on mielestäni hyvä.
*
Mitä yksinkertaisiin kommentteihin tulee,… näitäkin tapana esittää.
Esimerkkinä arvoista käy se, että jos jokin on terveellistä, ei tämän perusteella ole oikein nostaa hintaa.
Terveys on arvo, ja sen vähentämisen toimet on rikollisen suuntaista.
Simppeliäkin on suoraan todeta.
Ilmoita asiaton viesti
Myönnän auliisti että pari harmaata aivosoluani eivät käsitä sinun ja vaikkapa tuon Salmisen syvällisiä aatoksia 🙂
Ilmoita asiaton viesti
”Arvopohjainen realismi”. Taitaa termi olla Stubbin juoksu- tai polkupyörälenkillä keksimä juttu. Kuulostanut omissa korvissa niin hienolta, että sen pitää merkitä jotain hienoa. Tuskin päästään tuolla historiaan, mutta voihan joku joskus muistuttaa, että kyllä se presidentti Stubb lausui kerran viisaita. Ainakin viisaalta kuulostavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää siltä, että arvopohjainen realismi alkaa vähitellen konkretisoitua. Tähän mennessä se on kuulostanut lähinnä tyhjältä käsitteeltä.
Ilmoita asiaton viesti
Itselleni jää kirjoituksesta epäselväksi, mitä ovat ”universaalit arvot”. Universaalilla tarkoitetaan yleensä jotain yleismaailmallista, joka vallitsisi jotakuinkin kaikissa kulttuureissa. Kuitenkin kirjoituksessa tuodaan esille mahdollisuus, että joillakuilla ei olisikaan näitä universaaleja arvoja, jolloin ne eivät olisikaan universaaleja. Ilmeisesti kirjoituksessa tarkoitetaan universaalilla jotain rajatumpaa.
Myös identiteetin löytäminen jostain universaalista hieman mietityttää. Identiteetti koskee jotain, mikä määrittää ihmisen kuulumista johonkin erityiseen, joka poikkeaa universaalista. Vaikuttaa siten vähän määritelmän vastaiselta, että identiteettiin sisältyisi jotain universaaleja asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Universeaalit arvot, niin kutsutut ihmisarvot, ovat arvoja, eräänlaisia ideaaleja, joihin eri valtioiden pitäisi pyrkiä. Ne on vahvistettu sopimuksin, joihin kukin valtio on sitoutunut oman näkemyksensä mukaisesti.
Näitä arvoja on sitten käytetty valtiollisessa politiikassa oikeuttamaan niitä asioita, jotka näissä sopimuksissa on yleisluonteisesti määritelty. Kuitenkin retoriikassa käytetään termejä universaali ja jakamaton.
Ongelma syntyy siitä, että ideaali ei ole sama asia kuin käytäntö. Jos ihmiset lainsäädännön keinoin esimerkiksi määrätään käyttäytymään tietyllä tavalla, niin tämähän on ristiriidassa jo itse ideaalinkin kanssa.
Vapaa liikkuvuus on yksi ideaali, mutta aitaa joutuu Suomikin rakentamaan itärajalleen. Ideaali on siis vahvassa ristiriidassa realismin kanssa.
Jos asiaa tarkastellaan identiteetin kannalta, niin suomalaisuuskin joutuu epäilyttävien identiteettien joukkoon. Emme täytä kansainvälisiä kriteereitä ja ideaalin mukaan meitä suomalaisia voidaan syyttää vaikkapa rasismista muista paheista puhumattakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdyn Grönroosin ihmettelyyn. Eipä taaskaan selvinnyt, mitä merkitsee: ”Universaalien arvojen, kuten oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon tai ihmisoikeuksien, katsotaan usein olevan yhteisiä kaikille.”
Tosiaan: Sinisen katsotaan usein olevan väri. Omenaa arvellaan usein hedelmäksi. 2+2 on pääsääntöisesti 4.
Ilmoita asiaton viesti